Suchergebnisse

Shihāb al-Dīn al-Suhrawardī (d. 587/1191) is arguably the most influential thinker in post-Avicennan (d. 428/1037) philosophy. He is best known as the originator of the Philosophy of Illumination, a mixture of Hellenistic, old-Iranian, and mystico-Islamic elements, further developed and transformed in the Transcendental Philosophy of Mullā Ṣadrā (d. 1050/1640). Suhrawardī wrote four major works on the Philosophy of Illunination: al-Talwīḥāt al-lawḥiyya wal-ʿarshiyya , al-Muqāwamāt, al-Mashāriʿ wal-muṭāraḥāt , and the Ḥikmat al-ishrāq . This was also the order in which these works had to be studied. The Talwīḥāt being an introductory course on the Philosophy of Illumination, it is not surprising that three commentaries on it were written, by ʿAllāma Ḥillī (d. 726/1326), Shams al-Dīn al-Shahrazūri (d. 687/1288), and Ibn Kammūna (d. 683/1284), whose commentary is published here. Ibn Kammūna was a thinker of Jewish origin who by his own declaration was self-taught in philosophy. He wrote several other important philosophical works, among them his commentary of Avicenna's Ishārāt . Volume 3, Metaphysics

T. 1. Grammaire, rhétorique, poésie, philologie et belles-lettres, lexicographie, philosophie -- t. 2, fasc. 1. Morale et politique -- t. 2., fasc. 2. Médecine et histoire naturelle -- t. 2., fasc. 3. Sciences exactes et sciences occultes -- t. 3. Théologie, géographie, histoire ; Vol. 1 publicado en 1844, 2 en 1903 y 1941, y 3 en 1928 ; Parte del v. 2 y v. 3 publicados por Librairie orientaliste Paul Geuthner ; El v. 2 está revisado y completado por H.-P.-J. Renaud y el v. 3 está revisado y puesto al día por E. Lévi-Provençal ; Microficha. Madrid : Centro de Tratamiento de la Documentación, [1989?]

Ibn Wāṣil (d. 1298), perhaps better known today as a historian and an emissary to the court of King Manfred in southern Italy, was also an eminent logician. The present work is a critical edition of his main work in the field, a commentary on his teacher Khūnajī's (d. 1248) handbook al-Jumal. The work helped consolidate the logic of the "later scholars" (such as Khūnajī). It also shows that commentators did much more than merely explain the original work and instead regularly discussed and assessed received views. Ibn Wāṣil's work was an influential contribution to a particularly dynamic chapter in the history of Arabic logic

Esipuhe – 7 Foreword– 10 I KANT, FICHTE, SCHELLING, HEGEL, MARX Hartwig Frank, Zur Bedeutung von Kants Ethik für den gegenwärtigen Ethikdiskurs – 14 Jussi Backman, Äärellisyyden loppu: Kant, Heidegger, Meillassoux – 23 Jari Kaukua, Fichten alkuperäisestä oivalluksesta – 42 Susanna Lindberg, Elämän käsite saksalaisessa idealismissa – 56 Carl-Göran Heidegren, Dialectic of Categories, Dialectic of Experience in Hegel – 65 Arvi Särkelä, A Restless Spirit. Immanent Critique as Inquiry into Inquiry in Hegel and Dewey – 74 Arne Overrein, Forsoning, Fremmedgjøring og Filosofi . Bemerkninger om Hegel – 96 Heikki Ikäheimo, Persoonien tunnustaminen, inhimillinen elämänmuoto ja Marxin James Mill-muistiinpanot – 113 Kari Väyrynen, Kaupunki-maaseutu –antagonismi marxilaisessa ekologiassa ja historiallisessa materialismissa – 136 Vesa Oittinen, Diderot neuvostofi losofi en silmin – 151 II FILOSOFINEN ANTROPOLOGIA, PERSOONUUS, MIELI JA RUUMIS Michael Quante, Die Perspektiven der Anthropologie – 169 Johannes Lehtonen, Olemassaolon tunteesta ihmismielen pohjalla – 189 Mikko Yrjönsuuri, Minä ja minun ruumiini. Kolme 1200-luvun teoriaa kehollisuudesta – 207 Matias Slavov, Sensualismi mielenfi losofi assa: Hume ja Condillac Descartesin vastapelureina – 220 Onni Hirvonen, Funktionalistinen mieli ja persoonan rajat – 233 Vili Lähteenmäki, Ajattelu ja ajatteleva olio – 253 Juhana Toivanen, Ihmisenkaltainen eläin. Näkökulmia rationaalisuuteen, ihmisyyteen ja eläimyyteen – 264 Joona Henrik Taipale, Itsen ja toisen välisestä jatkuvuudesta ja epäjatkuvuudesta – 287 Mika Ojakangas, Jacques Lacan: yliminä, halu ja asia – 307 Pessi Lyyra, Mitä halu esittää? – 316 III YHTEISKUNTAFILOSOFIA, KRIITTINEN TEORIA, TUNNUSTUKSEN POLITIIKKA Markku Mäki, Montesquieu ja Englanti – 337 Gorm Harste, From Kant to Clausewitz – An investigation of war systems with Luhmann's systems theory – 375 Kia Lindroos, Valta, kritiikki ja Walter Benjamin – 411 Mikael Carleheden, On Theorizing: C.S. Peirce and Contemporary Social Science – 428 Eerik Lagerspetz, Hans Kelsen's Defence of Democracy – 460 Joonas Pennanen, Limittyvät kontekstit, käytännöllinen järkeily ja harkintatasapaino – 483 Sari Roman-Lagerspetz, Althusser: Between Marx and Lacan – 513 Petteri Niemi, Social Work and Recognition – 534 Jacob Dahl Rendtorff, The Ethics and Politics of Recognition: A Critique of Critical Theory – 560 Arto Laitinen, Michael Walzer on Recognition as a Dominated Good – 586 IV ESTETIIKKA, ETIIKKA JA ELÄMÄSSÄ SUUNNISTAUTUMINEN Bernadette Banaszkiewicz, Intensität, Deutlichkeit, enargeia. Antike Ekphrasis-Konzeptionen bei Theon, Quintilian und Longos – 623 Jussi Antti Saarinen, Taidemaalareiden ykseyden kokemuksista – 651 Henrik Enckell, Carlos Saura's Blood Wedding – 665 Werner Stegmaier, Die Bedeutung der Philosophie von Emmanuel Levinas für die Orientierung des Menschen – 678 Olli Pitkänen, Mitä tarkoittaa pahan selittäminen? Huomioita Jussi Kotkavirran kirjoituksesta Hyvän ja pahan lähteillä – 688 Rauno Huttunen & Leena Kakkori, Moraalin kehitys ja täysi-ikäisyys – Gilligan–Kohlberg –kiista – 709 Ludwig Siep, Ethische Kriterien für medizinische Forschung in Entwicklungsländern – 730 Miira Tuominen, Stoalainen fi losofi nen terapia: elämä sarjana valintoja – 756 Sami Pihlström, Viljely ja aika: Maa, puutarha ja elämän arvo(t) – 770 Juha Räikkä Itsepetos ja uskonto – 797 Olli-Pekka Moisio, Uskonto kritiikkinä ja kriittinen teoria täysin toisen kaipuuna – 805 Risto Eräsaari Viimeiset sanat – 817