Suchergebnisse

The populist, anti-immigration-oriented Finns Party was considered the winner of the Finnish 2015 parliamentary elections. In a representative sample of young adults (N = 606), a longitudinal pre- post-election design revealed that attitudes towards immigration became more favourable among those disappointed by the outcome and those who did not vote for the Finns Party. Among the latter, both supporting the green-red rival parties and disliking the Finns Party independently predicted increased support for migration. Other attitudes did not change. The results highlight the importance of social processes and identity concerns, particularly self-categorization, as drivers of attitude change. While previous work has focused on conformity dynamics, our results suggest that diverging from an unwanted identity may be associated with attitude change. ; Peer reviewed

Yksilön asenteet eivät ole satunnaiset. Sen sijaan ihmiset omaksuvat tiettyjä asennekokonaisuuksia – poliittisia ideologioita, joita eri sosiaaliset ryhmät ylläpitävät. Esimerkiksi maahanmuuton kannatus tai vastustus tuo useimmiten mukanaan tukun muita asenteita sosiaali-, talous- ja turvallisuuspolitiikasta. Tavanomainen muuttujakeskeinen lähestymistapa asenteisiin ei kuitenkaan tavoita tätä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten aikuisten (N=744, ikä 18-29, M = 24,65) poliittisia asenteita henkilösuuntautuneesta näkökulmasta, toisin sanoen mitä latentteja ryhmiä (vrt. ideologioita) asenteista muodostuu ja miten vastaajat siirtyvät niiden välillä pitkittäisseurannassa. Asenteet maahanmuutosta, sosiaalietuuksista, tuloeroista, ympäristön huomioimisesta ja puolustusvoimien vahvuudesta muodostivat neljä asenneprofiilia: (1) vihervasemmistolaiset, (2) markkinaliberaalit, (3) populistit ja (4) oikeistokonservatiivit. Naiset ja miehet sijoittuivat odotetusti epätasaisesti eri profiileihin. Odotusten vastaisesti tosin, kaikkein parhaiten toimeentulevat, terveimmät ja keskiverto-koulutustason omaavat suhtautuivat kaikkein kielteisimmin maahanmuuttoon. Asenneprofiilien välillä ei tapahtunut merkittäviä siirtymiä yhdeksän kuukauden seurantajakson aikana. Tulokset kyseenalaistavat julkisuudessa ylläpidettyjä mielikuvia mm. enemmistön maltillisuudesta maahanmuttokysymyksissä, Perussuomalaisista kansan syvien rivien puolueena sekä yhteydestä syrjäytyneisyyden ja maahanmuuttovastaisuuden välillä.