Suchergebnisse

Indenture granting land from John Boxwood to his daughter Joan Cetterik. Written in a clerical hand in light brown ink & opening with a calligraphic initial "O". Text indicates that Joan Cetterik of Cobham, Kent (widow), daughter of John Boxwood and his wife, Rosa, is to receive certain lands after his death. Complete with red wax seal reinforced by a braided band of straw. Written during the reign of Henry VIII.

This article proposes a constitutional approach of the role of Government in Economy, and the principle of subsidiarity in the 1993 Peruvian Constitution. The proposal discusses the generally accepted notion of promotion in Public Law, as a reference to establish when Government can develop business activity within the framework of the 1993 Constitution. The discussion adopts the point of view of the Public Law to analyze the principle of subsidiarity of Government when it comes to developing business. ; El artículo propone una interpretación constitucional del rol promotor del Estado y del principio de subsidiariedad en la Constitución de 1993, sobre la base de la noción de fomento, generalmente aceptada por la doctrina, como criterio para establecer cuándo puede el Estado desarrollar actividad empresarial en el marco de la Carta Magna vigente. El análisis se desarrolla desde el punto de vista del derecho público y utiliza para ello el enfoque horizontal1 del principio de subsidiariedad.

Publisher Copyright: © 2021 The Authors ; Millions of tonnes of plastic litter end up annually in the environment causing damage to the ecosystem. There are currently no standards regulating the amount of microplastic in wastewater, and the question is, should there be? Answering this question requires an understanding of damages microplastic causes to the environment and its removal potential from wastewater. This paper examines the cost-effectiveness of three wastewater treatment (activated sludge, rapid sand filtering and membrane bioreactor) and two sludge management technologies (anaerobic digestion and incineration), in terms of their microplastic removal capacity regarding aquatic and terrestrial ecosystems. We find removing microplastic from wastewater technically feasible and cost-effective. Membrane bioreactor with sludge incineration preventing removed microlitter from accumulating in soils is the most cost-effective option. This gives grounds for extending government regulation to microplastics in wastewater treatment plants. Policy targeting companies using microplastics in their products is, however, necessary to solve the problem ultimately. ; Peer reviewed

Gresik regency has 27 tourist destinations supported by small and medium industries both in the sector of food and beverage, handicraft, Muslim fashion and its equipment, which has been established since several years ago. It seems that the development of this industry is stagnant although it is actually potential to be developed and can be a trigger for the welfare of the small industrial community of Gresik regency in East Java. The problems that occur in small and medium industry community of Giri regency of Gresik regency based on the survey result is that business actors still do not have financial literacy, marked by not understanding about financial planning, not yet separating recording and financial storage in their family or business. Besides, there is still limited socialization of financial inclusion so that in general they are still unbanked. Based on factor analysis on financial literacy and financial inclusion, there are some attributes that significantly affect financial literacy of small and medium industries, namely financial planning, experience in finance, socialization of financial literacy from related parties, socio-economic status, economic attitude, financial behavior, financial attitude, financial crisis, government policy, financial education, demography, investment, saving, consumption, financial wellbeing, financial concerns, self control, old age, and gender. While the attributes of financial inclusion include credit management, knowledge of credit guidelines, consumer over in-debtedness, saving and deposit functions. The strategies that should be done in the short term based on the attributes found in this study are: 1) to conduct financial literacy and financial inclusion education with attention to the significant attributes, 2) perform mentoring from financial planning to the preparation of financial statements, 3) giving motivation to separate between family finance and business finance 4) the government is expected to grow ...

The needs of the Milk Producers' Organization are achieved by strengthening the scattered and poorly organized Indian milk producers, who lack access to resources and services. In fact, the Milk Producers' Organization has emerged as an interface between the business environment and individual milk producers through forward and backward linkages, while facilitating the strength of collective action, bargaining power and economies of scale. It has thus responded appropriately to the economic and socio-cultural needs of producer members and surrounding entities. The National Accounts Statistics (2020) of India estimates that the contribution of livestock in total agriculture and allied sectors Gross Value Added (at Constant Prices) has reached to 28.63 per cent (2018-19) which again shows the importance of the Milk Producers' Organization in a populous country such as India. The Organization extends its assistance in the form of financial support, technical inputs, milk productivity, quality produce, managing value chains, access to market actors and handling environmental and business regulation. This review paper outlines the key viewpoints and aims to explore how the Milk Producers' Organization has built capabilities and optimized capacities in the existing scope and challenges of the Indian dairy sector. The livestock sector supports the livelihood of approximately 20.5 million people in India. India's milk production is at 4.8% CAGR as opposed to 1.8% CAGR of global milk production. However, the Organization faces conflicting areas of interest, such as social concern and business demands and this ambivalence necessitates enabling policy and professionalism to steer organizational growth and sustainability. In view of the globalized business environment, the Milk Producers' Organization has taken on the responsibility to compete both on the domestic and global markets. In view of emerging international trade practices, further study is required to establish mechanisms to deal with Sanitary and Phytosanitary measures. A co-operative business model can be further explored with additional utilization of bovine manure and unproductive bovines to re-establish a more cost efficient model to deal with global price levels of milk and dairy products. ; Potreba za osnivanjem Organizacije proizvođača mlijeka temeljena je na nužnosti za ojačanjem raštrkanih i neorganiziranih, siromašnih indijskih proizvođača mlijeka koji nemaju pristup resursima i uslugama. Organizacija proizvođača mlijeka nastala je na sučeljavanju poslovnog okruženja i pojedinačnih proizvođača mlijeka kroz veze unaprijed i unatrag (forward i backward linkages), istovremeno omogućujući osnaživanje kolektivnog djelovanja, pregovaračke moći i ekonomskih razmjera. Time je prikladno odgovoreno na ekonomske i socijalno-kulturalne potrebe članova proizvođača i subjekata koji ih okružuju. Prema procjeni Statistike nacionalnih računa (2020.) Indije, doprinos stočarstva ukupnoj bruto dodanoj vrijednosti (pri stalnim cijenama) poljoprivrede i srodnog sektora dosegnuo je 28,63 % (2018.- 2019.) što ukazuje na važnost Organizacije proizvođača mlijeka u mnogoljudnoj zemlji poput Indije. Organizacija proizvođača mlijeka pruža svoju pomoć s aranžmanima financijskog kredita, tehničkim ulaznim informacijama, produktivnošću mlijeka, kvalitetnim proizvodima, upravljanjem vrijednosnim lancima, pristupom dionicima na tržištu i bavljenjem ekološkim i poslovnim regulativama. U ovom preglednom članku opisana su ključna gledišta i pokušalo se istražiti kako je Organizacija proizvođača mlijeka izgradila sposobnost i optimizirala kapacitet u postojećem opsegu i izazovima indijskog mljekarskog sektora. Stočarski sektor pomaže izdržavati oko 20,5 milijuna stanovnika Indije. Složena godišnja stopa rasta (CAGR) proizvodnje mlijeka u Indiji iznosi 4,8 % u odnosu na 1,8 % CAGR globalne proizvodnje mlijeka. Međutim, Organizacija proizvođača mlijeka suočava se sa sukobljenim područjima interesa: poput socijalnih pitanja, kao i poslovnih zahtjeva i ta ambivalentnost iziskuje poticajne politike i profesionalizam za upravljanje rastom i održivošću Organizacije. S obzirom na globalizirano poslovno okruženje, Organizacija proizvođača mlijeka preuzela je odgovornost natjecanja na domaćem i globalnom tržištu. S obzirom na nove prakse međunarodnog trgovanja, potrebna je dodatna studija za uspostavljanje mehanizma koji će se baviti sanitarnim i fitosanitarnim (SPS) mjerama. Suradnički se poslovni model može dalje istražiti dodatnom uporabom gnojiva goveda i neproduktivnih goveda za ponovnu uspostavu ekonomičnijeg modela kako bi se moglo nositi s globalnim razinama cijene mlijeka i mliječnih proizvoda.

Past research on foreign divestment has recognized the impact of economic and political differences1. However, the prior findings remain equivocal. We adopt the Positive Organizational Scholarship perspective to provide more contextualized insights into the effects of economic and political differences on foreign divestment. Specifically, we consider the juxtaposition of national differences and levels of firm interaction with the different contexts. Thus, we develop the concept of friction to assess levels of economic and political differences. We further argue that economic friction will have a curvilinear (U-shaped) effect on foreign divestment, whereas political friction will produce a monotonic (positive) effect. Moreover, we introduce ownership level as a moderator into the main hypotheses. Drawing on data from 2400 foreign subsidiaries of 310 Finnish multinational enterprises, from 1970–2010, we provide support for our main hypotheses, although the moderating effect of ownership levels is not supported. We further compare the effects of differences measured by friction with those measured by distance. Accordingly, our research highlights the importance of detecting specific conditions for the investigation of the impact of economic and political differences in the foreign divestment literature. ; © 2021 The Author(s). Published by Elsevier Inc. This is an open access article under the CC BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). ; fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed|

This paper aims to investigate the concept, context and socio-economic consequences of fiscal competition in the integrated economic space of EMU in completion, to pinpoint the positive and negative factors at work via a case study of the Benelux countries – both founder members of the EU and pioneers of EMU – and to examine the impact on European and international regulations in the field. In particular, it will endeavour to provide a comprehensive interpretation of fiscal policy in the Benelux countries via a comparative approach and from a historical perspective. It will look at the development of respective domestic fiscal policies, driven by national interests and by membership of a Community that is subject to requirements in terms of harmonisation and taxation, but also by constant contact (and frequent clashes) with the multilateral international environment.

Johtajat ja heidän kognitiot ovat kriittisessä roolissa yrityksen kansainvälistymisprosessissa ja sen muotoutumisessa ajan myötä. Vaikka keskeisimmät kansainvälistymistä koskevat teoriat tiedostavat tämän, ymmärrys ja aiempi tutkimus johtajien ja heidän kognitioiden roolista yrityksen kansainvälistymisprosessissa on yllättävän vähäistä. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt tarkastelemaan yrityksen kansainvälistymisprosesseja erityisesti yrityksen ja toimialan tasoilla. Johtajat on nähty rationaalisina toimijoina eikä päätöksentekoa olla nähty merkityksellisenä osana yritysten kansainvälistymisprosesseja. Tutkimukset, jotka ovat huomioineet johtajien päätöksenteon roolin, ovat lähestyneet kysymystä hyvin rajallisista tieteenfilosofisista ja metodologisista lähtökohdista. Tämä on johtanut kapeaan ja yksipuoleiseen ymmärrykseen aiheesta, minkä vuoksi päätöksentekijöiden rooli on jäänyt epäselväksi. Puutteellinen ymmärrys päätöksentekijöiden roolista vaikeuttaa yrityksen kan-sainvälistymisprosessin ymmärtämistä kokonaisuutena, koska kansain-välistymisprosessia ohjaavat päätökset syntyvät lopulta aina johtajien toimesta. Tämä väitöskirja pyrkii avaamaan johtajien päätöksentekoprosessien roolia yrityksen kansainvälistymisessä ensiksi tutkimalla, kuinka kognitiiviset perustat vaikuttavat yrityksen kansainvälistymiseen ja toiseksi esittämällä keinoja, kuinka yrityksen kansainvälistymisen kognitiivisia perustoita voidaan tutkia tulevaisuudessa entistä paremmin. Näitä kysymyksiä lähestytään hyödyntämällä kahden kirjallisuuskatsauksen ja kahden tapaustutkimuksen tuloksia, jotka tarkastelevat yrityksen kansainvälistymisen kognitiivisia perustoita erilaisista teoreettisista tulokulmista. Ensimmäinen kirjallisuuskatsaus avaa kognitiivisesti suuntautuneen kansainvälistymis- tutkimuksen tilaa selvittämällä sekä tutkittuja että vähemmälle huomiolle jääneitä tutkimusalueita näin luoden yhtenäisempää ymmärrystä aiheesta. Toinen kirjallisuuskatsaus tutkii, miten aikaisempi kirjallisuus kansainvälisestä liiketoiminnasta on tarkastellut niitä kognitiivisia eroja, jotka nousevat johtajien kulttuurillisista, kansallisista, etnisistä ja geografisista taustatekijöistä. Kirjallisuuskatsaus integroi nämä löydökset osaksi laajempaan johtajien ja organisaatioiden kognitioihin liittyvää kirjallisuutta. Väitöskirjan ensimmäinen tapaustutkimus tarkastelee heuristisen päätöksenteon kehittymistä yrityksen kansainvälistymisen aikana sekä kontekstisidonnaisen kokemuksen roolia tässä prosessissa. Tutkimuksen löydökset osoittavat, että johtajat pystyvät valjastamaan heuristiikkojen hyödyt päätöksenteossa vasta, kun he ovat kerryttäneet riittävän määrän kontekstisidonnaista kokemusta ja kun sopiva ärsyke laukaisee kertyneen kokemuksen muutoksen käyttökelpoisiksi heuristiikoiksi. Toinen tapaustutkimus puolestaan käsittelee eri historiantutkimuksen menetelmien hyödyntämistä yritysten kansainvälistymisprosessien ja markkinoilta poistumisten temporaalisuuden ymmärtämisessä ja tutkimisessa. Tämä väitöskirja edistää kognitiivisesti suuntautunutta yrityksen kansainvälistymiskir-jallisuutta laaja-alaisesti. Se syventää ymmärrystä siitä, miten johtajien kognitiot muovaavat yrityksen kansainvälistymistä organisoimalla ja tuomalla yhteen aikaisemman tutkimuksen löydöksiä. Erilaisia tieteenfilosofisia tulokulmia hyödyntävät tapaustutkimukset puolestaan edistävät tutkimusta tuomalla esiin uusia piirteitä kognitioiden roolista yrityksen kansainvälistymisessä. Tämän lisäksi väitöskirja tarjoaa jatkotutkimukselle ideoita ja keinoja edistää alan tutkimusta tuomalla esiin kehityskohteita nykyisessä ymmärryksessä sekä havainnollistamalla, kuinka (1) subjektiiviset tutkimusotteet, (2) historialliset tutkimusmenetelmät ja (3) mikroperusteinen tulokulma tarjoavat hyödyntämättömiä mahdollisuuksia edistää alan tutkimusta. ; Individual managers and their cognitions play a crucial role in how a firm's internationalization process unfolds over time. While this is acknowledged in foundational theories of firm internationalization, our understanding of how managers and their cognitions shape the internationalization process remains surprisingly incomplete. This is because prior literature on firm internationalization mainly operates at the firm, industry, or national levels and assumes a relatively high level of managerial rationality, with few studies focusing on how managers and their decision-making processes shape firm internationalization. In addition, the studies that have addressed the cognitive foundations of firm internationalization have done so by drawing on a relatively narrow set of philosophical and methodological alternatives, thus generating a one-sided understanding of the matter. Consequently, scholarship on decision makers' roles in firms' internationalization processes remains underspecified and incomplete, which hampers the field's capacity to fully understand firms' international operations. This dissertation aims to unpack the black box of managers' roles in firm internationalization processes by investigating how cognitive foundations influence firm internationalization and showing how we can further advance the research on the cognitive foundations of firm internationalization in the future. The dissertation approaches these questions through two review studies and two case studies that explore the cognitive foundations of firm internationalization from different perspectives. The first review study investigates the current state of the research field by describing the research domains that have been studied and those that have been underexplored and thus provides an integrative understanding of the research on the cognitive foundations of firms' internationalization processes. The second review study explores how the existing literature has approached the cognitive differences that stem from decision makers' cultural, national, ethnical, and geographical characteristics and the influence that such differences have on firm internationalization processes and integrates these findings into the broader literature on managerial and organizational cognition. The first case study examines heuristic decision-making in firm internationalization and the role of context-specific experience in this process. It advances a theoretical model indicating that managers become able to harness the positive impact of heuristics in internationalization-related decision-making only after they have accumulated a certain level of context-specific experience and when this experience is triggered to transform into usable heuristics by a stimulus of an unexpected event. The second case study explores how different historical approaches can be used to analyze the temporal embeddedness of firms' internationalization and de-internationalization processes unfolding over time. This dissertation contributes to the literature on the cognitive foundations of firm internationalization in two ways. First, it improves the existing understanding of how cognitive foundations shape firm internationalization by reviewing the existing literature to generate integrative understanding of the topic and by empirically explicating novel ways of how cognitions drive internationalization via three philosophical perspectives— qualitative positivism, interpretivism, and poststructuralism. Second, it outlines ways to further advance the research on the cognitive foundations of firm internationalization by pointing out the research gaps that warrant further attention and by proposing that subjective approaches, historical research methods, and the microfoundational approach constitute productive avenues for future research.

Länsimaisissa demokratioissa äänestäjien yhteiskuntaluokka ja koettu luokka-asema ovat perinteisesti selittäneet heidän puoluevalintojaan. Tätä äänestyspäätöksiä selittävää toimintamallia, eli omaan yhteiskuntaluokkaan liittyvän puolueen äänestämistä, kutsutaan luokkaäänestämiseksi. Luokkaäänestämistä painottavissa teorioissa yhteiskuntaluokkia pidetään merkittävimpänä poliittisena jakolinjana. Länsimaisissa monipuoluejärjestelmissä myös poliittiset puolueet ovat syntyneet tältä pohjalta. Nykyisillekin puoluejärjestelmille merkitykselliseksi poliittiseksi jakolinjaksi yhteiskuntaluokat muodostuivat jo teollisessa vallankumouksessa, joka synnytti vastakkainasettelua työtä tekevän ja omistavan väestönosan välillä. Jakolinja oli niin voimakkaasti kansalaisia erotteleva, että se synnytti nopeasti yhteiskuntaan erilaisia poliittisia järjestöjä etenkin työväestön keskuuteen. Tällä tavoin ammattiliitot, sosiaalidemokraattiset sekä sosialistiset puolueet saivat alkunsa. 1980-luvulle tultaessa yhä useammat tutkimukset osoittivat, että äänestäjien luokka-aseman vaikutus heidän vaalikäyttäytymiseensä oli heikentynyt. Erityisesti tämä trendi liittyi työväenluokkaisiin äänestäjiin. Heidän ammattiasemansa katsottiin menettäneen asteittain merkitystään vaaleissa tekemiin puoluevalintoihinsa. Yhteiskunnan rakennetasolla trendiä on selitetty työntekijäammattien vähenemisellä teollistuneissa demokratioissa. Esimerkiksi Suomessa työntekijäammattien osuus kaikista ammateista on pienentynyt lähes 20 prosenttiyksikköä 1970-luvulta 2010-luvulle tultaessa. Luokkaäänestämisen laskun on esitetty liittyvän puoluekentän pirstoutumiseen, yhteiskunnan uudelleenjärjestäytymiseen ja laajamittaisiin rakenteellisiin muutoksiin länsimaissa. Globalisaatiokehitys, koulutustason nousu, työelämän lisääntynyt epävakaus sekä väestön ikääntyminen ovat yleisimpiä yhteiskunnan rakennetason muutoksia, jotka ovat väistämättä muuttaneet myös poliittista kenttää. Vaikka luokkaäänestäminen on vähentynyt, osa tutkimuksista on suhtautunut havaintoihin sen vähenemisestä varauksellisesti. Varsinkaan Pohjoismaiden vaaleissa työväenluokkaisuuden ei ole katsottu menettäneen samassa suhteessa merkitystään äänestyspäätöksiä selittävänä tekijänä verrattuna muihin länsimaisiin demokratioihin. Lisäksi yhteiskunnan rakenteelliset muutokset sekä niiden seuraukset ja luokkaäänestämisen yleinen väheneminen ovat motivoineet tutkijoita tarkastelemaan äänestäjien luokka-asemia myös subjektiivisesta näkökulmasta. Subjektiivisesta näkökulmasta kiinnostuneet tutkijat ovat tyypillisesti keskittyneet analysoimaan äänestäjien luokka-asemia heidän luokkasamastumisensa kautta. Luokkasamastumisella tarkoitetaan yhteiskuntaluokkaa, johon henkilö kokee itse lähinnä kuuluvansa. Tämä väitöstutkimus tuottaa luokkaäänestämisen näkökulmasta uutta tietoa suomalaisten työväenluokkaisten äänestäjien äänestyskäyttäytymisestä, arvoista ja asenteista sekä heidän puoluevalinnoistaan Suomessa 2000-luvulla. Tarkoitan nyt ja myös jäljempänä 2000-luvulla vuosituhannen vaihteesta alkanutta aikaa. Tutkimus on saanut alkunsa kahdesta 2000-luvun suomalaisia äänestäjiä sekä suomalaista puoluejärjestelmää koskevasta havainnosta. Ensimmäinen havainto koskee luokkasamastumista. Merkittävä osa suomalaisista äänestäjistä kokee 2000-luvulla samastuvansa johonkin yhteiskuntaluokkaan siitä huolimatta, että yhteiskuntaluokkien on esitetty hiipuvan ja menettävän merkitystään. Toinen havainto koskee suomalaista puoluejärjestelmää ja siinä 2000-luvulla tapahtuneita merkittäviä muutoksia. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita vuoden 2011 eduskuntavaalit, joissa iso joukko työväenluokkaisia äänestäjiä siirtyi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) takaa Perussuomalaisten (PS) kannattajiksi. Tämä tutkimus tuo nämä kaksi erillistä havaintoa yhteen tutkimalla työnväenluokan äänestämisen mekanismeja 2000-luvun Suomessa sekä luokkakongruenssin että äänestäjien arvojen ja asenteiden näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, kuinka työnväenluokkaiset äänestäjät äänestävät 2000-luvun Suomessa. Tutkimusongelma nojaa tapaan analysoida äänestäjien luokka-asemia kahdesta näkökulmasta. Se tarkoittaa objektiivisen luokka-aseman, eli ammatin, ja subjektiivisen luokka-aseman, eli luokkasamastumisen, tarkastelemista samanaikaisesti. Näiden kahden luokka-asemaa mittaavan muuttujan yhteyttä nimitetään tässä tutkimuksessa joko luokkakongruenssiksi tai inkongruenssiksi riippuen siitä, ovatko ne toisiaan vastaavat vai eivät. Tutkimus muodostaa kolme erillistä työväenluokkaryhmää. Ryhmistä ensimmäinen on "perinteinen työväenluokka" ( traditional working class ), joka koostuu työntekijäammateissa toimivista, jotka samastuvat työväenluokkaan. Ryhmä "ammatillinen työväenluokka" ( occupational working class ) koostuu työntekijäammateissa toimivista, jotka samastuvat alempaan keskiluokkaan, keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan. Kolmanteen ryhmään, "ideologiseen työväenluokkaan" ( ideological working class ) kuuluvat ei- työntekijäammateissa toimivat, jotka kuitenkin samastuvat työväenluokkaan. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan näiden kolmen ryhmän arvoja ja asenteita, joiden merkitystä viimeaikainen tutkimus on painottanut puoluevalintojen taustalla. Tutkimusaineistoina käytetään kansallisten eduskuntavaalitutkimusten kyselyaineistoja (FNES) vuosilta 2003–2019. Tutkimuksen analyysi on kolmivaiheinen. Ensimmäinen analyysiluku keskittyy löytämään tekijöitä, jotka selittävät luokkakongruenssia ja inkongruenssia tutkimuksen kolmen työnväenluokkaryhmän keskuudessa. Tulosten mukaan lapsuudenkoti, koulutustaso ja puolison ammatti ovat merkittävimmät tekijät, jotka selittävät sekä luokkakongruenssia että inkongruenssia. Ennen kaikkea työväenluokkainen lapsuudenkoti nousee esiin merkittävimpänä työväenluokkaan samastumista selittävänä tekijänä. Tutkimuksen toinen analyysiluku tarkastelee sitä, missä määrin kolme työväenluokkaryhmää eroavat toisistaan arvoiltaan ja asenteiltaan. Toisin sanoen luku analysoi sitä, missä määrin luokkakongruenssi ja luokkainkongruenssi vaikuttavat arvoihin ja asenteisiin. Tulokset osoittavat, että kolme työväenluokkaryhmää eroavat jossain määrin toisistaan sekä sosioekonomisilta että sosiokulttuurisilta arvoiltaan ja asenteiltaan. Ideologinen työväenluokka ( ideological working class ) erottuu kahdesta muusta ryhmästä vasemmistolaisemmalla sosioekonomisella orientaatiollaan. Lisäksi ammatillinen työväenluokka ( occupational working class ) on sosiokulttuuriselta orientaatioltaan kolmesta työväenluokkaryhmästä konservatiivisin. Kaikki kolme ryhmää ovat selvästi enemmän EU-kriittisiä kuin EU-myönteisiä verrattuna muihin äänestäjiin. Tutkimuksen kolmas analyysiluku tuo yhteen kaksi aiempaa analyysilukua. Se tarkastelee luokkakongruenssin ja luokkainkongruenssin sekä arvojen ja asenteiden vaikutusta työväenluokkaryhmien puoluevalintoihin. Kokoava analyysi soveltaa polkumallia ja tutkii, missä määrin luokkakongruenssi ja luokkainkongruenssi vaikuttavat suoraan työväenluokkaisten äänestäjien puoluevalintoihin, tai missä määrin vaikutus on epäsuora äänestäjien arvojen ja asenteiden kautta. Tulokset osoittavat, että työväenluokkaisten äänestäjien puoluevalinnat ovat moniulotteisia, eikä niitä voi enää 2000-luvulla kuvailla pelkästään perinteisiksi luokka-puolue-siteiksi. Tästä huolimatta SDP ja Vasemmistoliitto ovat yhä 2000-luvulla puolueita, joille työväenluokkaiset äänestäjät antavat ääniään. Nämä työväenluokan ääniä perinteisesti keränneet puolueet ovat saaneet haastajia Perussuomalaisten ohella muistakin puolueista. Työväenluokkaisten äänestäjien puoluevalintoja ohjaavat myös heidän arvonsa ja asenteensa. Perinteisesti työväenluokkaäänestämiseen liitetty vasemmistolainen sosioekonominen orientaatio, on kuitenkin tulosten valossa yhä harvemmin löydettävissä työväenluokan äänestyspäätösten taustalta. Tulosten valossa mihinkään työväenluokkaryhmään kuuluminen yhdistettynä sosioekonomiseen orientaatioon ei lisää todennäköisyyttä äänestää mitään tarkasteltua puoluetta. Arvoista ja asenteista EU-kriittisyys yhdistettynä mihin tahansa työväenluokkaryhmään erottuu selvästi useimmiten puoluevalintoja selittävänä tekijänä. Tämän lisäksi konservatiivisen sosiokulttuurisen orientaation havaitaan lisäävän todennäköisyyttä äänestää Suomen Keskustaa tai Perussuomalaisia ammatillisen työväenluokan ( occupational working class ) keskuudessa. Kyse on sellaisista työväenluokkaisista äänestäjistä, jotka toimivat työntekijäammateissa, mutta samastuvat alempaan keskiluokkaan, keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan. Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että perinteistä työväenluokkaäänestämistä ilmenee yhä edelleen 2000-luvun Suomessa, mutta työväenluokan äänet jakautuvat useamman puolueen kesken. SDP:n ja Perussuomalaisten ohella työväenluokka antaa 2000-luvulla äänensä niin Vihreälle Liitolle, Vasemmistoliitolle kuin Suomen Keskustallekin. Keskeinen löydös on, että Perussuomalaiset onnistuu kilpailemaan kaikkien kolmen tutkimuksessa muodostetun työväenluokkaryhmän äänistä. Täten työväenluokkaryhmien siirtyminen Perussuomalaisten äänestäjiksi ei juurikaan riipu heidän koulutustasostaan, ammatistaan tai luokkasamastumisestaan. Tulokset osoittavat myös, että kesällä 2017 tapahtuneesta sisäisestä kahtiajaostaan huolimatta Perussuomalaiset on puolueena kyennyt jatkamaan tätä trendiä. Vaikka EU- kriittisyys linkittyy myös muiden puolueiden äänestämiseen työväenluokkaisten äänestäjien keskuudessa, Perussuomalaiset on epäilemättä onnistunut kanavoimaan EU-kriittiset äänet taakseen. Äänestäjien luokka-asemien perusteellinen ja moniulotteinen analysointi tarjoaa tärkeää uutta tietoa luokkaäänestämisen malleista ja mekanismeista. Tämän tutkimuksen kontribuutio laaja-alaiseen luokkaäänestämistä käsittelevään tutkimukseen piilee nimenomaan sen soveltamassa kaksiulotteisessa lähestymistavassa työväenluokkaisen aseman määrittelemiseen. Lisäksi tutkimus yhdistää kaksiulotteisen näkökulman arvoihin ja asenteisiin. Tutkimuksen keskeinen argumentti on, että mikäli jokin kolmesta tekijästä – objektiivinen luokka-asema, subjektiivinen luokka-asema tai äänestäjän arvot ja asenteet – jätetään pois tarkastelusta, luokkaäänestämisen keskeiset mekanismit jäävät pimentoon. Tulevaisuuden luokkaäänestämistä tarkastelevien tutkimusten on tärkeää ottaa huomioon nämä kaikki kolme tekijää. ; Traditionally, voters' class positions have determined their party choices in Western democracies. At the same time, social class has been considered being the most significant political cleavage of which political parties have conventionally emerged in the West-European multi-party systems. Class cleavage has emerged from the industrial revolution based on the labour market confrontation between workers and owners. The cleavage has been so divisive and has resulted in the formation of various political organisations especially at the worker-side. Meanwhile, Labour Unions, Social Democratic (SD) parties and socialist parties were formed. Since the late 1980s, numerous studies have claimed that voters' class has become an irrelevant determinant of electoral behaviour. This trend has been related to working-class voters, whose occupational position is regarded becoming gradually a weaker predictor of their voting behaviour than in the past. At the macro level, this weakening trend has been explained by a decline in the relative proportion of the working class. The share of blue-collar employees has decreased significantly in the past few decades in advanced industrialised democracies. For example, in Finland, the share of blue-collar employees has decreased by almost 20 percentage points from the 1970s to the 2010s. The declines in class voting have been linked to the political parties' disintegration, reconfiguration of society, and large-scale societal change in the Western world. Globalisation, the rising level of education, unstable working-life conditions, and the ageing population have been the most common societal explanations for the change in the political sphere. Despite the relative decrease, some previous studies have indicated that the working class is still relevant and has not lost its significance as a determinant of voting behaviour to same extent in the Nordic countries as in other Western democracies in the 21st century. Moreover, the societal change, its consequences, and declining trends in class voting have motivated scholars to consider the subjective approach to voters' class positions. Typically, scholars who have focused on the subjective approach, i.e., class identification, have considered the declining trend in class voting more carefully. This study aims to provide new knowledge on the Finnish working class' voting behaviour, party attachment, and attitudinal orientations from the perspective of class voting in 21 st century Finland. It originates from two observations on the Finnish electorate and party system in the 21 st century. The first observation relates to the continued significance of class identification among the Finnish electorate. Considerable majority of eligible voters identify with a specific social class, despite ongoing debates over the decreasing significance of social classes to voting preferences. The second observation relates to the notable changes, which have occurred in the Finnish party system in the 21 st century. A good example of this is a large share of working-class voters who switched from the SDP to the Finns Party in the 2011 parliamentary election. This study integrates these two separate observations together by studying the mechanisms of working-class voting from the perspective of class (in)congruence and voters' attitudinal orientations. As such, the study discovers how the working-class votes in 21st century Finland. The research problem is built on analysing working-class voting from the perspective of a two-dimensional approach to voters' class positions, i.e., class (in)congruence. The study formulates three groups of working-class voters by considering voters' occupation and class identification. The first group, the traditional working class , consists of blue-collar employees with working-class identification. The second group, the occupational working class, is blue-collar employees who do not have working-class identification, but they identify with the lower-middle, middle, or upper-middle class. The third group, the ideological working-class, consists of those who are not blue-collar employees by their occupation but have working-class identification. In addition, the study considers the working-class voters' attitudinal orientations, the significance the previous research has highlighted with regard to determining voting decisions in the 21 st century. The datasets used for the analyses are the 2003-2019 Finnish National Elections Studies (FNES). The first part of the study's threefold analysis focuses on finding factors that explain class incongruence and congruence among the three working-class groups. The results show that class of the childhood home, the level of education, and spouse's occupation are the most significant factors that explain both class incongruence and congruence. Above all, working-class childhood home is the most significant factor that explains working-class identification. The second analysis examines the extent to which three working-class groups differ from each other based on their attitudinal orientations, i.e., the extent that class (in)congruence affects attitudinal orientations. The results show that the three working-class groups differ from each other by their socioeconomic and sociocultural orientations. The ideological working-class is more leftist based on their socioeconomic orientation than the traditional or the occupational working class. In addition, the results show that the occupational working class has a more conservative sociocultural orientation than the traditional and ideological working class. From the outcome of the results, all three working-class groups have more opposing attitudes towards the EU than other voters. The third analysis combines the previous analyses and examines the extent that party choices among the Finnish working-class voters are influenced by the class (in)congruence and the voters' attitudinal orientations. Moreover, the last analysis aims to discover the extent the class (in)congruence affects directly working-class voters' party choice or indirectly via the working-class voters' attitudinal orientations. The findings indicate that the working-class' voting patterns are multidimensional and cannot be defined as simple class-party ties in 21 st century Finland. The traditional left-wing parties, the SDP, and the Left Alliance, are still parties, to which working-class voters give their votes in general. This study shows that the party choices of the Finnish working class is determined by their attitudinal orientations. In spite of this, the leftist socioeconomic orientation, which is traditionally linked to working-class voting, is increasingly less common determinant of party choice among the Finnish working class. The results show that belonging to a particular working-class group and having a particular socioeconomic orientation do not increase the likelihood of voting any of the six parties under study. Instead, there can be distinguished an indirect effect on party choice, which goes via opposing attitudes towards the EU among each working class group. In addition, belonging to the occupational working class has an indirect effect on voting both for the Centre Party and the Finns Party via conservative sociocultural orientation. Overall, the results indicate that traditional working class voting still occurs in 21 st century Finland, but the votes of the working class tend to be shared between several parties. Along with the SDP and the Finns Party, Finnish working-class voters give their votes to the Green League, the Left Alliance, and the Centre Party. One important finding is that the Finns Party is, however, able to compete for the votes of the working class among each of the three working-class groups. The party can gather support from all working-class groups despite their class identification, occupation, or level of education. The findings also show that despite the split of the Finns Party in June 2017, the split fails to reduce the party's popularity among the working-class voters. Moreover, the EU criticism has moved working-class voters closer to the Finns Party. While the opposing views about the EU have been linked to voting for the other parties as well, the Finns Party has undoubtedly managed to channel particularly these types of votes among the working-class voters. The findings show that working-class voting still occurs in 21 st century Finland revealing that when a comprehensive approach is applied to the voters' class positions, important knowledge on the patterns and mechanisms of class voting is provided. The study contributes to the vast literature on class voting by applying a two-dimensional approach to voters' class positions and combining it with the voters' attitudinal orientations. If one of the three factors—objective class-position, subjective class-position, and attitudinal orientations—is not examined, then the essential mechanisms of class voting remain undiscovered. Future class-voting studies should consider all subjective class indicators, the voter's occupation, and voters' attitudinal orientations.

The transition to a circular economy (CE) remains an anticipated future with alternative pathways for its fulfillment. Most research on CE is normative about technological approaches and interpretations for production and sustainable development. However, critical reviews of CE help understand that CE's emergence is constrained to current dominant goals. As a set of imagined futures, the visions of CE are produced and shared in discursive practices. We hypothesize that the existence of alternative discourses about CE originates from alignment with or divergence from current dominant goals. Green growth holds the dominant position as a goal in the European discourse about CE. In this study, we present an empirical case of an emerging CE in the region of Trøndelag in Norway. This case uses qualitative data collected through interviews with informants in the public and private sectors (profit and non-profit organizations). The analysis of these interviews involved the use of a discourse coalition framework as a method. We identified three discourse coalitions: 1) Waste as resources: a vision of better product design and waste sorting technologies making recycling more efficient. 2) Sharing economy: a vision of industrial symbiosis, and new business models for local commercial offerings in sharing, reuse, repair of products. 3) Reduction of individual consumption: a vision of individual changes in lifestyle, coupled with local services and skill acquisition/transfer for reuse and repair. The first two operate in alignment with the political goal of green growth. The third one diverges by questioning it and setting focus on individual consumption reduction. We found discursive competition in CE when the focus is on the goal underlying its enactment. From this finding, we raise the question of which kinds of technological implementation and political challenges would come from shifting CE's policy goal to reducing individual consumption. To illustrate an alternative CE that emerges from consumption reduction, we discuss its implications based on the insights from our empirical case. The main contribution of the article is to provide evidence and an example of an emerging aspect that can be integrated more prominently in CE and that requires a stance that is not based on economic growth. ; publishedVersion ; © 2020 The Author(s). Published by Elsevier B.V. on behalf of Institution of Chemical Engineers. This is an open access article under the CC BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/)

Inclui correções e alterações sugeridas pelo Júri. ; The COVID-19 pandemic is the disaster of the 21st century, the disease that shook the world and change life of entire populations. Its tremendous negative impact on economy caused permanent changes in organizational functioning, triggering companies to create crisis management strategies and adopt new innovative practices. The agro-sector was not an exemption. Considering that this sector manifests constant growth related to not only the increase of human population, but also to continuous life-style changes, it is crucial to develop recovery strategies on organizational and governmental levels. Therefore this study provides the general overview of crisis management concept with its main characteristics and frameworks; analyses the importance of innovation in agro-sector; offers agro-sector overview; examines the pandemic's impact on this particular sector and some of the recovery strategies; and explores the attitudes of agro-sector professionals towards COVID-19 crisis in two countries – Portugal and Russia. This research intends to discover differences and similarities in crisis management solutions between agro business professionals in both countries, as well as possible approaches to crisis outcome minimization. ; A pandemia COVID-19 é a tragédia do século XXI, a doença que abalou o mundo e mudou a vida de populações inteiras. O seu forte impacto negativo na economia provocou mudanças permanentes no funcionamento organizacional, levando as empresas a criar estratégias de gestão de crise e a adotar as novas práticas inovadoras. O setor agrícola não foi a exceção. Visto que este sector demonstra um crescimento constante relacionado não apenas com o aumento da população a nível mundial, mas também com as mudanças contínuas no seu estilo de vida, um desenvolvimento de estratégias de recuperação a nível organizacional e governamental torna-se imperativo. Deste modo, este estudo oferece um panorama geral do conceito de gestão de crise com as suas principais características e estruturas; analisa a importância da inovação no setor agrícola; oferece uma visão geral do setor; apresenta o impacto da pandemia neste sector e algumas das estratégias de recuperação; por fim, explora as atitudes dos profissionais do setor agrícola em relação à crise da COVID-19 em dois países – em Portugal e na Rússia. Esta investigação pretende descobrir as diferenças e semelhanças nas soluções de gestão de crise entre os profissionais de agro-negócios de ambos os países, bem como os possíveis abordagens relativamente à minimização dos impactos da crise.

The Gnassingbé clan has ruled the country since 1967. The demand for political alternance, initiated by institutional and electoral reforms, constituted the major contentious issue between the government and the challengers of the Gnassingbé regime throughout the survey period. The legislative elections of 20 December 2018, boycotted by the major opposition parties, resulted in an easy victory of the ruling party. The first local elections since more than 30 years took finally place on 30 June 2019 and resulted in the victory of the ruling party. Shortly afterwards, in February 2020, the President won also the disputed presidential elections and even consolidated his power, assisted by the loyal army and security services. The outbreak of the Corona epidemic in Togo in April and the subsequent economic recession may have contributed to limit popular protest against the Gnassingbé regime. The human rights record of the government has improved but remains poor. Despite undeniable improvements to the framework and appearance of the regime's key institutions during the review period, democracy remains far from complete. However, the international community, notably Togo's African peers, the AU and ECOWAS, followed a 'laissez-faire' approach in the interests of regional stability and their national interests in dealing with Togo. Economic growth remained stable at about 5% per annum (before Corona). Public investment in infrastructure and increases in agricultural productivity, notably of export crops, had been the key drivers of economic growth. However, growth remains vulnerable to external shocks and the climate and has not been inclusive. Positive growth was overshadowed by increasing inter-personal and regional inequality as well as an increase in extreme poverty. Moreover, money-laundering, illegal money transfers and trafficking grew alarmingly. The business climate improved considerably nevertheless. ; Author's enhanced version ; RÉSUMÉ: Le clan Gnassingbé dirige le pays depuis 1967. La revendication d'alternance politique, initiée par des réformes institutionnelles et électorales, a constitué le principal litige entre le gouvernement et les challengers du régime Gnassingbé tout au long de la période d'enquête. Les élections législatives du 20 décembre 2018, boycottées par les principaux partis d'opposition, se sont soldées par une victoire facile du parti au pouvoir. Les premières élections locales depuis plus de 30 ans ont finalement eu lieu le 30 juin 2019 et ont abouti à la victoire du parti au pouvoir. Peu de temps après, en février 2020, le président a remporté également les élections présidentielles contestées. Par cela il a même consolidé son pouvoir, aidé par l'armée fidèle et les services de sécurité. Le déclenchement de l'épidémie de Corona au Togo en avril 2020 et la récession économique qui a suivi, ont peut-être contribué à limiter les protestations populaires contre le régime de Gnassingbé. Le bilan du gouvernement en matière de droits humains s'est amélioré, mais reste médiocre. Malgré des améliorations indéniables du cadre et de l'apparence des principales institutions du régime pendant la période à l'examen, la démocratie reste loin d'être achevée. Cependant, la communauté internationale, notamment les pairs africains du Togo, l'UA et la CEDEAO, ont suivi une approche de «laissez-faire» dans l'intérêt de la stabilité régionale et de leurs intérêts nationaux face au Togo. La croissance économique est restée stable à environ 5 % par an (avant Corona). Les investissements publics dans les infrastructures et les augmentations de la productivité agricole, notamment des cultures d'exportation, ont été les principaux moteurs de la croissance économique. Cependant, la croissance reste vulnérable aux chocs externes et au climat, et le développement n'a pas été inclusive. La croissance positive a été éclipsée par l'augmentation des inégalités interpersonnelles et régionales ainsi que par une augmentation de l'extrême pauvreté. En outre, le blanchiment d'argent, les transferts d'argent illégaux et le trafic ont augmenté de façon alarmante. Le climat des affaires s'est néanmoins considérablement amélioré. --- ZUSAMMENFASSUNG: Der Gnassingbé-Clan regiert das Land seit 1967. Die Forderung nach politischer Abwechslung, die durch institutionelle Reformen und Wahlreformen ausgelöst wurde, war das Hauptstreitpunkt zwischen der Regierung und den Herausforderern des Gnassingbé-Regimes während des gesamten Untersuchungszeitraums. Die von den großen Oppositionsparteien boykottierten Parlamentswahlen vom 20. Dezember 2018 führten zu einem leichten Sieg der Regierungspartei. Die ersten Kommunalwahlen seit mehr als 30 Jahren fanden schließlich am 30. Juni 2019 statt und führten zum Sieg der Regierungspartei. Kurz darauf, im Februar 2020, gewann der Präsident auch die umstrittenen Präsidentschaftswahlen. Somit festigte er sogar seine Macht, unterstützt von der loyalen Armee und den Sicherheitsdiensten. Der Ausbruch der Corona-Epidemie in Togo im April und die anschließende wirtschaftliche Rezession haben möglicherweise dazu beigetragen, den Protest der Bevölkerung gegen das Gnassingbé-Regime zu begrenzen. Die Menschenrechtsbilanz der Regierung hat sich verbessert, ist aber weiterhin schlecht. Trotz unbestreitbarer Verbesserungen des Rahmens und des Erscheinungsbilds der wichtigsten Institutionen des Regimes im Berichtszeitraum bleibt die Demokratie bei weitem nicht umfassend. Die internationale Gemeinschaft, insbesondere die afrikanischen Kollegen Faure Gnassingbés in der AU und ECOWAS, verfolgten jedoch im Interesse der regionalen Stabilität und in ihren nationalen Interessen im Umgang mit Togo einen "Laissez-Faire"-Ansatz. Das Wirtschaftswachstum blieb stabil bei etwa 5% pro Jahr (vor Corona). Öffentliche Investitionen in die Infrastruktur und die Steigerung der landwirtschaftlichen Produktivität, insbesondere in Exportkulturen, waren die Haupttreiber des Wirtschaftswachstums. Das Wachstum bleibt jedoch anfällig für externe Schocks und das Klima und war nicht inklusiv. Das positive Wachstum wurde durch die zunehmende zwischenmenschliche und regionale Ungleichheit sowie die Zunahme der extremen Armut überschattet. Darüber hinaus nahmen Geldwäsche, illegale Geldtransfers und Menschenhandel alarmierend zu. Das Geschäftsklima hat sich dennoch erheblich verbessert.

Doutoramento em Economia ; By focusing on the relationship between financial stability and monetary policy for the cases of Chile, Colombia, Japan, Portugal and the UK, this thesis aims to add to the existing literature on the fundamental issue of the relationship between financial stability and monetary policy, a traditional topic that gained importance in the aftermath of the GFC as Central Banks lowered policy rates in an effort to rescue their economies. As the zero-lower bound loomed and the reach of traditional monetary policy narrowed, policy makers realised that alternative frameworks were needed and hence, macroprudential policy measures aimed at targeting the financial system as a whole were introduced. The second chapter looks at the relationship between monetary policy and financial stability, which has gained importance in recent years as Central Bank policy rates neared the zero-lower bound. We use an SVAR model to study the impact of monetary policy shocks on three proxies for financial stability as well as a proxy for economic growth. Monetary policy is represented by policy rates for the EMEs and shadow rates for the AEs in our chapter. Our main results show that monetary policy may be used to correct asset mispricing, to control fluctuations in the real business cycle and also to tame credit cycles in the majority of cases. Our results also show that for the majority of cases, in line with theory, local currencies appreciate following a positive monetary policy shock. Monetary policy intervention may indeed be successful in contributing to or achieving financial stability. However, the results show that monetary policy may not have the ability to maintain or re-establish financial stability in all cases. Alternative policy choices such as macroprudential policy tool frameworks which are aimed at targeting the financial system as a whole may be implemented as a means of fortifying the economy. The third chapter looks at the institutional setting of the countries in question, the independence of the Central Bank, the political environment and the impact of these factors on financial Abstract stability. I substantiate the literature review discussion with a brief empirical analysis of the effect of Central Bank Independence on credit growth using an existing database created by Romelli (2018). The empirical results show that there is a positive relationship between credit growth and the level of Central Bank Independence (CBI) due to the positive and statistically significant coefficient on the interaction term between growth in domestic credit to the private sector and the level of CBI. When considering domestic credit by deposit money banks and other financial institutions, the interaction term is positive and statistically significant for the case of the UK for the third regression equation. A number of robustness checks show that the coefficient is positive and statistically significant for a number of cases when implementing a variety of estimation methods. Fluctuations in credit growth are larger for higher levels of CBI and hence, in periods of financial instability or ultimately financial crises, CBI would be reined back in an effort to re-establish financial stability. Based on the empirical results, and in an effort to slow down surging credit supply and to maintain financial stability, policy makers and governmental authorities should attempt to decrease the level of CBI when the economy shows signs of overheating and credit supply continues to increase. The fourth chapter looks at the interaction between macroprudential policy and financial stability. The unexpected interconnectedness of the global economy and the economic blight that occurred as a result of this, recapitulated the need to implement an alternative policy framework aimed at targeting the financial system as a whole and hence, targeting the maintenance of financial stability. In this chapter, an index of domestic macroprudential policy tools is constructed and the effectiveness of these tools in controlling credit growth, managing GDP growth and stabilising inflation growth is studied using a dynamic panel data model for the period between 2000 and 2017. The empirical analysis includes two panels namely an EU panel of 27 countries and a Latin American panel of 7 countries, the chapter also looks at a case study of Japan, Portugal and the UK. Our main results find that a tighter macroprudential policy tool stance leads to a decrease in both credit growth and GDP growth while, a tighter macroprudential policy tool stance results in higher inflation in the majority of cases. Further, we find that capital openness plays a more important role in the case of Latin America, this may be due to the region's dependence on foreign capital flows and exchange rate movements. Lastly, we find that, in times of higher perceived market volatility, GDP growth tends to be higher and inflation growth tends to be lower in the EU. In the other cases, higher levels of perceived market volatility result in higher inflation, higher credit growth and lower GDP Abstract growth. This is in line with expectations as an increase in perceived market volatility is met with an increased flow of assets into safer markets such as the EU. This thesis establishes a relationship between financial stability and monetary policy by studying the response of Chile, Colombia, Japan, Portugal and the UK in the aftermath of the GFC as Central Banks lowered policy rates in an effort to rescue their economies. In short, the results of the work conducted in this thesis may be summarised as follows. Our results show that monetary policy contributes to the achievement of financial stability. Still, monetary policy alone is not sufficient and should be reinforced by less traditional policy choices such as macroprudential policy tools. Secondly, we find that the level of CBI should be reined in in times of surging credit supply in an effort to maintain financial stability. Finally, we conclude that macroprudential policy tools play an important role in the achievement of financial stability. These tools should complement traditional monetary policy frameworks and should be adapted for each region. ; info:eu-repo/semantics/publishedVersion