Suchergebnisse

Finnish Lapland is a historical borderland of Finnish and Sámi cultures. Such a region offers various social-political identifications for people to choose: people may see it possible to identify as Finnish, Laplanders, Lappish or Sámi, for instance. However, the choices have social and political limits, and some identifications are more contested than others. The book examines the processes of identifications in the middle parts of Lapland, just south of the region defined as Sámi homeland in Finland. While the study reveals differences and nuances in people's thinking, it also shows that there is a recognizable sense of shared cultural specifity around the region. Lapland is conceptualized as an extraordinary place with unusual nature and history, characterized by particular livelihoods (such as reindeer herding) and lively cultural interaction. The book concludes that while Lapland is extraordinary as a historical dwelling region of indigenous Sámi, it may be politically significant to recognize it as a unique borderland of cultures with features of its own.

Keskustelu kulttuurisesta moninaisuudesta, vähemmistöjen identiteettipoliittisista kamppailuista ja marginalisoitujen ryhmien asemasta jatkuu. Kansainvälisessä museotyössä on jo pitkään etsitty uusia tapoja tuottaa tietoa eri kulttuureista ja erilaisista ihmisryhmistä. Nykyaikainen museotyö haastaa kolonialismin ja muiden valtasuhteiden värittämää maailmankuvaa ja pyrkii uudistamaan museotyön käytäntöjä yhdenvertaisuuden, kulttuurisen moninaisuuden ja saavutettavuuden näkökulmista. "Marginaaleista museoihin" on ensimmäinen näitä teemoja laajasti tarkasteleva monitieteinen suomenkielinen teos. Se korostaa museoiden yhteiskunnallista vaikutusta ja vastuuta. Teos tarjoaa uusia välineitä niin käytännön museotyöhön kuin museoiden tutkimukseen. Alan haasteita ja muutoksia käsitellään monitieteisten tutkimuskeskustelujen ja useiden tapaustutkimusten avulla. Museoiden ja marginalisaation suhteisiin pureudutaan niin kokoelmatyön, näyttelysuunnittelun kuin asiakastyön näkökulmista. Teoreettiset keskustelut ja käytännön museotyön sovellukset limittyvät kirjassa luontevasti toisiinsa. Intersektionaalinen lähestymistapa sitoo yhteen kysymykset monien erilaisten vähemmistöjen huomioimisesta, muuttoliikkeiden merkityksistä museotyölle sekä dekolonisaatiosta ja alkuperäiskansojen kulttuuriomaisuuden palauttamisvaatimuksista