Suchergebnisse

Nothing exceptional happened in front of the youth association building in Kalajoki on 9 September 1953. There was a minor confrontation between regional police forces and local youth, but hundreds of similar events happened in small municipalities across Finland. The event took about ten minutes, nobody was seriously hurt, and collective feelings quickly calmed down. However, after extensive investigations, the regional prosecutor thought otherwise and prosecuted half a dozen local men for rebellion against the state in January 1954. The district court agreed. The municipality was shocked, and the Finnish society was taken by surprise. The case ended up in Supreme Court. This book analyses why and how the last rebellion in the history of Finland occurred in a tiny municipality on the west coast of Finland. The analysis is based on historical microsociology that integrates the insights of microhistory and microsociology into event structure analysis and collective memory studies.

City as a Stage explores the diverse ways in which modern cities of the nineteenth and twentieth centuries presented and projected themselves, especially by staging major urban events, which have often been interpreted as major local and national turning points. In particular, the book discusses how cities were imagined through the prism provided by other cities, major events, as well as alternative pasts and futures. How –with admiration, indifference or contestation– did various urban actors engage with the city as a stage? The book paints a multifaceted picture of the history of urban events and town twinning, while at the same illustrating how students and travellers experienced cities such as Berlin, Rome, Helsinki, and Tampere. As for individual urban events, Stockholm's General Art and Industrial Exposition of 1897, Helsinki's 400th anniversary of 1950, and the Moscow Youth Festival of 1957 are all given their own chapter.

"Meaningful Research. Perspectives on the Missions of Social Work is a collection of articles discussing the meanings, missions and meaningfulness of social work research. The open access book celebrates the anniversary of Tarja Pösö and her career as distinguished Professor of Social Work in the University of Tampere. Edited by Rosi Enroos, Mikko Mäntysaari and Satu Ranta-Tyrkkö, the book asks what kind of elements make social work research meaningful and does social work research have a particular mission and specific ethical and moral obligations, when compared to other disciplines. The research on social work research being scanty in Finland, the book expands the discussion on the particular nature of social work research. Meaningful Research discusses social work research in general and the research of child protection in particular. The book consists of an introductory chapter and two thematic sections, Vantage Points to the Meaningfulness and Missions, and Meaningfulness and Missions of Child Protection Research. The former section covers wide range of issues from concerns regarding the training of new social work researchers, change and time as the methodologically central elements of social work, the meaningfulness of social work practice, and the future ethics of social work in a world of globally evolving risks. The second, child protection specific section analyses demanding situations in substitute care, the methodologically meaningful research concerning the function of youth residential care, the legitimacy and resources of child protection research in Finland, ending with an English language article that elaborates on the meaningfulness of comparative research on child protection systems.

The book is directed to social work researchers and practitioners, as well as to teachers and students of social work and social welfare, and anyone interested in research based development of social work. " - "Mielekäs tutkimus. Näkökulmia sosiaalityön tutkimuksen missioihin on kokoomateos, jonka läpileikkaavana teemana on sosiaalityön tutkimuksen mielekkyyden, merkityksen ja missioiden pohtiminen. Avoimesti verkossa luettava kirja juhlistaa Tampereen yliopiston sosiaalityön professori Tarja Pösön merkkipäivää, ja sen ovat toimittaneet Rosi Enroos, Mikko Mäntysaari ja Satu Ranta-Tyrkkö. Kirjassa kysytään, millaisista elementeistä sosiaalityön tutkimuksen mielekkyys rakentuu ja onko sosiaalityön tutkimuksella muihin tieteenaloihin verrattuna oma missio ja erityisiä eettisiä ja moraalisia velvoitteita. Koska Suomessa on ilmestynyt varsin vähän tutkimusta sosiaalityön tutkimuksesta, kirja on tärkeä avaus sosiaalityön tutkimuksen erityislaatuisuuteen. Kirja tarkastelee sosiaalityön tutkimusta yleisesti sekä lastensuojelun tutkimusta erityisesti. Kirja koostuu johdantoluvusta sekä kahdesta osasta, Monimuotoisia näkökulmia mielekkyyteen ja missioihin ja Lastensuojelututkimuksen mielekkyys ja missiot. Näistä ensimmäisessä osassa käsitellään uusien sosiaalityön tutkijoiden kouluttamiseen liittyviä kysymyksiä, muutosta ja aikaa sosiaalityötä luonnehtivina elementteinä, uusien merkitysten ja mielekkyyden hakemista käytännön sosiaalityössä sekä globaalien, monimuotoisten ongelmien sosiaalityölle tuomia haasteita. Toisessa, lastensuojeluun keskittyvässä osassa, tarkastellaan lastensuojelun sijaishuoltotyön vaativuutta, koulukotien tehtävää ja lastensuojelun instituutioiden tutkimisen metodologiaa, lastensuojelututkimuksen vakiinnuttamisen vaikeutta sekä lastensuojelujärjestelmiä kansainvälisesti vertailevan tutkimuksen mielekkyyttä.

Teos on kirjoitettu sosiaalityön tutkijoille ja ammattilaisille sekä sosiaalityön ja sosiaalialan korkea-asteen opettajille, opiskelijoille ja kaikille sosiaalityön tutkimuspohjaisesta kehittämisestä kiinnostuneille. "

"This book provides the reader with understanding of the phenomenon of silent resistance, collecting and presenting research on it. Regulating, governing or controlling human activity often generates open resistance, which has been studied from the points of view of democracy, civil disobedience or political activism, for example. However, power relations and conflicts can also involve another kind of resistance, which may not necessarily even be recognised as resistance at first. It can be called silent, passive, invisible or everyday resistance. Silent resistance is a way of the subjugated or otherwise marginalised to challenge the dominant rules or systems. Because it does not proclaim resistance but rather tries to stay out of publicity, it is risk-free and low-profile activity that is seemingly non-political – and you can get away with it.
Silent resistance can take many different forms: it may appear, for example, as silence and grumbling, isolation, avoiding and hindering issues or shifting attention to something irrelevant. The importance of everyday resistance rises from the signals of small networks in a situation where open confrontation is not possible or desired, but total inactivity is not an option either. Moreover, silent resistance remaining in the margin cannot be considered separate from open resistance, but as an important part in the process of realising more open resistance. Although power relations serve as the event framework of the phenomenon, silent resistance is a weapon not only in the hands of the subjugated. Its tactics can also be used by those who hold power.
With the articles in the book, the reader can follow the most diverse situations of silent resistance through both historical and contemporary events. The cases outline different forms of silent resistance, as well as its mechanisms and motives. The articles in the collection reveal aspects of sociology, cultural anthropology, cultural research, youth research and historical research. This emphasises the wide spectrum of silent resistance, its loudness and multidisciplinary character.
" - "Kirja tekee näkyväksi vähän käsiteltyä hiljaisen vastarinnan ilmiötä sekä kokoaa yhteen ja esittelee sitä koskevaa tutkimusta. Kun ihmisen toimintaa säädellään, hallitaan tai kontrolloidaan, ilmenee usein myös avointa vastarintaa, jota on tutkittu esimerkiksi demokratian toteutumisen, kansalaistottelemattomuuden tai poliittisen aktivismin näkökulmista. Valta-asetelmiin ja konflikteihin voi kuitenkin liittyä myös toisenlaista vastarintaa, jota ei välttämättä ensin edes huomata vastarinnaksi. Sitä voidaan kutsua hiljaiseksi, passiiviseksi, näkymättömäksi tai arkipäivän vastarinnaksi. Hiljainen vastarinta on alistettujen tai muuten marginaalisiksi jääneiden tapa asettua poikkiteloin hallitsevien sääntöjen tai järjestelmien kanssa. Koska se ei julistaudu vastarinnaksi, vaan pikemminkin pyrkii pysymään poissa julkisuudesta, se on riskitöntä matalan profiilin toimintaa, joka on näennäisesti epäpoliittista ja josta ei jää kiinni.
Hiljainen vastarinta voi saada monia erilaisia muotoja: se saattaa näyttäytyä esimerkiksi vaikenemisena ja jurnuttamisena, ulkopuolelle jättäytymisenä, asioiden välttämisenä, niiden vaikeuttamisena tai huomion siirtämisenä epäolennaiseen. Arkipäivän vastarinnan merkitys nousee pienten verkostojen signaaleista tilanteessa, jossa ei kyetä tai haluta lähteä julkiseen vastakkainasetteluun, mutta ei myöskään haluta pysyä täysin passiivisina. Marginaaliin jäävää hiljaista vastarintaa ei myöskään voida nähdä erillisenä avoimesta vastarinnasta, vaan se on tärkeä osa avoimemman vastarinnan aktualisoitumisen prosessia. Vaikka valtasuhteet toimivat ilmiön tapahtumakehyksinä, hiljainen vastarinta ei ole ainoastaan alistettujen toimintaa. Sen taktiikoita voivat käyttää myös valtaapitävät.
Kirjan artikkeleiden mukana pääsemme seuraamaan mitä moninaisimpia hiljaisen vastarinnan tapahtumatilanteita sekä historiallisten että nykypäivän tapahtumien avulla. Erilaiset tapaukset avaavat ja jäsentävät hiljaisen vastarinnan esiintymismuotoja, samoin kuin sen mekanismeja ja motiiveja. Kokoelman artikkeleissa tulevat esiin sosiologian, kulttuuriantropologian, kulttuurintutkimuksen, nuorisotutkimuksen ja historiantutkimuksen näkökulmat. Tämä korostaa hiljaisen vastarinnan laajaa kirjoa, sen äänekkyyttä ja monialaisuutta. "