Suchergebnisse

"Drawing on the debate on mediatization of politics this study identifies cultural meanings, institutional practices and styles of argumentation as three theoretical dimensions that illuminate both the construction of journalistic publicity and its potential uses in political action. Based on the theoretical model, environmental politics is identified as a specific context for mediatization. In environmental politics, the interplay of cultural meanings, institutional practices and styles of argumentation define the construction and use of journalistic publicity in a way that differs from other fields of politics.

The empirical part of this study analyzes the newspaper coverage of three Finnish environmental conflicts from 1971, 1994 and 2012. The theoretical model is transformed into an analytical framework that focuses on discursive construction of the conflicts (cultural meanings), journalistic frames, narration and opinion-giving in the coverage of the conflicts and the publicity practices adopted by actors during the conflicts (institutional practices) and legitimation of arguments (styles of argumentation).

According to this study, the relation between media and politics in the field of environmental politics is defined by the increasing cultural significance of environmental protection from the 1970s to the present. In the newspaper coverage of the three environmental conflicts studied, changes on the frames, narration and opinion-giving of journalism resonated with this cultural change. However, the significance of environmental protection in the framing, narration and opinion-giving of journalism was greater in the national newspaper studied compared to the local newspapers selected based on their proximity to the conflict sites. Styles of argumentation appeared to be more case dependent. The increasing cultural significance of environmental protection did not have a clear effect on how arguments were legitimated. "

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat (Transforming Finnish Soundscapes, eds Heikki Uimonen, Meri Kytö & Kaisa Ruohonen) is a collection of research essays and texts that study the sonic environment and how it is experienced. Soundscapes related to time, place and the everyday shape our perception of the present and the past. Sounds can be pleasant and beautiful, pacing the day or year, annoying, boring and everything in between. The theme of transforming soundscapes combines the research essays in the publication. The essays draw from various disciplines and methodologies: media studies, anthropological field work and sensory observation, textual analysis and close reading, folkloristics, archeoacoustics and music studies.

In turn, the texts gathered via a writing competition show how sounds can be listened to both analytically and aesthetically, connecting them to local, national and transnational cultures and histories pondering what sounds mean to the listeners and how they influence the soundscape they live in. The study is a revisit to the One Hundred Finnish Soundscapes project (2006). - Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat (toim. Heikki Uimonen, Meri Kytö & Kaisa Ruohonen) kokoaa yhteen ympäristön ääniä ja äänimaisemia tarkastelevia tieteellisiä artikkeleita sekä äänen kokemisesta kertovia tekstejä. Aikaan, paikkaan, arkeen ja juhlaan liittyvä äänimaisema muovaa nykypäiväämme ja rakentaa menneisyyttämme. Äänet ovat miellyttäviä ja kauniita, vuorokautta ja vuodenkiertoa rytmittäviä, häiritseviä, tylsiä ja sekä kaikkea näiden väliltä. Muuttuvien äänimaisemien tematiikka yhdistää myös kirjan tutkimusartikkeleita. Tutkimuksellisesti ne nojaavat eri tieteentraditioihin ja menetelmiin: mediatutkimukseen ja -analyysiin, antropologiseen kenttätallennukseen ja aistinvaraiseen havainnointiin, tekstianalyysiin ja lähilukuun, folkloristiikkaan, arkeoakustiikkaan ja musiikintutkimukseen.

Kirjoituskilpailussa kerätyt tekstit puolestaan osoittavat, kuinka ääniä on mahdollista kuunnella analyyttisesti ja esteettisesti, asettaa ne osaksi alueellista, paikallista, valtakunnallista tai ylirajaista kulttuurihistoriallista tarkastelua ja pohtia, mitä ääni kuuntelijalleen merkitsee ja miten hän äänimaisemaansa vaikuttaa. Tutkimus on jatkoa Sata suomalaista äänimaisemaa -hankkeelle (2006).

"Towards New Beginnings: Journalists' Descriptions about Ruptures in Media Work This volume reveals a previously untold view on changes in media work in Finland. Finnish journalists relate their experiences of being made redundant or deciding to resign, and their views on their profession in a time of flux. The data are based on telephone surveys, in-depth interviews and journalists' written accounts.

Journalists are riddled with insecurity about their future. They feel they have borne the brunt of misplaced investments and the economic conjuncture, and their work motivation and creativity have suffered due to recurring layoffs in newsrooms. Support from employment authorities for finding a new job has also been practically non-existent, and coping with a career change has generated further stress and insecurity. However, journalists who have found new employment typically feel more comfortable in these jobs than in their former work. Career shifters have also been able to make use of their journalistic skills in their new jobs and identify themselves as journalists.

The authors are from the Research Centre for Journalism, Media and Communication (COMET) at the University of Tampere, Finland. The study was funded by the Finnish Work Environment Fund and the Foundation for Promoting Journalistic Culture (JOKES).
" - " Teos tarjoaa uutta, kokemusperäistä tietoa toimittajista mediatyön murroksessa. Suomalaiset journalismin tekijät kertovat kokemuksistaan ja näkemyksistään, kun oma työsuhde päättyy irtisanomiseen tai irtisanoutumiseen ja kun oma ammatti käy läpi merkittävää murrosvaihetta. Toimittajien kokemuksia yt-neuvotteluista, työttömyydestä ja uudelleentyöllistymisestä on koottu teosta varten puhelinkyselyllä, teemahaastatteluin sekä toimittajien laatimilla kirjoitelmilla. Tutkimuksen mukaan toimittajia jäytää epävarmuus tulevaisuudesta. Ammattikunta kokee joutuneensa virheinvestointien ja suhdanteiden sijaiskärsijäksi, ja työmotivaatio sekä luovuus ovat kärsineet toistuvien yt-kierrosten takia. Uuden työn löytäminen on jäänyt jokaisen omalle kontolle; työvoimaviranomaisilta ei ole herunut edes rohkaisua uuteen alkuun. Vanhasta työstä luopuminen ja uuteen sopeutuminen ovat kuormittaneet ja luoneet epävarmuutta esimerkiksi pärjäämisestä. Tutkimukseen haastatellut uudelleentyöllistyneet toimittajat kertoivat silti viihtyvänsä uudessa työssä paremmin kuin edellisessä työpaikassa. Vaikka toimittaja oli vaihtanut toiselle alalle, hän pystyi yhä hyödyntämään journalistista osaamistaan ja tuntemaan itsensä edelleen toimittajaksi.

Teos on tarkoitettu paitsi tutkijoille ja opiskelijoille myös mediatyötä ja laajemminkin tietotyötä tekeville. Se sopii luettavaksi myös muille mediasta ja työelämästä kiinnostuneille.

Kirjan tekijät ovat tutkija Auli Harju, journalistiikan yliopistonlehtori Kari Koljonen ja journalistiikan professori Ari Heinonen. Kirjan perustana oleva tutkimustyö on tehty Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETissa, Tampereen yliopistossa, ja tutkimusta ovat tukeneet Työsuojelurahasto ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö.
"

This book [Mediatized power and the return of the political] describes Finnish decision-makers' relationship with the media. It is based on surveys in 2009 and 2019. In 2009 there were 419 and in 2019 484 respondents, all of them having an influential position in some of the eight societal sectors covered in the study. The results show a moderate change from a consensus-oriented and networking decision-making culture towards a more ideologic and power-based way of negotiating. However, it seems that this has not affected how open or transparent the negotiation-processes are or how prone the decision-makers are to leak confidential information. The decision-makers' relationship with media publicity has become more professional and strategic. The results point to an increased role of social media in communications management while the role of the news media seems to be diminishing. Even though the decision-makers view publicity as an even more risky and strategic arena of political struggle than they did before, they also seem now acknowledge more clearly the rational aspects of journalism. The self-reported role of media publicity as a source of personal authority has somewhat diminished while there seems to be no change in how prone the decision-makers think they are for the impacts of media publicity.

"
Voting advice applications (VAA) have supported Finnish voters for over 20 years in their voting decisions in general elections. Most Finnish VAAs are planned and provided by the media, and they are based on matching opinions of individual candidates with an individual VAA users before elections. Nowadays, in Finland, VAAs are important for almost all age groups. Among the youngest voters VAAs are viewed as the most important source of information to support voting decisions.

The book provides up-to-date and comprehensive picture over the role and significance of VAAs in the Finnish political system and in the political communication arena. Research topics deal also with VAA journalism and how candidates perceive VAAs. Research data and data materials in use are wide-ranging. They range from survey data sets to questions of VAAs and from interviews of candidates and VAA producers to media content about VAAs. Theoretical research questions are mostly related to the democratic value of VAAs. This perspective is central also in the end of the book, which opens possible future pathways for the VAAs." - "Vaalikoneilla on Suomessa yli 20 vuoden historia. Suurin osa suomalaisista vaalikoneista on median toteuttamia ehdokasvaalikoneita. Niiden merkitys vaalitiedon lähteenä on kohonnut maassamme merkittäväksi lähes kaikissa äänioikeutettujen ikäryhmissä. Nuorimmille äänestäjille vaalikoneet ovat jo merkittävin äänestyspäätösten tietolähde.

Teos tarjoaa ajantasaisen ja kattavan kuvan vaalikoneiden nykyisestä asemasta suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä ja viestintäkentässä. Uusia tutkimuksellisia näkökulmia ovat vaalikonejournalismi sekä ehdokkaiden näkemykset vaalikoneista. Tutkimusaineisto koostuu valitsijakyselyistä, vaalikoneiden analyysista, vaalikoneita koskevista uutisista sekä ehdokkaiden, kampanjavastaavien ja vaalikoneiden tekijöiden haastatteluista. Kirja lähestyy vaalikoneita erilaisista demokratianäkökohdista ja pohtii laajasti myös vaalikoneiden kehittämismahdollisuuksia."

In the current digital media environment, legacy newspapers and their readers are often regarded as obsolete. For media executives and many journalists, the future of news is exclusively digital. Given the economic uncertainties facing the industry, news producers' eyes are focused on audience metrics and their capacity to shed light on readers' preferences.

This book sets out to analyse news reading from the perspective of the audience. Employing interviews as well as the so called obsläs method, it examines how readers of two Finnish regional newspapers, Hämeen Sanomat and Karjalainen, navigate in three distinct architectures of the newspaper: printed, digital replica and online news application. The assumption underlying the analysis is that each of these user interfaces favour somewhat differing reading protocols and routines.

The empirical analysis responds to the big question pondered by editors and publishers: Where are the readers? It appears that most of the participants of the study tended to move from one architecture to another depending on their contextual and situational needs. In this comparison, the strengths of a printed newspaper seemed evident for many, while the balance between the pros and cons of the digital environment was more mixed.

In addition to reporting the findings of the empirical audience study, this book evaluates the future of newspapers in the context of economic statistics and media policies. While the newspaper business in Finland struggles with increasing costs and volatility of income, it may well rely on the robust newspaper reading culture among the Finnish reading public.

This book explores the media coverage of three prominent Finnish labor market cases in the newspaper Helsingin Sanomat. It analyzes how this arena supported or undermined the power positions of each side and the reaching of the contract. The cases in study are the first proper general agreement in 1968 (Liinamaa 1) and the endeavors for so-called "social contract" by the Government of Esko Aho (1991) and Juha Sipilä (2015). The study identifies changes and continuities in the political discourses, in the ways of making validity claims in political argumentation, and in media/journalistic interventionism. These content analytical viewpoints illustrate the theoretical ideas about mediatization of politics presented in the book. By analyzing corporatist and pluralist aspects of decision making, the book opens a view in the relationships among labor market organizations, the Government, and the media in the three decades studied. - Teoksessa kuvataan, millainen julkisen politikoinnin areena Helsingin Sanomissa rakentui kolmessa merkittävässä työmarkkinatapauksessa ja miten tämä areena tuki tai horjutti sopimusten syntyä ja osapuolten asemaa. Tarkasteltavina ovat vuonna 1968 solmittu Suomen ensimmäinen varsinainen tulopoliittinen sopimus (Liinamaa 1) sekä Esko Ahon ja Juha Sipilän hallitusten yritykset niin sanotuiksi "yhteiskuntasopimuksiksi" vuosina 1991 ja 2015. Tutkimuksen kohteena olevista jutuista tunnistetaan muutoksia ja pysyvyyksiä, jotka liittyvät niin tulopolitiikan puhetapoihin, julkisen argumentoinnin tapoihin kuin median/journalismin toimintaan. Nämä sisällönanalyysin näkökulmat havainnollistavat kirjassa esitettäviä politiikan medioitumista koskevia teoreettisia ideoita. Päätöksenteon korporatistisia ja pluralistisia piirteitä analysoimalla kirja avaa näkymän siihen, miten hallituksen, työmarkkinajärjestöjen ja median suhde on eri vuosikymmeninä julkisuudessa asettunut.