Suchergebnisse

Nebst einer Vorrede, von der Einrichtung dieses mühsamen und grossen Wercks Joh. Pet. von Ludewig, JCti, Königl. Preußischen geheimden und Magdeburg. Regierungs- und Consistorial-Raths, Cantzlers bey der Vniversität, und der Juristen-Facultät Ordinarii . ; Die Illustration ist ein Eingangskupfer über dem ersten Stichwort ; Volltext // Exemplar mit der Signatur: München, Bayerische Staatsbibliothek -- 2 Enc. 23-61

Johtajat ja heidän kognitiot ovat kriittisessä roolissa yrityksen kansainvälistymisprosessissa ja sen muotoutumisessa ajan myötä. Vaikka keskeisimmät kansainvälistymistä koskevat teoriat tiedostavat tämän, ymmärrys ja aiempi tutkimus johtajien ja heidän kognitioiden roolista yrityksen kansainvälistymisprosessissa on yllättävän vähäistä. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt tarkastelemaan yrityksen kansainvälistymisprosesseja erityisesti yrityksen ja toimialan tasoilla. Johtajat on nähty rationaalisina toimijoina eikä päätöksentekoa olla nähty merkityksellisenä osana yritysten kansainvälistymisprosesseja. Tutkimukset, jotka ovat huomioineet johtajien päätöksenteon roolin, ovat lähestyneet kysymystä hyvin rajallisista tieteenfilosofisista ja metodologisista lähtökohdista. Tämä on johtanut kapeaan ja yksipuoleiseen ymmärrykseen aiheesta, minkä vuoksi päätöksentekijöiden rooli on jäänyt epäselväksi. Puutteellinen ymmärrys päätöksentekijöiden roolista vaikeuttaa yrityksen kan-sainvälistymisprosessin ymmärtämistä kokonaisuutena, koska kansain-välistymisprosessia ohjaavat päätökset syntyvät lopulta aina johtajien toimesta. Tämä väitöskirja pyrkii avaamaan johtajien päätöksentekoprosessien roolia yrityksen kansainvälistymisessä ensiksi tutkimalla, kuinka kognitiiviset perustat vaikuttavat yrityksen kansainvälistymiseen ja toiseksi esittämällä keinoja, kuinka yrityksen kansainvälistymisen kognitiivisia perustoita voidaan tutkia tulevaisuudessa entistä paremmin. Näitä kysymyksiä lähestytään hyödyntämällä kahden kirjallisuuskatsauksen ja kahden tapaustutkimuksen tuloksia, jotka tarkastelevat yrityksen kansainvälistymisen kognitiivisia perustoita erilaisista teoreettisista tulokulmista. Ensimmäinen kirjallisuuskatsaus avaa kognitiivisesti suuntautuneen kansainvälistymis- tutkimuksen tilaa selvittämällä sekä tutkittuja että vähemmälle huomiolle jääneitä tutkimusalueita näin luoden yhtenäisempää ymmärrystä aiheesta. Toinen kirjallisuuskatsaus tutkii, miten aikaisempi kirjallisuus kansainvälisestä liiketoiminnasta on tarkastellut niitä kognitiivisia eroja, jotka nousevat johtajien kulttuurillisista, kansallisista, etnisistä ja geografisista taustatekijöistä. Kirjallisuuskatsaus integroi nämä löydökset osaksi laajempaan johtajien ja organisaatioiden kognitioihin liittyvää kirjallisuutta. Väitöskirjan ensimmäinen tapaustutkimus tarkastelee heuristisen päätöksenteon kehittymistä yrityksen kansainvälistymisen aikana sekä kontekstisidonnaisen kokemuksen roolia tässä prosessissa. Tutkimuksen löydökset osoittavat, että johtajat pystyvät valjastamaan heuristiikkojen hyödyt päätöksenteossa vasta, kun he ovat kerryttäneet riittävän määrän kontekstisidonnaista kokemusta ja kun sopiva ärsyke laukaisee kertyneen kokemuksen muutoksen käyttökelpoisiksi heuristiikoiksi. Toinen tapaustutkimus puolestaan käsittelee eri historiantutkimuksen menetelmien hyödyntämistä yritysten kansainvälistymisprosessien ja markkinoilta poistumisten temporaalisuuden ymmärtämisessä ja tutkimisessa. Tämä väitöskirja edistää kognitiivisesti suuntautunutta yrityksen kansainvälistymiskir-jallisuutta laaja-alaisesti. Se syventää ymmärrystä siitä, miten johtajien kognitiot muovaavat yrityksen kansainvälistymistä organisoimalla ja tuomalla yhteen aikaisemman tutkimuksen löydöksiä. Erilaisia tieteenfilosofisia tulokulmia hyödyntävät tapaustutkimukset puolestaan edistävät tutkimusta tuomalla esiin uusia piirteitä kognitioiden roolista yrityksen kansainvälistymisessä. Tämän lisäksi väitöskirja tarjoaa jatkotutkimukselle ideoita ja keinoja edistää alan tutkimusta tuomalla esiin kehityskohteita nykyisessä ymmärryksessä sekä havainnollistamalla, kuinka (1) subjektiiviset tutkimusotteet, (2) historialliset tutkimusmenetelmät ja (3) mikroperusteinen tulokulma tarjoavat hyödyntämättömiä mahdollisuuksia edistää alan tutkimusta. ; Individual managers and their cognitions play a crucial role in how a firm's internationalization process unfolds over time. While this is acknowledged in foundational theories of firm internationalization, our understanding of how managers and their cognitions shape the internationalization process remains surprisingly incomplete. This is because prior literature on firm internationalization mainly operates at the firm, industry, or national levels and assumes a relatively high level of managerial rationality, with few studies focusing on how managers and their decision-making processes shape firm internationalization. In addition, the studies that have addressed the cognitive foundations of firm internationalization have done so by drawing on a relatively narrow set of philosophical and methodological alternatives, thus generating a one-sided understanding of the matter. Consequently, scholarship on decision makers' roles in firms' internationalization processes remains underspecified and incomplete, which hampers the field's capacity to fully understand firms' international operations. This dissertation aims to unpack the black box of managers' roles in firm internationalization processes by investigating how cognitive foundations influence firm internationalization and showing how we can further advance the research on the cognitive foundations of firm internationalization in the future. The dissertation approaches these questions through two review studies and two case studies that explore the cognitive foundations of firm internationalization from different perspectives. The first review study investigates the current state of the research field by describing the research domains that have been studied and those that have been underexplored and thus provides an integrative understanding of the research on the cognitive foundations of firms' internationalization processes. The second review study explores how the existing literature has approached the cognitive differences that stem from decision makers' cultural, national, ethnical, and geographical characteristics and the influence that such differences have on firm internationalization processes and integrates these findings into the broader literature on managerial and organizational cognition. The first case study examines heuristic decision-making in firm internationalization and the role of context-specific experience in this process. It advances a theoretical model indicating that managers become able to harness the positive impact of heuristics in internationalization-related decision-making only after they have accumulated a certain level of context-specific experience and when this experience is triggered to transform into usable heuristics by a stimulus of an unexpected event. The second case study explores how different historical approaches can be used to analyze the temporal embeddedness of firms' internationalization and de-internationalization processes unfolding over time. This dissertation contributes to the literature on the cognitive foundations of firm internationalization in two ways. First, it improves the existing understanding of how cognitive foundations shape firm internationalization by reviewing the existing literature to generate integrative understanding of the topic and by empirically explicating novel ways of how cognitions drive internationalization via three philosophical perspectives— qualitative positivism, interpretivism, and poststructuralism. Second, it outlines ways to further advance the research on the cognitive foundations of firm internationalization by pointing out the research gaps that warrant further attention and by proposing that subjective approaches, historical research methods, and the microfoundational approach constitute productive avenues for future research.

Adels- undWappenbriefWappenbrief: Kaiser Friedrich III. erhebt Dr. Johannes und Hans Steinberg in den Adelsstand und verleiht ihnen ein Wappen. KaiserFriedrich [III.] erhebt, würdigt, adelt, gleicht und gesellt (erheben, wirdigen, machen edel, geleichen und gesellen) mit wohlbedachtem Mut, gutem Rat seiner und des Heiligen Römischen Reichs Fürsten, Edlen und Getreuen, aus eigenem Antrieb (bewegnuß) und mit rechtem Wissen denersamenundlieben andechtigen Johann Steinberg (Johannsen Steinberg), Doktor der weltlichen Rechte, Propst zuGoslar(Goszlar), seinen kaiserlichen Rat, dessen Bruder Hans (Hannsen) sowie dessen Erben für die redliche Herkunft, guten Sitten, Tugend, Weisheit (kunst) und Vernunft des Erstgenannten, weiters für die vergangenen und künftigen treuen Dienste, die der Erstgenannte in kaiserlichen Geschäften und bei Ratschlägen am Hof bewiesen hat, in den Adelsstand (in den stannd und grad des adels erhebt, darzu gewirdiget und edel gemacht und der schar, gesellschafft und gemeinschafft des heiligen romischen reichs rechtgeborn edel wappensgenossen und rittermessigen lewtten zugeleichet und gesellet). Er verändert, krönt, ziert und bessert (verenndern, cronen, zieren und bessern) ihnen dazu ihr Wappen (wappen und cleinetten), wie sie es bisher geführt haben (so sy biszher gefurt), nämlich in blauem Schild ein oberhalbes rotbezungtes goldenes Einhorn mit aufgeworfenen Beinen; im Oberwappen ein silberner Bügelhelm mit blau-silbernen Helmdecken, darauf ein silberner Helmwulst, daraus entspringend ein oberhalbes rotbezungtes goldenes Einhorn wie im Wappen (einen plaben schilde, darinne ein vorderteil eines gelben oder goldfarben eingehurn mit seinen vordern aufgeworffen fuͤssen und rotter gelffunder zungen, und auf dem schild einen helme, getzieret mit einer plaben und gelben helmdecken und einer weissen gewunden pinden, enntspringende daraus auch ein vorderteil eines gelben oder goldfarben eingehurns, geschickt als in dem schilde), indem er dem Helm eine goldene Krone statt des silbernen Helmwulstes (den helme mit einer gelben oder goldfarben crone fuͤr die weis pinden gekroͤnet, daraus das vorderhalb teil eines gelben oder goldfarben eingehurns enntspringet) verleiht, wie es in der Mitte der Urkunde farbig eingemalt ist (in mitte diss gegenwurigen unnsers keiserlichen briefs gemalet und mit farben eigenntlicher auszgestrichen). Er bestimmt (meynen, setzen und wellen), dass die Begünstigten und die Erben des Hans fortan rechtmäßige Adelige, Wappengenossen und rittermäßige Leute (recht edel geborn, wappensgenossen und rittermessig lewt sein geheissen) genannt und geschrieben werden sollen, mit allen Freiheiten, Ehren, Würden, Vorteilen, Rechten, Gerechtigkeiten und Gewohnheiten (freiheit, ere, wirde, vorteil, recht, gerechtickeit und gewonheit) in weltlichen und geistlichen Angelegenheiten (stennden und sachen) sowie der Befähigung, Lehen und Ämter zu haben, mit anderen Wappengenossen und rittermäßigen Leuten Lehengerichte und Gerechtigkeiten zu besitzen, Urteile zu sprechen und in aller anderen adeligen Angelegenheiten und Geschäften würdig zu sein (mit lehen und ambtern zu haben, halten und zu tragen, mit andern edeln wappensgenossen und rittermessigen lewten lehengericht und recht zu besitzen, urteil zu sprechen und zu schopffen und der und aller annder adelicher sachen und geschefften wirdig). Außerdem dürfen sie das Wappen fortan in allen ritterlichen Angelegenheiten und Geschäften (sachen und geschefften)zu schimpf und zu ernnst, im Krieg, in Kämpfen, Gefechten, Lanzenstechen, auf Bannern, Zelten, Aufschlägen, in Siegeln, Petschaften, Kleinodien und auf Begräbnissen (in streitten, kempffen, gevechten, gestechen, panieren, getzelten, aufslahen, insigeln, pettschatten, cleinetten, begrebnusse) und auch sonst überall (an allen ennden) nach ihrem Bedürfnis, Willen und Wunsch (notdurfften, willen und wolgevallen) ungehindert führen, wie es andere seine und des Heiligen Römischen Reichs rechtgeborene adelige Wappengenossen und rittermäßige Leute mit vier adeligen Vorfahren (von iren vier anen) durch Recht oder Gewohnheit (von recht oder gewonheit) tun. Er gebietet allen geistlichen und weltlichen Kurfürsten, Fürsten, Grafen, Freien, Herren, Rittern, Knechten, Hauptleuten, Vizedomen, Vögten, Pflegern, Verwesern, Schultheißen, Bürgermeistern, Richtern, Räten, Wappenkönigen, Herolden, Persevanten, Bürgern und Gemeinden und auch sonst allen anderen seinen und des Heiligen Römischen Reichs Untertanen und Getreuen aller Stände (was wirden, stattes oder wesens die sein) unter Androhung schwerer Ungnade sowie einer Strafe von vierzig Mark lötigen Goldes, die je zur Hälfte an die Reichskammer und an die Betroffenen zu zahlen ist, die Begünstigten und alle Erben als rittermäßige Leute an Ritterspielen und allen geistlichen und weltlichen Angelegenheiten und Geschäften (stennden, sachen und geschefften) teilhaben zu lassen, ihnen Ehre entgegenzubringen und sie in der Standeserhöhung sowie der Verleihung der Ehren, Würden, des Standes, des Wappens, der Kleinodien und der Gnaden nach den Bestimmungen der Urkunde (in vorberurter masse) nicht zu behindern.Daniel Maier