This literature review examines the potential of collaborative art making as a tool to foster a sense of belonging in today's gender and sexual minority youth who identify as lesbian, gay, bisexexual, transgender and queer (LGBTQ). Living with a unique layer of minority stress, LGBTQ youth are at high risk for developing mental health issues such as depression, anxiety, and suicidal ideation due to ostracization and rejection from their families and communities. By reviewing the implementation of collaborative art making to bring together other marginalized groups across cultural backgrounds as well as the use of art making with LGBTQ youth for purposes such as political activism, community outreach and self advocacy, it is concluded that collaborative art making could be a useful method to combat thwarted belongingness and diminish resulting mental health issues. The author is a queer white millenial woman living in north eastern United States of America.
The literature has pointed out the negative aspects of political dynasties. But can political dynasties help prevent autocratic reversals? We argue that political dynasties differ according to their ideological origin and that those whose founder was a defender of democratic ideals, for simplicity labelled "pro-democratic dynasties", show stronger support for democracy. We analyze the vote by the French parliament on July 10, 1940 of an enabling act that granted full power to Marshall Philippe Pétain, thereby ending the Third French Republic and aligning France with Nazi Germany. Using data collected from the biographies of parliamentarians and information on their voting behavior, we find that members of a pro-democratic dynasty were 9.6 to 15.1 percentage points more likely to oppose the act than other parliamentarians. We report evidence that socialization inside and outside parliament shaped the vote of parliamentarians. ; info:eu-repo/semantics/inPress
Unlike almost most other studies of neoliberal universities and academic capitalism this book ethnographically explores and interprets those transformations and their contradictions empirically in the everyday practices of students, faculty members, and administrators at two public universities: NTNU in Norway and UCLA in California.Differently situated in global political economies, both are ambitious, prosperous campuses. The book refl exively examines their disturbing disputes about quality, competition, and innovation. It argues that some academic, bureaucratic, and corporate university governance practices are both unsustainable and undermining what some university students and faculty already do well: circulate interdisciplinary knowledge and its making globally across the diasporic domains of academia, society, industry, and government while addressing the world's immediate challenges: power, inequities, and sustainability.It shows the important, strategic work of domesticating, co- morphing, and meshworking at the faultlines of emerging knowledge. This book is for students, faculty, society members, and policy makers who want to engage more effectively with contemporary universities that increasingly serve as busy crossroads for sharing ideas and how to make them. It will be of interest to workers and scholars in the interdisciplinary fi elds of higher education studies, critical university studies, and critical public infrastructure studies, plus science, technology, and society studies.
This study aims to discuss the understanding of hadith about the value of money in the perspective of Islamic economics. This research applies a qualitative type through literature study using thematic, takhrij, and syarah hadith methods as well as descriptive analysis. The discussion of this research includes an overview of money, thematic hadiths regarding money, and an understanding of the hadith about the value of money from an Islamic economic perspective in the contemporary era. This study concludes that the money used by Muslims at the time of the Prophet was Persian silver dirhams and Roman gold dinars, traditions about money are known to be maqbul traditions and can be used as evidence, and the understanding of hadiths about the value of money is closely related to buying and selling and selling. an effective prohibition of usury for controlling inflation so that people's purchasing power is maintained and economic stability is created, in this case Islamic economics which emphasizes increasing people's welfare is recognized in this contemporary era dealing with money politics with the ideology of capitalism.
Strategic spatial planning (SSP) has been a key planning practice supporting spatial transformation globally. However, designing and implementing strategic spatial plans is a complex task. The process involves prioritizing planning intentions, establishing funding mechanisms and structuring governance settings, which take shape within power configurations. It is within this complexity that a participatory and integrative planning approach assume increasingly importance when addressing, strategically, societal challenges such as spatial injustice. Furthermore, a consolidated planning practice – that is the experiences in dealing with SSP are thought to influence how strategic plans are prepared and executed. Bearing in mind the influential role of preceding experiences in SSP processes as well as of participation, project promotion and policy integration, this paper synthesises the results of a literature review reflecting three decades of SSP (1990-2020) in England. England has a well-defined history of engagements with SSP. The purpose is to discuss lessons learned from looking back thirty years and debate suggestions for how to design future SSP that account for public and private interests and align cross-sectoral policies. To overcome democratic accountability constraints and steering resource management effectively, this review pleas for more cooperative central–local relationships in shaping future SSP processes in England and beyond.
Strategic spatial planning (SSP) has been a key planning practice supporting spatial transformation globally. However, designing and implementing strategic spatial plans is a complex task. The process involves prioritizing planning intentions, establishing funding mechanisms and structuring governance settings, which take shape within power configurations. It is within this complexity that a participatory and integrative planning approach assume increasingly importance when addressing, strategically, societal challenges such as spatial injustice. Furthermore, a consolidated planning practice – that is the experiences in dealing with SSP are thought to influence how strategic plans are prepared and executed. Bearing in mind the influential role of preceding experiences in SSP processes as well as of participation, project promotion and policy integration, this paper synthesises the results of a literature review reflecting three decades of SSP (1990-2020) in England. England has a well-defined history of engagements with SSP. The purpose is to discuss lessons learned from looking back thirty years and debate suggestions for how to design future SSP that account for public and private interests and align cross-sectoral policies. To overcome democratic accountability constraints and steering resource management effectively, this review pleas for more cooperative central–local relationships in shaping future SSP processes in England and beyond.
Johtajat ja heidän kognitiot ovat kriittisessä roolissa yrityksen kansainvälistymisprosessissa ja sen muotoutumisessa ajan myötä. Vaikka keskeisimmät kansainvälistymistä koskevat teoriat tiedostavat tämän, ymmärrys ja aiempi tutkimus johtajien ja heidän kognitioiden roolista yrityksen kansainvälistymisprosessissa on yllättävän vähäistä. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt tarkastelemaan yrityksen kansainvälistymisprosesseja erityisesti yrityksen ja toimialan tasoilla. Johtajat on nähty rationaalisina toimijoina eikä päätöksentekoa olla nähty merkityksellisenä osana yritysten kansainvälistymisprosesseja. Tutkimukset, jotka ovat huomioineet johtajien päätöksenteon roolin, ovat lähestyneet kysymystä hyvin rajallisista tieteenfilosofisista ja metodologisista lähtökohdista. Tämä on johtanut kapeaan ja yksipuoleiseen ymmärrykseen aiheesta, minkä vuoksi päätöksentekijöiden rooli on jäänyt epäselväksi. Puutteellinen ymmärrys päätöksentekijöiden roolista vaikeuttaa yrityksen kan-sainvälistymisprosessin ymmärtämistä kokonaisuutena, koska kansain-välistymisprosessia ohjaavat päätökset syntyvät lopulta aina johtajien toimesta. Tämä väitöskirja pyrkii avaamaan johtajien päätöksentekoprosessien roolia yrityksen kansainvälistymisessä ensiksi tutkimalla, kuinka kognitiiviset perustat vaikuttavat yrityksen kansainvälistymiseen ja toiseksi esittämällä keinoja, kuinka yrityksen kansainvälistymisen kognitiivisia perustoita voidaan tutkia tulevaisuudessa entistä paremmin. Näitä kysymyksiä lähestytään hyödyntämällä kahden kirjallisuuskatsauksen ja kahden tapaustutkimuksen tuloksia, jotka tarkastelevat yrityksen kansainvälistymisen kognitiivisia perustoita erilaisista teoreettisista tulokulmista. Ensimmäinen kirjallisuuskatsaus avaa kognitiivisesti suuntautuneen kansainvälistymis- tutkimuksen tilaa selvittämällä sekä tutkittuja että vähemmälle huomiolle jääneitä tutkimusalueita näin luoden yhtenäisempää ymmärrystä aiheesta. Toinen kirjallisuuskatsaus tutkii, miten aikaisempi kirjallisuus kansainvälisestä liiketoiminnasta on tarkastellut niitä kognitiivisia eroja, jotka nousevat johtajien kulttuurillisista, kansallisista, etnisistä ja geografisista taustatekijöistä. Kirjallisuuskatsaus integroi nämä löydökset osaksi laajempaan johtajien ja organisaatioiden kognitioihin liittyvää kirjallisuutta. Väitöskirjan ensimmäinen tapaustutkimus tarkastelee heuristisen päätöksenteon kehittymistä yrityksen kansainvälistymisen aikana sekä kontekstisidonnaisen kokemuksen roolia tässä prosessissa. Tutkimuksen löydökset osoittavat, että johtajat pystyvät valjastamaan heuristiikkojen hyödyt päätöksenteossa vasta, kun he ovat kerryttäneet riittävän määrän kontekstisidonnaista kokemusta ja kun sopiva ärsyke laukaisee kertyneen kokemuksen muutoksen käyttökelpoisiksi heuristiikoiksi. Toinen tapaustutkimus puolestaan käsittelee eri historiantutkimuksen menetelmien hyödyntämistä yritysten kansainvälistymisprosessien ja markkinoilta poistumisten temporaalisuuden ymmärtämisessä ja tutkimisessa. Tämä väitöskirja edistää kognitiivisesti suuntautunutta yrityksen kansainvälistymiskir-jallisuutta laaja-alaisesti. Se syventää ymmärrystä siitä, miten johtajien kognitiot muovaavat yrityksen kansainvälistymistä organisoimalla ja tuomalla yhteen aikaisemman tutkimuksen löydöksiä. Erilaisia tieteenfilosofisia tulokulmia hyödyntävät tapaustutkimukset puolestaan edistävät tutkimusta tuomalla esiin uusia piirteitä kognitioiden roolista yrityksen kansainvälistymisessä. Tämän lisäksi väitöskirja tarjoaa jatkotutkimukselle ideoita ja keinoja edistää alan tutkimusta tuomalla esiin kehityskohteita nykyisessä ymmärryksessä sekä havainnollistamalla, kuinka (1) subjektiiviset tutkimusotteet, (2) historialliset tutkimusmenetelmät ja (3) mikroperusteinen tulokulma tarjoavat hyödyntämättömiä mahdollisuuksia edistää alan tutkimusta. ; Individual managers and their cognitions play a crucial role in how a firm's internationalization process unfolds over time. While this is acknowledged in foundational theories of firm internationalization, our understanding of how managers and their cognitions shape the internationalization process remains surprisingly incomplete. This is because prior literature on firm internationalization mainly operates at the firm, industry, or national levels and assumes a relatively high level of managerial rationality, with few studies focusing on how managers and their decision-making processes shape firm internationalization. In addition, the studies that have addressed the cognitive foundations of firm internationalization have done so by drawing on a relatively narrow set of philosophical and methodological alternatives, thus generating a one-sided understanding of the matter. Consequently, scholarship on decision makers' roles in firms' internationalization processes remains underspecified and incomplete, which hampers the field's capacity to fully understand firms' international operations. This dissertation aims to unpack the black box of managers' roles in firm internationalization processes by investigating how cognitive foundations influence firm internationalization and showing how we can further advance the research on the cognitive foundations of firm internationalization in the future. The dissertation approaches these questions through two review studies and two case studies that explore the cognitive foundations of firm internationalization from different perspectives. The first review study investigates the current state of the research field by describing the research domains that have been studied and those that have been underexplored and thus provides an integrative understanding of the research on the cognitive foundations of firms' internationalization processes. The second review study explores how the existing literature has approached the cognitive differences that stem from decision makers' cultural, national, ethnical, and geographical characteristics and the influence that such differences have on firm internationalization processes and integrates these findings into the broader literature on managerial and organizational cognition. The first case study examines heuristic decision-making in firm internationalization and the role of context-specific experience in this process. It advances a theoretical model indicating that managers become able to harness the positive impact of heuristics in internationalization-related decision-making only after they have accumulated a certain level of context-specific experience and when this experience is triggered to transform into usable heuristics by a stimulus of an unexpected event. The second case study explores how different historical approaches can be used to analyze the temporal embeddedness of firms' internationalization and de-internationalization processes unfolding over time. This dissertation contributes to the literature on the cognitive foundations of firm internationalization in two ways. First, it improves the existing understanding of how cognitive foundations shape firm internationalization by reviewing the existing literature to generate integrative understanding of the topic and by empirically explicating novel ways of how cognitions drive internationalization via three philosophical perspectives— qualitative positivism, interpretivism, and poststructuralism. Second, it outlines ways to further advance the research on the cognitive foundations of firm internationalization by pointing out the research gaps that warrant further attention and by proposing that subjective approaches, historical research methods, and the microfoundational approach constitute productive avenues for future research.
En el siguiente trabajo se examinan las representaciones de lo monstruoso en la narrativa fantástica chilena, particularmente en el formato cuento. Para ello se propone un análisis temático e histórico de esta vertiente desde el romanticismo político hasta la literatura reciente, siempre desde una mirada general pero enmarcada en una matriz de sentido fundada en el terror como manifestación estética. El estudio se fundamenta a través del análisis de las transgresiones del terror sobrenatural y las implicancias políticas y sociales que inciden en el sistema de representación chileno. Lo anterior con el propósito de reactualizar el canon nacional más allá del dominio mimético. ; The following work examines the representations of the monstrous in Chilean fantastic narrative, particularly in the short story format. For this purpose, a thematic and historical analysis of this aspect is proposed from political romanticism to recent literature, always from a general perspective but framed in a matrix of meaning based on terror as an aesthetic manifestation. The study is based on the analysis of the transgressions of supernatural terror and the political and social implications that affect the Chilean system of representation. The foregoing with the purpose of updating the national canon beyond the mimetic domain. ; Esta publicación es parte del proyecto de I+D+i PGC2018-093648-B-I00, financiado por MCIN/ AEI /10.13039/501100011033/ FEDER «Una manera de hacer Europa» - Estrategias y figuraciones de lo insólito. Manifestaciones del monstruo en la narrativa en lengua española (de 1980 a la actualidad).
[16], 116 p. ; Printer's name from STC. ; Running title reads: The description of Ireland. ; Reproduction of the original in the Henry E. Huntington Library and Art Gallery.
Abstract This study aims to analyze the moderating power of time of unemployment in the relationship between work values and psychological well-being. The sample consisted of 265 unemployed individuals, 77 men and 188 women with an average age of 27 years (SD = 7.21), with complete secondary education in 48% of the total sample. The following data collection instruments were applied: Positive and Negative Affect Schedule, the Flourishing Scale and the Work Intrinsic Values Scale. The results of hierarchical regression analyses show that time of unemployment acts as a moderator in the relationship between the work values and the psychological well-being, so that the longer the unemployment duration the greater the individual's psychological well-being. Consequently, the shorter the period of unemployment, more intense is the feeling of negative emotions. The result yield three important contributions: demonstration of the association between work values and psychological well-being of unemployed; identification that the period of unemployment is an important moderator to understand the unemployed well-being and review of the issue of unemployment in the social and political field in times of recession.
In public relations research, the concept of engagement is often theorized but seldom observed in practice. This research focuses on what public leaders learn when they undertake actions centered on learning by listening to society to implement governmental citizen engagement programs. Taking an inductive grounded approach to data analysis which draws on tools and methods of grounded theory as well as including a review of key concepts from public relations literature, a reflexive analysis of an action learning intervention involving the members of a provincial government was conducted. Results show that, when reflecting on interaction with stakeholders of the program, government members: increase their knowledge about both sides of the public organization-society relationship; become more sensitive to what listening is and implies, and, hence, more supportive of two-way communication; are challenged about the authenticity of the motivations behind their listening; become more aware of ways in which they work to build social capital; and, subsequently, increase their willingness to act together with society. This paper shows that reflection on the real implementation of engagement programs gives policy makers a better understanding of normative assumptions, and hence it instantiates public relations theories and concepts about engagement. By identifying acting-by-listening as integral to citizen engagement, it presents implications for the study and practice of public relations in public sector organizations.
How do changes in climatic conditions and disaster patterns affect the persistence of civil unrest across countries over time? Existing studies postulate that changing climate conditions will exacerbate various social conflicts through their impacts on degraded environmental and economic conditions, which is further conditional on political institutions. Nevertheless, there are two major pitfalls in the existing studies. First, vulnerability as a major underlying mechanism has been used as an umbrella term or been presumed. Using vulnerability as an umbrella term has a detrimental effect on climate-conflict theory-building because it prevents scholars from deriving testable empirical implications for relevant concepts. Second, previous research has pinpointed the importance of political institutions in moderating impacts of climate on conflict, but the literature says little about what aspects of political institutions might aggravate or alleviate vulnerability to climate in ways that are simmering or amplifying civil strife. Using the structural causal approach and machine learning methods, this dissertation improves the identification of the mediation effect of vulnerability and the moderation effect of political institutions on the climate-conflict relationship. The important mechanisms and implications revealed by this study are twofold. First, this dissertation finds that the impacts of extreme climatic events are more important in shaping local vulnerability than that of annual weather variations, and that adaptive capacity is more important than economic sensitivity in mitigating local vulnerability. Annual weather variations (i.e., the slow-moving mechanics) have a significant impact on cumulative conflict hazards, whereas extreme climatic events (i.e., the fast-moving drivers) fuel onset of a new conflict. In the presence of socio-psychological vulnerabilities, an increase in annual weather variations can boil new conflicts. Second, the state capacity is more important than democracy in exacerbating a country's vulnerability to climate, and the degree of executive bribery especially plays a crucial role in moderating the impacts of vulnerability to climate on civil conflict. However, of different aspects of democracy, freedom of academic and cultural expression has the most important moderating effect on conflict. What is striking is the role of socio-psychological vulnerability in transmitting the impacts of extreme climate and weather variations on civil conflict. Mainstream conflict theory has shown that institutional and economic conditions are the most important factors determining conflicts even though socio-psychological factors are meaningful contexts. However, this present study shows that socio-psychological vulnerability is more important than institutional and economic conditions in shaping civil conflict.
Länsimaisissa demokratioissa äänestäjien yhteiskuntaluokka ja koettu luokka-asema ovat perinteisesti selittäneet heidän puoluevalintojaan. Tätä äänestyspäätöksiä selittävää toimintamallia, eli omaan yhteiskuntaluokkaan liittyvän puolueen äänestämistä, kutsutaan luokkaäänestämiseksi. Luokkaäänestämistä painottavissa teorioissa yhteiskuntaluokkia pidetään merkittävimpänä poliittisena jakolinjana. Länsimaisissa monipuoluejärjestelmissä myös poliittiset puolueet ovat syntyneet tältä pohjalta. Nykyisillekin puoluejärjestelmille merkitykselliseksi poliittiseksi jakolinjaksi yhteiskuntaluokat muodostuivat jo teollisessa vallankumouksessa, joka synnytti vastakkainasettelua työtä tekevän ja omistavan väestönosan välillä. Jakolinja oli niin voimakkaasti kansalaisia erotteleva, että se synnytti nopeasti yhteiskuntaan erilaisia poliittisia järjestöjä etenkin työväestön keskuuteen. Tällä tavoin ammattiliitot, sosiaalidemokraattiset sekä sosialistiset puolueet saivat alkunsa. 1980-luvulle tultaessa yhä useammat tutkimukset osoittivat, että äänestäjien luokka-aseman vaikutus heidän vaalikäyttäytymiseensä oli heikentynyt. Erityisesti tämä trendi liittyi työväenluokkaisiin äänestäjiin. Heidän ammattiasemansa katsottiin menettäneen asteittain merkitystään vaaleissa tekemiin puoluevalintoihinsa. Yhteiskunnan rakennetasolla trendiä on selitetty työntekijäammattien vähenemisellä teollistuneissa demokratioissa. Esimerkiksi Suomessa työntekijäammattien osuus kaikista ammateista on pienentynyt lähes 20 prosenttiyksikköä 1970-luvulta 2010-luvulle tultaessa. Luokkaäänestämisen laskun on esitetty liittyvän puoluekentän pirstoutumiseen, yhteiskunnan uudelleenjärjestäytymiseen ja laajamittaisiin rakenteellisiin muutoksiin länsimaissa. Globalisaatiokehitys, koulutustason nousu, työelämän lisääntynyt epävakaus sekä väestön ikääntyminen ovat yleisimpiä yhteiskunnan rakennetason muutoksia, jotka ovat väistämättä muuttaneet myös poliittista kenttää. Vaikka luokkaäänestäminen on vähentynyt, osa tutkimuksista on suhtautunut havaintoihin sen vähenemisestä varauksellisesti. Varsinkaan Pohjoismaiden vaaleissa työväenluokkaisuuden ei ole katsottu menettäneen samassa suhteessa merkitystään äänestyspäätöksiä selittävänä tekijänä verrattuna muihin länsimaisiin demokratioihin. Lisäksi yhteiskunnan rakenteelliset muutokset sekä niiden seuraukset ja luokkaäänestämisen yleinen väheneminen ovat motivoineet tutkijoita tarkastelemaan äänestäjien luokka-asemia myös subjektiivisesta näkökulmasta. Subjektiivisesta näkökulmasta kiinnostuneet tutkijat ovat tyypillisesti keskittyneet analysoimaan äänestäjien luokka-asemia heidän luokkasamastumisensa kautta. Luokkasamastumisella tarkoitetaan yhteiskuntaluokkaa, johon henkilö kokee itse lähinnä kuuluvansa. Tämä väitöstutkimus tuottaa luokkaäänestämisen näkökulmasta uutta tietoa suomalaisten työväenluokkaisten äänestäjien äänestyskäyttäytymisestä, arvoista ja asenteista sekä heidän puoluevalinnoistaan Suomessa 2000-luvulla. Tarkoitan nyt ja myös jäljempänä 2000-luvulla vuosituhannen vaihteesta alkanutta aikaa. Tutkimus on saanut alkunsa kahdesta 2000-luvun suomalaisia äänestäjiä sekä suomalaista puoluejärjestelmää koskevasta havainnosta. Ensimmäinen havainto koskee luokkasamastumista. Merkittävä osa suomalaisista äänestäjistä kokee 2000-luvulla samastuvansa johonkin yhteiskuntaluokkaan siitä huolimatta, että yhteiskuntaluokkien on esitetty hiipuvan ja menettävän merkitystään. Toinen havainto koskee suomalaista puoluejärjestelmää ja siinä 2000-luvulla tapahtuneita merkittäviä muutoksia. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita vuoden 2011 eduskuntavaalit, joissa iso joukko työväenluokkaisia äänestäjiä siirtyi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) takaa Perussuomalaisten (PS) kannattajiksi. Tämä tutkimus tuo nämä kaksi erillistä havaintoa yhteen tutkimalla työnväenluokan äänestämisen mekanismeja 2000-luvun Suomessa sekä luokkakongruenssin että äänestäjien arvojen ja asenteiden näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, kuinka työnväenluokkaiset äänestäjät äänestävät 2000-luvun Suomessa. Tutkimusongelma nojaa tapaan analysoida äänestäjien luokka-asemia kahdesta näkökulmasta. Se tarkoittaa objektiivisen luokka-aseman, eli ammatin, ja subjektiivisen luokka-aseman, eli luokkasamastumisen, tarkastelemista samanaikaisesti. Näiden kahden luokka-asemaa mittaavan muuttujan yhteyttä nimitetään tässä tutkimuksessa joko luokkakongruenssiksi tai inkongruenssiksi riippuen siitä, ovatko ne toisiaan vastaavat vai eivät. Tutkimus muodostaa kolme erillistä työväenluokkaryhmää. Ryhmistä ensimmäinen on "perinteinen työväenluokka" ( traditional working class ), joka koostuu työntekijäammateissa toimivista, jotka samastuvat työväenluokkaan. Ryhmä "ammatillinen työväenluokka" ( occupational working class ) koostuu työntekijäammateissa toimivista, jotka samastuvat alempaan keskiluokkaan, keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan. Kolmanteen ryhmään, "ideologiseen työväenluokkaan" ( ideological working class ) kuuluvat ei- työntekijäammateissa toimivat, jotka kuitenkin samastuvat työväenluokkaan. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan näiden kolmen ryhmän arvoja ja asenteita, joiden merkitystä viimeaikainen tutkimus on painottanut puoluevalintojen taustalla. Tutkimusaineistoina käytetään kansallisten eduskuntavaalitutkimusten kyselyaineistoja (FNES) vuosilta 2003–2019. Tutkimuksen analyysi on kolmivaiheinen. Ensimmäinen analyysiluku keskittyy löytämään tekijöitä, jotka selittävät luokkakongruenssia ja inkongruenssia tutkimuksen kolmen työnväenluokkaryhmän keskuudessa. Tulosten mukaan lapsuudenkoti, koulutustaso ja puolison ammatti ovat merkittävimmät tekijät, jotka selittävät sekä luokkakongruenssia että inkongruenssia. Ennen kaikkea työväenluokkainen lapsuudenkoti nousee esiin merkittävimpänä työväenluokkaan samastumista selittävänä tekijänä. Tutkimuksen toinen analyysiluku tarkastelee sitä, missä määrin kolme työväenluokkaryhmää eroavat toisistaan arvoiltaan ja asenteiltaan. Toisin sanoen luku analysoi sitä, missä määrin luokkakongruenssi ja luokkainkongruenssi vaikuttavat arvoihin ja asenteisiin. Tulokset osoittavat, että kolme työväenluokkaryhmää eroavat jossain määrin toisistaan sekä sosioekonomisilta että sosiokulttuurisilta arvoiltaan ja asenteiltaan. Ideologinen työväenluokka ( ideological working class ) erottuu kahdesta muusta ryhmästä vasemmistolaisemmalla sosioekonomisella orientaatiollaan. Lisäksi ammatillinen työväenluokka ( occupational working class ) on sosiokulttuuriselta orientaatioltaan kolmesta työväenluokkaryhmästä konservatiivisin. Kaikki kolme ryhmää ovat selvästi enemmän EU-kriittisiä kuin EU-myönteisiä verrattuna muihin äänestäjiin. Tutkimuksen kolmas analyysiluku tuo yhteen kaksi aiempaa analyysilukua. Se tarkastelee luokkakongruenssin ja luokkainkongruenssin sekä arvojen ja asenteiden vaikutusta työväenluokkaryhmien puoluevalintoihin. Kokoava analyysi soveltaa polkumallia ja tutkii, missä määrin luokkakongruenssi ja luokkainkongruenssi vaikuttavat suoraan työväenluokkaisten äänestäjien puoluevalintoihin, tai missä määrin vaikutus on epäsuora äänestäjien arvojen ja asenteiden kautta. Tulokset osoittavat, että työväenluokkaisten äänestäjien puoluevalinnat ovat moniulotteisia, eikä niitä voi enää 2000-luvulla kuvailla pelkästään perinteisiksi luokka-puolue-siteiksi. Tästä huolimatta SDP ja Vasemmistoliitto ovat yhä 2000-luvulla puolueita, joille työväenluokkaiset äänestäjät antavat ääniään. Nämä työväenluokan ääniä perinteisesti keränneet puolueet ovat saaneet haastajia Perussuomalaisten ohella muistakin puolueista. Työväenluokkaisten äänestäjien puoluevalintoja ohjaavat myös heidän arvonsa ja asenteensa. Perinteisesti työväenluokkaäänestämiseen liitetty vasemmistolainen sosioekonominen orientaatio, on kuitenkin tulosten valossa yhä harvemmin löydettävissä työväenluokan äänestyspäätösten taustalta. Tulosten valossa mihinkään työväenluokkaryhmään kuuluminen yhdistettynä sosioekonomiseen orientaatioon ei lisää todennäköisyyttä äänestää mitään tarkasteltua puoluetta. Arvoista ja asenteista EU-kriittisyys yhdistettynä mihin tahansa työväenluokkaryhmään erottuu selvästi useimmiten puoluevalintoja selittävänä tekijänä. Tämän lisäksi konservatiivisen sosiokulttuurisen orientaation havaitaan lisäävän todennäköisyyttä äänestää Suomen Keskustaa tai Perussuomalaisia ammatillisen työväenluokan ( occupational working class ) keskuudessa. Kyse on sellaisista työväenluokkaisista äänestäjistä, jotka toimivat työntekijäammateissa, mutta samastuvat alempaan keskiluokkaan, keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan. Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että perinteistä työväenluokkaäänestämistä ilmenee yhä edelleen 2000-luvun Suomessa, mutta työväenluokan äänet jakautuvat useamman puolueen kesken. SDP:n ja Perussuomalaisten ohella työväenluokka antaa 2000-luvulla äänensä niin Vihreälle Liitolle, Vasemmistoliitolle kuin Suomen Keskustallekin. Keskeinen löydös on, että Perussuomalaiset onnistuu kilpailemaan kaikkien kolmen tutkimuksessa muodostetun työväenluokkaryhmän äänistä. Täten työväenluokkaryhmien siirtyminen Perussuomalaisten äänestäjiksi ei juurikaan riipu heidän koulutustasostaan, ammatistaan tai luokkasamastumisestaan. Tulokset osoittavat myös, että kesällä 2017 tapahtuneesta sisäisestä kahtiajaostaan huolimatta Perussuomalaiset on puolueena kyennyt jatkamaan tätä trendiä. Vaikka EU- kriittisyys linkittyy myös muiden puolueiden äänestämiseen työväenluokkaisten äänestäjien keskuudessa, Perussuomalaiset on epäilemättä onnistunut kanavoimaan EU-kriittiset äänet taakseen. Äänestäjien luokka-asemien perusteellinen ja moniulotteinen analysointi tarjoaa tärkeää uutta tietoa luokkaäänestämisen malleista ja mekanismeista. Tämän tutkimuksen kontribuutio laaja-alaiseen luokkaäänestämistä käsittelevään tutkimukseen piilee nimenomaan sen soveltamassa kaksiulotteisessa lähestymistavassa työväenluokkaisen aseman määrittelemiseen. Lisäksi tutkimus yhdistää kaksiulotteisen näkökulman arvoihin ja asenteisiin. Tutkimuksen keskeinen argumentti on, että mikäli jokin kolmesta tekijästä – objektiivinen luokka-asema, subjektiivinen luokka-asema tai äänestäjän arvot ja asenteet – jätetään pois tarkastelusta, luokkaäänestämisen keskeiset mekanismit jäävät pimentoon. Tulevaisuuden luokkaäänestämistä tarkastelevien tutkimusten on tärkeää ottaa huomioon nämä kaikki kolme tekijää. ; Traditionally, voters' class positions have determined their party choices in Western democracies. At the same time, social class has been considered being the most significant political cleavage of which political parties have conventionally emerged in the West-European multi-party systems. Class cleavage has emerged from the industrial revolution based on the labour market confrontation between workers and owners. The cleavage has been so divisive and has resulted in the formation of various political organisations especially at the worker-side. Meanwhile, Labour Unions, Social Democratic (SD) parties and socialist parties were formed. Since the late 1980s, numerous studies have claimed that voters' class has become an irrelevant determinant of electoral behaviour. This trend has been related to working-class voters, whose occupational position is regarded becoming gradually a weaker predictor of their voting behaviour than in the past. At the macro level, this weakening trend has been explained by a decline in the relative proportion of the working class. The share of blue-collar employees has decreased significantly in the past few decades in advanced industrialised democracies. For example, in Finland, the share of blue-collar employees has decreased by almost 20 percentage points from the 1970s to the 2010s. The declines in class voting have been linked to the political parties' disintegration, reconfiguration of society, and large-scale societal change in the Western world. Globalisation, the rising level of education, unstable working-life conditions, and the ageing population have been the most common societal explanations for the change in the political sphere. Despite the relative decrease, some previous studies have indicated that the working class is still relevant and has not lost its significance as a determinant of voting behaviour to same extent in the Nordic countries as in other Western democracies in the 21st century. Moreover, the societal change, its consequences, and declining trends in class voting have motivated scholars to consider the subjective approach to voters' class positions. Typically, scholars who have focused on the subjective approach, i.e., class identification, have considered the declining trend in class voting more carefully. This study aims to provide new knowledge on the Finnish working class' voting behaviour, party attachment, and attitudinal orientations from the perspective of class voting in 21 st century Finland. It originates from two observations on the Finnish electorate and party system in the 21 st century. The first observation relates to the continued significance of class identification among the Finnish electorate. Considerable majority of eligible voters identify with a specific social class, despite ongoing debates over the decreasing significance of social classes to voting preferences. The second observation relates to the notable changes, which have occurred in the Finnish party system in the 21 st century. A good example of this is a large share of working-class voters who switched from the SDP to the Finns Party in the 2011 parliamentary election. This study integrates these two separate observations together by studying the mechanisms of working-class voting from the perspective of class (in)congruence and voters' attitudinal orientations. As such, the study discovers how the working-class votes in 21st century Finland. The research problem is built on analysing working-class voting from the perspective of a two-dimensional approach to voters' class positions, i.e., class (in)congruence. The study formulates three groups of working-class voters by considering voters' occupation and class identification. The first group, the traditional working class , consists of blue-collar employees with working-class identification. The second group, the occupational working class, is blue-collar employees who do not have working-class identification, but they identify with the lower-middle, middle, or upper-middle class. The third group, the ideological working-class, consists of those who are not blue-collar employees by their occupation but have working-class identification. In addition, the study considers the working-class voters' attitudinal orientations, the significance the previous research has highlighted with regard to determining voting decisions in the 21 st century. The datasets used for the analyses are the 2003-2019 Finnish National Elections Studies (FNES). The first part of the study's threefold analysis focuses on finding factors that explain class incongruence and congruence among the three working-class groups. The results show that class of the childhood home, the level of education, and spouse's occupation are the most significant factors that explain both class incongruence and congruence. Above all, working-class childhood home is the most significant factor that explains working-class identification. The second analysis examines the extent to which three working-class groups differ from each other based on their attitudinal orientations, i.e., the extent that class (in)congruence affects attitudinal orientations. The results show that the three working-class groups differ from each other by their socioeconomic and sociocultural orientations. The ideological working-class is more leftist based on their socioeconomic orientation than the traditional or the occupational working class. In addition, the results show that the occupational working class has a more conservative sociocultural orientation than the traditional and ideological working class. From the outcome of the results, all three working-class groups have more opposing attitudes towards the EU than other voters. The third analysis combines the previous analyses and examines the extent that party choices among the Finnish working-class voters are influenced by the class (in)congruence and the voters' attitudinal orientations. Moreover, the last analysis aims to discover the extent the class (in)congruence affects directly working-class voters' party choice or indirectly via the working-class voters' attitudinal orientations. The findings indicate that the working-class' voting patterns are multidimensional and cannot be defined as simple class-party ties in 21 st century Finland. The traditional left-wing parties, the SDP, and the Left Alliance, are still parties, to which working-class voters give their votes in general. This study shows that the party choices of the Finnish working class is determined by their attitudinal orientations. In spite of this, the leftist socioeconomic orientation, which is traditionally linked to working-class voting, is increasingly less common determinant of party choice among the Finnish working class. The results show that belonging to a particular working-class group and having a particular socioeconomic orientation do not increase the likelihood of voting any of the six parties under study. Instead, there can be distinguished an indirect effect on party choice, which goes via opposing attitudes towards the EU among each working class group. In addition, belonging to the occupational working class has an indirect effect on voting both for the Centre Party and the Finns Party via conservative sociocultural orientation. Overall, the results indicate that traditional working class voting still occurs in 21 st century Finland, but the votes of the working class tend to be shared between several parties. Along with the SDP and the Finns Party, Finnish working-class voters give their votes to the Green League, the Left Alliance, and the Centre Party. One important finding is that the Finns Party is, however, able to compete for the votes of the working class among each of the three working-class groups. The party can gather support from all working-class groups despite their class identification, occupation, or level of education. The findings also show that despite the split of the Finns Party in June 2017, the split fails to reduce the party's popularity among the working-class voters. Moreover, the EU criticism has moved working-class voters closer to the Finns Party. While the opposing views about the EU have been linked to voting for the other parties as well, the Finns Party has undoubtedly managed to channel particularly these types of votes among the working-class voters. The findings show that working-class voting still occurs in 21 st century Finland revealing that when a comprehensive approach is applied to the voters' class positions, important knowledge on the patterns and mechanisms of class voting is provided. The study contributes to the vast literature on class voting by applying a two-dimensional approach to voters' class positions and combining it with the voters' attitudinal orientations. If one of the three factors—objective class-position, subjective class-position, and attitudinal orientations—is not examined, then the essential mechanisms of class voting remain undiscovered. Future class-voting studies should consider all subjective class indicators, the voter's occupation, and voters' attitudinal orientations.
The needs of the Milk Producers' Organization are achieved by strengthening the scattered and poorly organized Indian milk producers, who lack access to resources and services. In fact, the Milk Producers' Organization has emerged as an interface between the business environment and individual milk producers through forward and backward linkages, while facilitating the strength of collective action, bargaining power and economies of scale. It has thus responded appropriately to the economic and socio-cultural needs of producer members and surrounding entities. The National Accounts Statistics (2020) of India estimates that the contribution of livestock in total agriculture and allied sectors Gross Value Added (at Constant Prices) has reached to 28.63 per cent (2018-19) which again shows the importance of the Milk Producers' Organization in a populous country such as India. The Organization extends its assistance in the form of financial support, technical inputs, milk productivity, quality produce, managing value chains, access to market actors and handling environmental and business regulation. This review paper outlines the key viewpoints and aims to explore how the Milk Producers' Organization has built capabilities and optimized capacities in the existing scope and challenges of the Indian dairy sector. The livestock sector supports the livelihood of approximately 20.5 million people in India. India's milk production is at 4.8% CAGR as opposed to 1.8% CAGR of global milk production. However, the Organization faces conflicting areas of interest, such as social concern and business demands and this ambivalence necessitates enabling policy and professionalism to steer organizational growth and sustainability. In view of the globalized business environment, the Milk Producers' Organization has taken on the responsibility to compete both on the domestic and global markets. In view of emerging international trade practices, further study is required to establish mechanisms to deal with Sanitary and Phytosanitary measures. A co-operative business model can be further explored with additional utilization of bovine manure and unproductive bovines to re-establish a more cost efficient model to deal with global price levels of milk and dairy products. ; Potreba za osnivanjem Organizacije proizvođača mlijeka temeljena je na nužnosti za ojačanjem raštrkanih i neorganiziranih, siromašnih indijskih proizvođača mlijeka koji nemaju pristup resursima i uslugama. Organizacija proizvođača mlijeka nastala je na sučeljavanju poslovnog okruženja i pojedinačnih proizvođača mlijeka kroz veze unaprijed i unatrag (forward i backward linkages), istovremeno omogućujući osnaživanje kolektivnog djelovanja, pregovaračke moći i ekonomskih razmjera. Time je prikladno odgovoreno na ekonomske i socijalno-kulturalne potrebe članova proizvođača i subjekata koji ih okružuju. Prema procjeni Statistike nacionalnih računa (2020.) Indije, doprinos stočarstva ukupnoj bruto dodanoj vrijednosti (pri stalnim cijenama) poljoprivrede i srodnog sektora dosegnuo je 28,63 % (2018.- 2019.) što ukazuje na važnost Organizacije proizvođača mlijeka u mnogoljudnoj zemlji poput Indije. Organizacija proizvođača mlijeka pruža svoju pomoć s aranžmanima financijskog kredita, tehničkim ulaznim informacijama, produktivnošću mlijeka, kvalitetnim proizvodima, upravljanjem vrijednosnim lancima, pristupom dionicima na tržištu i bavljenjem ekološkim i poslovnim regulativama. U ovom preglednom članku opisana su ključna gledišta i pokušalo se istražiti kako je Organizacija proizvođača mlijeka izgradila sposobnost i optimizirala kapacitet u postojećem opsegu i izazovima indijskog mljekarskog sektora. Stočarski sektor pomaže izdržavati oko 20,5 milijuna stanovnika Indije. Složena godišnja stopa rasta (CAGR) proizvodnje mlijeka u Indiji iznosi 4,8 % u odnosu na 1,8 % CAGR globalne proizvodnje mlijeka. Međutim, Organizacija proizvođača mlijeka suočava se sa sukobljenim područjima interesa: poput socijalnih pitanja, kao i poslovnih zahtjeva i ta ambivalentnost iziskuje poticajne politike i profesionalizam za upravljanje rastom i održivošću Organizacije. S obzirom na globalizirano poslovno okruženje, Organizacija proizvođača mlijeka preuzela je odgovornost natjecanja na domaćem i globalnom tržištu. S obzirom na nove prakse međunarodnog trgovanja, potrebna je dodatna studija za uspostavljanje mehanizma koji će se baviti sanitarnim i fitosanitarnim (SPS) mjerama. Suradnički se poslovni model može dalje istražiti dodatnom uporabom gnojiva goveda i neproduktivnih goveda za ponovnu uspostavu ekonomičnijeg modela kako bi se moglo nositi s globalnim razinama cijene mlijeka i mliječnih proizvoda.
