Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten ensihoitajien kohtaamia kriittisiä tilanteita, väkivaltaa ja niihin liittyvää stressiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin EMS Critical Incident Stress -kyselyllä, jossa oli listattuna 31 ensihoitajien työn kriittistä tilannetta. Vastaajat (N = 436) raportoivat työuransa aikana kohtaamiensa kriittisten tilanteiden määrän ja arvioivat niihin liittyvää, viimeisen kuuden kuukauden sisällä kokemaansa stressiä. Aineisto analysoitiin logistisella regressioanalyysilla, khiin neliö -testillä, Kruskal-Wallis -testillä ja Mann-Whitney U-testillä. Yleisimpiä kriittisiä tilanteita, jotka sisälsivät uhan ensihoitajaa itseään kohtaan, olivat tuttujen henkilöiden kohtaaminen ensihoitotehtävillä, mahdollisessa hengenvaarassa olo, aseella uhatuksi tuleminen, aggressiivisten väkijoukkojen kohtaaminen ja pahoinpitelyn kohteena oleminen. Kriittisistä potilastilanteista kuoleman kohtaaminen monessa muodossa, pahoinpidellyn aikuisen kohtaaminen, seksuaalisesti hyväksikäytetyn aikuisen ja eri tavoin laiminlyötyjen ikääntyneiden kohtaaminen erottuivat yleisyydellään muista ensihoitajien kriittisistä tilanteista. Erilaisten kriittisten tilanteiden kohtaaminen yleistyi työuran edetessä. Työkokemusvuodet olivat myös yhteydessä aseellisen uhkauksen ja pahoinpidellyksi tulemisen kokemiseen. Koetulla väkivallalla oli yhteys ensihoitajien työkykyyn ja palautumiseen. Kriittisiin tilanteisiin liittyvän stressin aiheuttajina erottuivat erityisesti ensihoitajan itsensä tekemät virheet sekä erilaiset lapsiin kohdistuneet rikokset ja onnettomuudet. Tällaisella stressillä oli yhteys ensihoitajien työkykyyn ja palautumiseen. Johtopäätöksenä on, että monet ensihoitajien yleisimmin kohtaamista kriittisistä tilanteista ovat taustoiltaan tahallisia ja rangaistavia tekoja, eivätkä onnettomuuksia. Lisätutkimuksia, mielellään pitkittäisasetelmalla, tarvitaan erityisesti kriittisten tilanteiden luonteesta ja ilmaantuvuudesta, väkivaltakokemusten vaikutuksista sekä ennaltaehkäisy- ja tukistrategioista, joilla turvataan ensihoitajan hyvinvointi ja kyky suoriutua työstään myös tulevaisuudessa.
Tämän Pro-gradu tutkielman tarkoituksena oli selvittää varusmiespalveluksen ensimmäisen 9 viikon vaikutusta veren ja syljen kortisolin lepoarvoihin, kortisolin vastetta harjoitteluun sekä korrelaatioita seerumin ja syljen kortisolin välillä eri viikoilla ja päivän aikana. Tutkittavina olivat 41 varusmiestä Kainuun Prikaatista (ikä19.6 ± 0.3 v). Varusmiehet suo-rittivat 45-minuuttia kestävän submaksimaalisen marssitestin viikoilla 2,4,7 ja 9. Syljen ja seerumin kortisoli mitattiin aamulla heti heräämisen jälkeen, ennen harjoitusta ja välittömästi harjoituksen jälkeen. Psyykkistä kuormittumista tutkimuksen aikana mitattiin lyhennetyllä 26 kysymyksen POMS kyselyllä, jonka tarkoituksena oli selvittää psyykkinen kuormitus varusmiespalvelun alussa sekä mielialan muutokset peruskoulutuskauden aikana. Kortisolin aamupitoisuuksien havaittiin laskevan viikosta 2 koko tutkimuksen ajan (p<0.001), syljestä mitattuna. Seerumista mitattu kortisolin aamupitoisuus laski merkitsevästi 7 viikon harjoittelun jälkeen (p<0.01). Kortisolipitoisuuden vaste submaksimaaliseen marssitestiin laski merkitsevästi viikolla kaksi seerumista mitattuna (p<0.05), syljen kor-tisolipitoisuus myös laski, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi. Syljen ja seerumin välillä havaittiin korrelaatio levossa (r=0.49 - 0.85, p<0.001 - 0.023), ennen submaksimaalista harjoitusta (r=0.46 - 0.79, p<0.001 - 0.043), ja harjoituksen jälkeen (r=0.65 - 0.84, p<0.001 - 0.002). Negatiivista mielialaa kuvaavat depressio ja hämmennys laskivat peruskoulutuskauden alusta viikkoon 9 (p<0.01 - 0.001), myös positiivista mielialaa kuvaavan elinvoimaisuuden väheneminen (p<0.05). Tutkimustulosten perusteella syljen kortisolipitoisuudet heijastavat hyvin seerumin kor-tisolipitoisuuksien muutoksia elimistössä sekä levossa että rasituksessa. Mielialan vaihteluita mittaavan POMS-kyselyn perusteella ensimmäinen viikko varusmiespalvelua on henkisesti kuormittavaa. Tätä havaintoa tukee myös korkeampi aamun kortisolipitoisuus varusmiespalveluksen ensimmäisen viikon alussa verrattuna tutkimuksen muihin viikkoihin. ; The main purpose of this study was to examine correlations between serum and saliva cortisol at rest and in response to submaximal exercise during the first 9-week of military service. Changes in the mood were also measured by a shortened POMS-questionnaire to examine the psychological stress, as well as observe changes in the mood state. Healthy male subjects (n=41, aged 19.3 ±0.3) from Signal Battalion Northern Finland par-ticipated in the present study. Conscripts performed 45-minute submaximal marching exercise in the weeks 2, 4, 7 and 9. Serum and saliva cortisol samples were measured immedi-ately after an overnight fast at rest, two hours after a light breakfast before the exercise (pre-exercise) and immediately after the exercise (postexercise). Basal saliva cortisol concentration decreased significantly from week 2 during the entire study (p<0.001). The serum cortisol concentration decreased after 7 weeks of training (p<0.05). In response to submaximal exercise, the serum cortisol concentration decreased significantly (p<0.05) at week 2. The saliva cortisol concentration also decreased, but not statistically significantly. Correlations between the serum and saliva cortisol levels were observed at rest (r=0.49 - 0.85, p<0.001 - 0.023), pre-exercise (r=0.46 - 0.79, p<0.001 - 0.043) and post-exercise (r=0.65 - 0.84, p<0.001 - 0.002). Depression and confusion, which indicate negative mood states, decreased from the beginning of the military service to week 9 (p<0.01 - 0.001). Positive state vigour also decreased (p<0.05). The present study indicates that the saliva measurements of the cortisol reflect serum cortisol concentration at rest and in response to exercise. According to POMS-questionnaire, the first week of the basic military training is mentally stressful. This is supported by the fact, that basal cortisol concentration was higher in the beginning of the military service compared the rest of the service.
This impressive book outlines the complexities peculiar to the field of social entrepreneurship. Such complexities manifest at different moments in the development of a social entrepreneurial venture: at the opportunity recognition stage, at the venture early-stage, and in the long run in the search for a sustainable equilibrium between mission and profit. The contributors expertly focus on the individual, organizational and institutional levels of social entrepreneurship. They address the role of personal values and leadership in the conduct of social entrepreneurial initiatives while stressi
Zugriffsoptionen:
Die folgenden Links führen aus den jeweiligen lokalen Bibliotheken zum Volltext:
The purpose of this quantitative study is to investigate the relationship between organizational politics and job stress and the mediating role of job satisfaction. Changes in working circumstances causes work related stress. There are various vulnerabilities associated to stress such as work content, workload, working hours, control and career development, position in the organization, interpersonal dealings and traditions of the employing organization.The job stress can be deterred through primary avoidance such as concentrated work design and administration growth, secondary avoidance such as workers' learning and training and tertiary avoidance such as mounting responsive organization system and improved work-related health conditions and psychosocial factors at work. There are two outcomes of job satisfaction which affects workers such as intrinsic outcome included feeling of accountability, challenge, and appreciation and extrinsic outcome included pay, working conditions and the co-workers. The sample size consists of 200 employees of different banks of district Peshawar, Khyber Pakhtunkhwa province of Pakistan. A total of 30 questions were asked based on 5 point Likert scale responses. Statistical Package for Social Science (SPSS) the quantitative analysis software is used to perform statistical operations in the research. Regression and Baron and Kenny Approach were used to test the hypothesis. The results show that there is a significant relationship between organizational politics and job stress. The results also indicate that there is no significant relationship between organizational politics and job satisfaction. In this study, the implications are discussed with a view to improving standards of organizational politics and job stress within the ambit of the banking sector. ; peerReviewed
In this edited book, the authors seek answers to the question "What is the future of working life?" with research-based approaches. The state of working life and its changes and development are affected by many factors starting from global phenomena to workplace level events, actions and procedures. The book examines working life trends on multiple levels covering structural development paths, the role of labor policy, organizational practices and subjective experiences of individuals. Working life research produces valuable information which is beneficial both at workplace level and at the use of decision-makers who regulate working life matters. - Artikkelikokoelmassa etsitään vastausta kysymykseen "Mihin työelämä on menossa?" lujasti tutkimuksiin tukeutuen. Työelämän tilaan, muutoksiin ja kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät lähtien globaaleista ilmiöistä työpaikkakohtaisiin tapahtumiin ja toimenpiteisiin. Kirja tarkastelee työelämän kehitysilmiöitä monitasoisesti kattaen niin muutoksen rakenteelliset kehityskulut, työvoimapolitiikan roolin, organisaatiokohtaiset käytännöt kuin yksilöiden kokemuksetkin. Kirjassa on vahvasti mukana hyödyntämisnäkökulma. Työelämän tutkimus tuottaa arvokasta tietoa niin työpaikoille kuin työelämäasioita käsitteleville päätöksentekijöille.
Käesoleva magistritöö eesmärgiks on autoril välja selgitada, kuidas siseriikliku ja rahvusvahelise transpordiga tegelevad transpordiettevõtted ja veokijuhid peavad kinni kehtestatud tööajamäärustest ja uurida milline on seos tööajamääruste rikkumiste ja veo- või vedukautode põhjustatud liiklusõnnetuste vahel ning kas on seos tööajamääruste rikkumiste ning laonduses ja veonduses toimunud tööõnnetuste vahel. Töö kirjutamise käigus töötas autor läbi veokijuhtide tööaega reguleerivat seadusandlust, Euroopa Liidu Parlamendi ja Nõukogu määruseid, analüüsis mitmete transpordi- ja terviseteadlaste seisukohti erinevate teadusartiklite baasil ning töötas läbi teisi erialaseid kirjandusväljaandeid. Töö käigus analüüsis autor Tööinspektsiooni poolt läbi viidud uuringuid töö- ja puhkeaja nõuete avastatud rikkumiste ja tööõnnetuste osas ning Maanteeameti poolt avaldatud veo- või vedukautode poolt põhjustatud liiklusõnnetuste vahelist seost. Magistritöös võrdles autor Maanteeameti poolt tellitud ja 2004. aastal Tallinna Tehnikaülikooli Arenduskeskuse poolt avaldatud "Töö- ja puhkeaja järgimise uuring Eesti maanteetranspordi ettevõtetes" uurimust ja selle tulemusi käesolevas töös veose veo eest vastutavate isikute ja veokijuhtide seas autori poolt läbi viidud küsitluse tulemustega ning tegi saadud tulemuste põhjal järeldusi. Magistritöö analüüsis uuris autor veose veo eest vastutavate isikute hinnangut veokijuhtide teadlikkusest töö- ja puhkeaja nõuetest ning veokijuhtide teadlikkust maanteetranspordis kehtivatest regulatsioonidest. Läbi viidud küsitluses osales 29 veose veo eest vastutavat isikut ja 27 veokijuhti. Küsitluses osalenud veo ja veose eest vastutavate isikute vastuste läbitöötamisel jõudis autor järeldusele, et veokijuhtide teadlikkust töö- ja puhkeaja nõuete täitmisest võib pidada heaks, ent peamiseks töö- ja puhkeaja nõuete rikkumiseks on autori seisukohalt küsitluse tulemustest lähtuvalt just ööpäevasest sõidu- ja puhkeaja nõuetest mitte kinni pidamine. Veokijuhtide poolt küsimustikule edastatud vastuseid analüüsides jõudis autor samuti järeldusele, et suurem osa veokijuhtidest on teadlikud sõidu- ja puhkeaega reguleerivatest seadusaktidest ning samuti osutus see ka autori järeldustest tulenevalt suurimaks rikkumiseks. Veokijuhid ei pea suures enamuses kinni Euroopa Parlamendi ja Nõukogu määrusega nr 561/2006 kehtestatud nädalasest sõidu- ja puhkeaegadest. Töötervishoiule tähelepanu pööramise ja töötingimuste parandamise osas küsitluste tulemusi analüüsides, jõudis autor järeldusele, et 90% vastanud ettevõtetest pööravad tähelepanu veokijuhtide töötervishoiule ning töötingimuste parandamiseks on ettevõttes rakendanud erinevaid meetmeid. Mitte üheski vastanud ettevõttes ei esine haigestumisi kutsehaigustesse. Tööõnnetusi on juhtunud vastanud ettevõtetest kuues ettevõttes. Surmaga lõppenud tööõnnetusi ei esinenud. Veokijuhtide vastuste tulemustest lähtuvalt on autor samuti seisukohal, et protsentuaalselt enam kui pooltele vastanud veokijuhtidele osutatakse töötervishoiuteenuseid ning samuti on ka veokijuhtide hinnang töötingimuste parandamise osas sama, mis ettevõtetelgi. Veokijuhtide töö- ja puhkeaja määruste eesmärk – parandada veokijuhtide töötingimusi ja võtta arvesse nende töötervishoiu küsimusi – ei ole autori arvates täielikult realiseerunud. Euroopa Parlamendi ja Nõukogu töö- ja puhkeaja määrused on paindumatud, mistõttu põhjustavad nendest tulenevad nõudmised paljudel veokijuhtidel stressi. Täpsed ettekirjutused, millal ja kui palju veokijuhid sõitma ja puhkama peavad, võivad suure tõenäosusega tekitada veokijuhtides sotsiaalset isolatsiooni. Stress omakorda võib olla teiste haiguste riskiteguriks. Töö- ja puhkeaja nõuete avastatud rikkumiste ja veo- või vedukautode põhjustatud liiklusõnnetustevahelise seose ning töö- ja puhkeaja nõuete avastatud rikkumiste ja laonduses ja veonduses toimunud tööõnnetustevahelise seose väljaselgitamiseks viis autor töös läbi korrelatsioon- ja regressioonanalüüsi. Analüüsi tulemusena on autor seisukohal, et töö- ja puhkeaja nõuete avastatud rikkumiste ja veo- või vedukautode põhjustatud liiklusõnnetuste vahel on tugev negatiivne seos. Sellest tulenevalt järeldab autor, et kui kasvab Tööinspektsiooni poolt kontroll töö- ja puhkeaja nõuete täitmise üle, vähenevad veo- või vedukautode poolt põhjustatud liiklusõnnetused. Töö- ja puhkeaja nõuete avastatud rikkumiste ja laonduses ja veonduses toimunud tööõnnetustevahelise seose näitajaid analüüsides jõudis autor tulemusele, et nende vahel on olemas negatiivne korrelatiivne seos. Saadud tulemuste põhjal on autor seisukohal, et kui kasvab Tööinspektsiooni poolt kontroll töö- ja puhkeaja nõuete täitmise üle, vähenevad laonduses ja veonduses aset leidvate tööõnnetuste arv. Võrreldes veose veo eest vastutavate isikute ja veokijuhtide seas autori poolt läbi viidud küsitluse tulemusi 2004. aastal Tallinna Tehnikaülikooli Arenduskeskuse poolt läbi viidud uuringus avaldatud andmetega ja analüüsides Tööinspektsiooni poolt kontrollimisel avastatud töö- ja puhkeaja nõuete rikkumisi, veonduses ja laonduses toimunud tööõnnetusi ning Maanteeameti poolt avaldatud veo- või vedukauto poolt põhjustatud liiklusõnnetusi, leiab autor, et kontrolli töö- ja puhkeaja nõuete täitmise üle tuleks tõhustada. Tagamaks veokijuhtide töö- ja puhkeaja nõuetest kinni pidamine, tuleks kauba saatjatel, tellijatel ja vedajatel teha rohkem omavahelist koostööd. Ettevõtetes peab autori seisukohtade kohaselt pöörama rohkem tähelepanu seadusandlusega kehtestatud veokijuhtide töö- ja puhkeaja nõuetele. Auroti arvates omab see, eriti suurt tähtsust, kuna ettevõte vastutab ka väljaspool liikmesriiki veokijuhi poolt toime pandud eest. Igas ettevõttes on küll veose veo eest vastutav isik, kuid tema ei saa tihtilugu üksi hallata kogu ettevõtet, sellest tulenevalt on autor arvamusel, et nii nagu veokijuhtidel on kohustuslik läbida täiendkoolitused, tuleks seda nõuda ka veokorraldajatelt, et ka nemad oleksid paremini kursis kehtivate töö- ja puhkeaja nõuetega. Tööinspektsioon, Politsei ja Piirivalveamet ning koolitajad võiksid teha suuremat koostööd teavitamaks ja koolitamaks ettevõtteid ja veokijuhte töö- ja puhkeajaeeskirjadest tulenevate nõuete täitmiseks, samuti kontrollimiseks kasutatavate programmide tutvustamiseks ja kasutamiseks. Autor on arvamusel, et kehtivad töö- ja puhkeajamäärused tuleks üle vaadata ja sõnastada nii, et need oleksid üheselt mõistetavad nii kontrollivale ametnikule, tööandjale kui ka veokijuhile. Autor on seisukohal, et korduvate rikkumiste korral, kui neile on pööratud kontrolliva ametniku poolt korduvalt tähelepanu ning jätkuvalt esineb töö- ja puhkeaja nõuete rikkumisi, tuleks rakendada karmimaid karistusmeetmeid. Tähelepanu peaks autori arvates pöörama ka veokijuhtide töökeskkonnale ja tervisele, kuna seda valdkonda Euroopa Parlamendi ja Nõukogu määrus käesoleval hetkel täiel määral ei reguleeri ega kajasta. Põhiline rõhk on pandud eeskätt sõidu- ja puhkeaja reguleerimisele, millega püütakse vähendada õnnetusi raskeveokite ja väsinud veokijuhtidega, ent tagaplaanile on seetõttu jäänud veokijuhtide tervis ja heaolu. Tööandjad, töötervishoiuteenust osutavad asutused, Tööinspektsioon ning Maksu- ja Tolliamet peaksid tagama tihedamat koostööd, tagamaks veokijuhtide pidev tervisekontroll ja saadud tulemusi tuleks ka analüüsida, et vajadusel parendada veokijuhtide töökeskkonda. Riik võiks veokijuhtide tervise ja heaolu ning töökeskkonna parendamiseks loobuda tööandjatele kehtivatest erisoodustusmaksudest hetkel ei saa ettevõtted võimaldada oma töötajatele näiteks sportimist või muid tervist parendavaid teenuseid. ; The purpose of the hereto Master's thesis is to find out how the transportation companies and truck drivers, who are dealing with national and international transportation, follow the working time regulations. Also to find out which is the connection between violation of working time regulations and traffic accidents caused by trucks or traction units and is there a connection between violation of working time regulations and occupational accidents happened in transportation and warehousing. In order to write the Master's thesis, the author had to elaborate with the regulations concerning truck-drivers work and rest time. The author also had to analyze several point-of-views of many health scientists from several scientific articles and elaborate with other professional literature. While writing the Master's thesis, the author analyzed the researches concerning infringements of work and rest time regulations and working accidents published by the Labour Inspectorate and also the connection between the accidents caused by trucks or traction units, published by the Road Administration. The author compared the results of the Tallinn University of Technology research "The research about following the hours of service regulations in Estonian transportation companies," ordered by the Road Administration with the results of the survey carried out among truck drivers and people responsible for cargo transportation and made conclusions based on that. In the Master's thesis the author analyzed the opinion of the people responsible for cargo transportation about the truck driver's awareness of hours of service regulations, and the truck driver's awareness concerning the regulations of road transport. There where 29 people responsible for the cargo transportation and 27 truck drivers who participated in the survey. While elaborating with the answers given by the people responsible for the cargo transportation, the author came to a conclusion that the truck driver's knowledge about the hours of service regulations is good but the main violation of working and rest time is the non-compliance of the daily driving working and rest time regulations. While analyzing the answers given by the truck drivers the author also came to conclusion that although most of the truck drivers know about the regulations of the working and rest time, it is still the main violation. Most of the truck drivers do not follow the working and rest time requirements, regulated with the European Parliament and Council regulation no 561/2006. When analyzing the results of the survey about paying attention to occupational health and improving the working conditions the author concluded that 90% of the responding companies are paying attention to the occupational health of the truck drivers and have applied different methods to improve the working conditions. There have been no cases of occupational diseases in the responding companies. Six of the responding companies said that there have been cases of occupational accidents but none of them were fatal. When analyzing the truck driver's answers the author finded that more than half of the truck drivers who participated in the survey have received occupational health services and the truck driver's opinion about the improvement of working conditions matches with the companies. The purpose of the regulations of hours of service (improvement of working conditions of the truck drivers taking into account their health issues) isn't completely realized. The European Parliament and Council regulations about hours of service are inflexible and causing stress to truck drivers. It is likely that the precise rules when and for how long the truck drivers have to drive and rest, may cause social isolation. Stress, in turn, may be the risk factor for other diseases. In order to find out the connection between the violation of hours of service regulations and traffic accidents caused by trucks and traction units and the connection between the violation of hours of service regulations and the occupational accidents happened in warehousing and transportation, the author carried out a correlation and regression analyzes. As a result of the analyzes, the author came to a conclusion that the connection between violation of hours of service regulations and traffic accidents caused by truck drivers is strongly negative. Hence the author concluded that if the control by Labour Inspectorate over the compliance of hours of service regulations increases, the traffic accidents caused by the trucks or traction units will decrease. After analyzing the connection between the violations of work and rest time regulations and the occupational accidents happened in storage and transport, the author came to a conclusion that there is a negative correlational connection between them. The author came to a result that if the control by Labour Inspectorate over the compliance of hours of service regulations increases the occupational accidents in warehousing and transportation will decrease. When comparing the results of the survey carried out among truck drivers and people responsible for cargo between the results of the research carried out by the Development Center of the Tallinn University of Technology in 2004, analyzing the violations of hours of service regulations discovered by the Labour Inspectorate, analyzing the occupational accidents in storage and transport and analyzing the traffic accidents caused by trucks or traction units what are published by the Road Administration, the author came to a conclusion that control measures over the compliance of hours of service regulations should be intensified. To ensure the compliance of truck driver's hours of service regulations, bigger co-operation is needed between the cargo shippers, orders and carriers. Author thinks that companies should pay more attention to truck drivers hours of service regulations. Author thinks that this is also really important because the company is responsible for the accidents caused by the truck drivers not only inside European Union but also if they happen outside of it. Author's opinion is that stricter punishments are needed in case of repeated violations if they have been noticed by the controlling official. Author thinks that more attention should be paid to truck drivers working environment and health because this is the area that has not been fully reflected and regulated by the European Parliament and Councils regulations. Right now the main focus has put on regulating the hours of service what should decrease the accidents caused by trucks and tired truck drivers but the truck driver's health and wellbeing has been left behind.
