How do changes in climatic conditions and disaster patterns affect the persistence of civil unrest across countries over time? Existing studies postulate that changing climate conditions will exacerbate various social conflicts through their impacts on degraded environmental and economic conditions, which is further conditional on political institutions. Nevertheless, there are two major pitfalls in the existing studies. First, vulnerability as a major underlying mechanism has been used as an umbrella term or been presumed. Using vulnerability as an umbrella term has a detrimental effect on climate-conflict theory-building because it prevents scholars from deriving testable empirical implications for relevant concepts. Second, previous research has pinpointed the importance of political institutions in moderating impacts of climate on conflict, but the literature says little about what aspects of political institutions might aggravate or alleviate vulnerability to climate in ways that are simmering or amplifying civil strife. Using the structural causal approach and machine learning methods, this dissertation improves the identification of the mediation effect of vulnerability and the moderation effect of political institutions on the climate-conflict relationship. The important mechanisms and implications revealed by this study are twofold. First, this dissertation finds that the impacts of extreme climatic events are more important in shaping local vulnerability than that of annual weather variations, and that adaptive capacity is more important than economic sensitivity in mitigating local vulnerability. Annual weather variations (i.e., the slow-moving mechanics) have a significant impact on cumulative conflict hazards, whereas extreme climatic events (i.e., the fast-moving drivers) fuel onset of a new conflict. In the presence of socio-psychological vulnerabilities, an increase in annual weather variations can boil new conflicts. Second, the state capacity is more important than democracy in exacerbating a country's vulnerability to climate, and the degree of executive bribery especially plays a crucial role in moderating the impacts of vulnerability to climate on civil conflict. However, of different aspects of democracy, freedom of academic and cultural expression has the most important moderating effect on conflict. What is striking is the role of socio-psychological vulnerability in transmitting the impacts of extreme climate and weather variations on civil conflict. Mainstream conflict theory has shown that institutional and economic conditions are the most important factors determining conflicts even though socio-psychological factors are meaningful contexts. However, this present study shows that socio-psychological vulnerability is more important than institutional and economic conditions in shaping civil conflict.
[ITA] Dal 6 al 15 ottobre 2016 la Regione del Veneto ha organizzato, in collaborazione con l'International Terraced Landscapes Alliance, il Terzo Incontro Mondiale sui Paesaggi Terrazzati dal titolo "Paesaggi terrazzati: scelte per il futuro/Terraced Landscapes: choosing the future". L'evento si è svolto a Venezia, Padova – sessioni plenarie – e in dieci diverse aree terrazzate della penisola italiana, dove sono state ospitate le sessioni tematiche e i lavori sul campo. L'articolazione innovativa dell'Incontro ha permesso di coinvolgere più di duemila partecipanti tra studiosi, ricercatori, rappresentanti delle amministrazioni locali, tecnici, operatori turistici, agricoltori, artigiani, abitanti. La prima sezione del volume è dedicata al resoconto delle dieci giornate congressuali e agli esiti prodotti. La seconda parte della pubblicazione raccoglie i contributi scientifici prodotti dai relatori in merito ai temi dibattuti in occasione dell'Incontro, offrendo una importante panoramica sullo stato dell'arte e gli studi sui paesaggi terrazzati delle regioni italiane e dei paesi dell'area europea ed extraeuropea – in particolare Perù, Cina e Giappone. Scopo del volume è promuovere una conoscenza diffusa e più consapevole del patrimonio terrazzato mondiale, con finalità educativo-didattiche, di supporto alle politiche di salvaguardia, di valorizzazione del patrimonio culturale, ambientale, paesaggistico, economico, sociale e storico che i terrazzamenti rappresentano. Questo capitolo presenta i principali risultati della sessione 8 sul "Rischio ambientale e idrogeologico" tenutasi in Liguria. [ENG] From 6th to 15th October 2016 the Veneto Region organized, in collaboration with ITLA (International Terraced Landscapes Alliance) the Third World Meeting on Terraced Landscapes "Paesaggi terrazzati: scelte per il futuro/Terraced landscapes: choosing the future". The Meeting took place in Venice, Padua – plenary conferences – and in ten different terraced venues of the Italian peninsula where the thematic sessions took ...
Johtajat ja heidän kognitiot ovat kriittisessä roolissa yrityksen kansainvälistymisprosessissa ja sen muotoutumisessa ajan myötä. Vaikka keskeisimmät kansainvälistymistä koskevat teoriat tiedostavat tämän, ymmärrys ja aiempi tutkimus johtajien ja heidän kognitioiden roolista yrityksen kansainvälistymisprosessissa on yllättävän vähäistä. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt tarkastelemaan yrityksen kansainvälistymisprosesseja erityisesti yrityksen ja toimialan tasoilla. Johtajat on nähty rationaalisina toimijoina eikä päätöksentekoa olla nähty merkityksellisenä osana yritysten kansainvälistymisprosesseja. Tutkimukset, jotka ovat huomioineet johtajien päätöksenteon roolin, ovat lähestyneet kysymystä hyvin rajallisista tieteenfilosofisista ja metodologisista lähtökohdista. Tämä on johtanut kapeaan ja yksipuoleiseen ymmärrykseen aiheesta, minkä vuoksi päätöksentekijöiden rooli on jäänyt epäselväksi. Puutteellinen ymmärrys päätöksentekijöiden roolista vaikeuttaa yrityksen kan-sainvälistymisprosessin ymmärtämistä kokonaisuutena, koska kansain-välistymisprosessia ohjaavat päätökset syntyvät lopulta aina johtajien toimesta. Tämä väitöskirja pyrkii avaamaan johtajien päätöksentekoprosessien roolia yrityksen kansainvälistymisessä ensiksi tutkimalla, kuinka kognitiiviset perustat vaikuttavat yrityksen kansainvälistymiseen ja toiseksi esittämällä keinoja, kuinka yrityksen kansainvälistymisen kognitiivisia perustoita voidaan tutkia tulevaisuudessa entistä paremmin. Näitä kysymyksiä lähestytään hyödyntämällä kahden kirjallisuuskatsauksen ja kahden tapaustutkimuksen tuloksia, jotka tarkastelevat yrityksen kansainvälistymisen kognitiivisia perustoita erilaisista teoreettisista tulokulmista. Ensimmäinen kirjallisuuskatsaus avaa kognitiivisesti suuntautuneen kansainvälistymis- tutkimuksen tilaa selvittämällä sekä tutkittuja että vähemmälle huomiolle jääneitä tutkimusalueita näin luoden yhtenäisempää ymmärrystä aiheesta. Toinen kirjallisuuskatsaus tutkii, miten aikaisempi kirjallisuus kansainvälisestä liiketoiminnasta on tarkastellut niitä kognitiivisia eroja, jotka nousevat johtajien kulttuurillisista, kansallisista, etnisistä ja geografisista taustatekijöistä. Kirjallisuuskatsaus integroi nämä löydökset osaksi laajempaan johtajien ja organisaatioiden kognitioihin liittyvää kirjallisuutta. Väitöskirjan ensimmäinen tapaustutkimus tarkastelee heuristisen päätöksenteon kehittymistä yrityksen kansainvälistymisen aikana sekä kontekstisidonnaisen kokemuksen roolia tässä prosessissa. Tutkimuksen löydökset osoittavat, että johtajat pystyvät valjastamaan heuristiikkojen hyödyt päätöksenteossa vasta, kun he ovat kerryttäneet riittävän määrän kontekstisidonnaista kokemusta ja kun sopiva ärsyke laukaisee kertyneen kokemuksen muutoksen käyttökelpoisiksi heuristiikoiksi. Toinen tapaustutkimus puolestaan käsittelee eri historiantutkimuksen menetelmien hyödyntämistä yritysten kansainvälistymisprosessien ja markkinoilta poistumisten temporaalisuuden ymmärtämisessä ja tutkimisessa. Tämä väitöskirja edistää kognitiivisesti suuntautunutta yrityksen kansainvälistymiskir-jallisuutta laaja-alaisesti. Se syventää ymmärrystä siitä, miten johtajien kognitiot muovaavat yrityksen kansainvälistymistä organisoimalla ja tuomalla yhteen aikaisemman tutkimuksen löydöksiä. Erilaisia tieteenfilosofisia tulokulmia hyödyntävät tapaustutkimukset puolestaan edistävät tutkimusta tuomalla esiin uusia piirteitä kognitioiden roolista yrityksen kansainvälistymisessä. Tämän lisäksi väitöskirja tarjoaa jatkotutkimukselle ideoita ja keinoja edistää alan tutkimusta tuomalla esiin kehityskohteita nykyisessä ymmärryksessä sekä havainnollistamalla, kuinka (1) subjektiiviset tutkimusotteet, (2) historialliset tutkimusmenetelmät ja (3) mikroperusteinen tulokulma tarjoavat hyödyntämättömiä mahdollisuuksia edistää alan tutkimusta. ; Individual managers and their cognitions play a crucial role in how a firm's internationalization process unfolds over time. While this is acknowledged in foundational theories of firm internationalization, our understanding of how managers and their cognitions shape the internationalization process remains surprisingly incomplete. This is because prior literature on firm internationalization mainly operates at the firm, industry, or national levels and assumes a relatively high level of managerial rationality, with few studies focusing on how managers and their decision-making processes shape firm internationalization. In addition, the studies that have addressed the cognitive foundations of firm internationalization have done so by drawing on a relatively narrow set of philosophical and methodological alternatives, thus generating a one-sided understanding of the matter. Consequently, scholarship on decision makers' roles in firms' internationalization processes remains underspecified and incomplete, which hampers the field's capacity to fully understand firms' international operations. This dissertation aims to unpack the black box of managers' roles in firm internationalization processes by investigating how cognitive foundations influence firm internationalization and showing how we can further advance the research on the cognitive foundations of firm internationalization in the future. The dissertation approaches these questions through two review studies and two case studies that explore the cognitive foundations of firm internationalization from different perspectives. The first review study investigates the current state of the research field by describing the research domains that have been studied and those that have been underexplored and thus provides an integrative understanding of the research on the cognitive foundations of firms' internationalization processes. The second review study explores how the existing literature has approached the cognitive differences that stem from decision makers' cultural, national, ethnical, and geographical characteristics and the influence that such differences have on firm internationalization processes and integrates these findings into the broader literature on managerial and organizational cognition. The first case study examines heuristic decision-making in firm internationalization and the role of context-specific experience in this process. It advances a theoretical model indicating that managers become able to harness the positive impact of heuristics in internationalization-related decision-making only after they have accumulated a certain level of context-specific experience and when this experience is triggered to transform into usable heuristics by a stimulus of an unexpected event. The second case study explores how different historical approaches can be used to analyze the temporal embeddedness of firms' internationalization and de-internationalization processes unfolding over time. This dissertation contributes to the literature on the cognitive foundations of firm internationalization in two ways. First, it improves the existing understanding of how cognitive foundations shape firm internationalization by reviewing the existing literature to generate integrative understanding of the topic and by empirically explicating novel ways of how cognitions drive internationalization via three philosophical perspectives— qualitative positivism, interpretivism, and poststructuralism. Second, it outlines ways to further advance the research on the cognitive foundations of firm internationalization by pointing out the research gaps that warrant further attention and by proposing that subjective approaches, historical research methods, and the microfoundational approach constitute productive avenues for future research.
