Search results

Kunnat ovat suuren muutoksen keskellä. Kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tulevat muuttamaan kuntien hallintoa merkittävästi. Kari Hakarin tutkimus tarkastelee yhden suuren kaupungin hallinnonuudistusta uuden julkisen hallinnan teorian näkökulmasta. Uusi julkinen hallinta on kunnallishallinnon uudistamisen kolmas vaihe, joka on kehittynyt perinteisestä julkishallinnosta ja tätä seuranneesta uudesta julkisjohtamisesta. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, onko uudesta julkisesta hallinnasta kuntien hallinnonuudistusten uudeksi suunnaksi. Tutkimuksella tuetaan myös kuntien käytännön kehittämistoimintaa. Tutkimuskohteena on Tampereen kaupungin toteuttama kokonaisvaltainen toimintamallin uudistus. Uudistus muodostuu kolmesta osasta: pormestarijärjestelmästä, tilaaja–tuottaja-mallista sekä asiakaslähtöisestä prosessiajattelusta. Tutkimustulokset osoittavat, että Tampereen muutosprosessi toteuttaa varsin hyvin uuden julkisen hallinnan mukaista ajattelua. Se ei kuitenkaan edusta tätä moderneimmillaan, vaan perustuu vahvasti sekä byrokraattisen organisaation rakenteisiin että uuden julkisjohtamisen mukaiseen markkinoistumisen tavoitteeseen. Näyttää siltä, että Tampereenkin toimintamalli kaipaa päivittämistä, jotta se pystyy vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Moderni uuden julkisen hallinnan kokonaisuus kuntien hallinnon kehittämisen näkökulmasta muodostuu 1) avoimesta kumppanuudesta asukkaiden, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien kanssa, 2) paikallisuuden ja yhteisöllisyyden korostamisesta, 3) monimuotoisesta suorasta ja edustuksellisesta demokratiasta, 4) asiakaslähtöisestä palvelujen kehittämisestä, 5) tulosperusteisesta palveluiden hankinnasta sekä 6) monimuotoisesta palvelutuotannosta. Muutos vallankäytössä on yksi uuden julkisen hallinnan ominaispiirre. Kunnan johtaminen edellyttää monimutkaistuvassa yhteiskunnassa uusia välineitä ja toimintatapoja. Tutkimuksen mukaan moderni kunnan johtaminen perustuu onnistuneelle yhdistelmälle pehmeää ja kovaa valtaa. Tutkimuksen mukaan uusi julkinen hallinta voi kehittyä kuntien hallinnonuudistusten perustaksi. Tätä tukee se, että uudessa julkisessa hallinnassa kehittämisperiaatteet muodostavat loogisen kokonaisuuden, jota voidaan käytännössä toteuttaa monin välinein erilaisissa tilanteissa. Lisäksi on olemassa ilmeinen tarve yhteiselle visiolle, jotta välttämättä edessä oleva kuntien hallinnonuudistus pystytään toteuttamaan. Uudet, isot reformit tarvitsevat aina mallin, johon muutos voidaan perustaa. Uuden julkisen hallinnan kehittymistä tukee myös se, että hallinnon kehittämisen käytännön toteutukset sekä kansainvälisesti että Suomessa toteuttavat jo monella tavoin uuden julkisen hallinnan mukaisia hallinnonuudistuksen kehityssuuntia. Tutkimus tuo uutta tietoa uuden julkisen hallinnan käytännön toteutuksesta suuressa suomalaisessa kaupungissa. Se näyttää myös suuntaa kuntien kehittämistyölle yhdistäen käytäntöä ja teoriaa ja tuo näin tietoa sekä käytännön kuntien kehittämistehtävissä toimiville että tutkijoille. Tampereen toimintamallin päivittämiselle se tarjoaa päämäärän, jota kohti edetä. ; The subject of this dissertation is the new public governance from the perspective of the local government management reforms. The research question is: how is the new public governance reflected in local government reforms? The research ques-tion will be examined from the perspectives of theory, practice and power relations. The empirical object of the study is the management reform of the City of Tampere, Finland. The reform includes three parts: the mayoral system, the purchaser-provider model and the customer-oriented process organization. The study also aims at the development of municipal operations, and presents new public governance as a comprehensive "theory of practice", which combines theory and practice and allows municipalities to find perspectives, tools and a theoretical framework for their management reforms. The study consists of four separate published sub-studies and this summary. The first sub-study deals with the theory of new public governance within the framework of the management reform of the City of Tampere. The second and third sub-studies are concerned with a variety of practical implementations of new public governance in the City of Tampere management reform. The fourth sub-project addresses power relations. In this summary the results are presented from the perspective of a management model, networked service development and the change in the exercise of power. Questionnaires were the empirical basis of the first two sub-studies, the third examined written documents and used interviews with experts and fourth sub-study relied on theme interviews with directors. New public governance (NPG) represents the third wave of the management re-forms evolving from a traditional public administration, and that following the new public management. An essential feature of the new public governance is that it does not completely reject earlier administrative reforms, but rather complements them with new solutions. NPG is based on the view that the public administration is no longer able alone to control society, but the success of governance is based on the partnership with the private and third sectors as well as with the citizens. Within the framework of new public governance one can, at least to some extent, identify three distinct trends. The differences between the trends are mainly in emphasis placed on various matters. Discussion of the new public governance started in network governance. Next, the new public governance was discussed from the perspective of democratic decision-making and public participation. The third emphasis seems to be on the new public governance as a development of customer-focused services and co-production. The results show that the process of change of the City of Tampere can be imple-mented quite well within the new public governance paradigm. At the beginning of the process the new public management was a decided basis of the reform. In the phases of preparation and implementation constraints and international experiences of weaknesses were perceived in the new public management model. On the basis of this, the management model has been developed further so that issues of new public governance such as local democracy, participation, networks and transparency of government have become stronger. The management model of Tampere does not, however, represent the new public governance in its modern form. The Tampere model is built on a basis of democracy and regulation of traditional public administration as well as the quasi-markets of the new public management. The modern new public governance reform seems to be moving especially towards a customer-oriented service development. According to this study the change in the use of power seems to be one of the characteristics of society's growing complexity and new public governance. There is a need for new instruments for leadership and in the exercise of power in an in-creasingly complex society. The modern municipal leadership is based on a suc-cessful combination of soft and hard power. The growth of new public governance as the next paradigm of management re-forms can be justified from three different perspectives. First, the new public gov-ernance is a logical entity. It brings together coherent principles of management reform, which can be implemented in practice by a variety of techniques in different situations. Second, there is an obvious need for a common vision for local gov-ernment reforms. New, large-scale reforms always need a new paradigm in which a change can be set up. There is a need for a common vision for the municipalities and their functions in order to implement local government reform. The new public governance could be the entirety that can show the way for the necessary man-agement reform of municipalities in Finland. Third, the practical implementations of management reforms both internationally and in Finland are already realizing the trends of management reform of new public governance in a number of ways.

erspective. All in all, this book is an attempt to give the reader a comprehensive understanding of the public health and social services and the markets – markets in which different objectives, expectations and contradictions moderate the discussion and actions.
" - "Julkisten palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tavat ovat olleet melkoisessa turbulenssissa viime aikoina. Tulevaisuuden maakunta- ja sote-uudistus jatkaa muutoksen aikaa ja voimistaa aikaisemmin alkanutta kehitystä ottamalla asiakkaat, yksityiset toimijat ja markkinat mukaan palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen. Markkinoiden luominen ja huoltaminen (ALIS) -hankkeen tavoitteena oli laajentaa ymmärrystä sosiaali- ja terveysmarkkinoiden toiminnasta sekä markkinoilla toimivien motiiveista, tarpeista ja toimintalogiikoista. Nyt jos koskaan on tarvetta tiedolle, joka käsittelee julkishallinnon roolia, toimintaa ja suhdetta markkinoihin yleisesti sekä palvelujen järjestämisen ja hankinnan tapoja, eli suhdetta yrityksiin ja asiakkaisiin erityisesti.

Sote-palvelut markkinoilla -teos kokoaa yhteen ALIS-hankkeen keskeiset havainnot ja
johtopäätökset. Kirja jakaantuu neljään osakokonaisuuteen, jotka koostuvat itsenäisistä tieteellisistä artikkeleista. Ensimmäinen osa käsittelee kuntia sote-markkinoiden toimijoina ja hahmottelee uuden elinvoimakunnan toimintamallia. Toinen osa avaa osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden teemoja osana palvelujen kehittämistä. Kolmannessa osassa tarkastellaan hankintoja ja erityisesti tulosperusteista hankintaa, joka on verraten uusi palvelujen hankintatapa. Neljäs osa haastaa lukijaa markkinoiden laajempaan tarkasteluun astetta filosofisemmin ja liberalistisemmin. Kokonaisuudessaan teos tarjoaa monipuolisen näkymän sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä -markkinoihin.

ALIS-hanke toteutettiin vuosina 2013–2016 ja se rahoitettiin Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmasta. Hankkeen kohdekaupunkeina olivat Jyväskylä, Tampere ja Turku."

What is a state? This volume approaches the question from an anthropological perspective, which means that the starting point of the analysis is not the concept of the state, but instead, what kinds of structures the state consists of, what kinds of effects these structures have, and how states are experienced by the people who inhabit, make, enact, and resist them. The volume introduces a contemporary anthropological approach to the study of the state for a Finnish-speaking audience. This new approach examines the state as a diverse, socially and culturally constructed phenomenon that varies in time and place. Additional aims of the volume are to introduce and translate concepts from political anthropology to the Finnish language, and to make anthropological analyses of the state known to other disciplines that study the state and to the general Finnish-speaking public. Covering a wide variety of ethnographic contexts examining both the effects of the state and the state-like effects of other institutions, the volume contains case studies from Brazil, Uganda, Papua New Guinea, Madagascar, Finland, Bolivia, Cuba, Egypt, Fiji, Solomon Islands, and Ghana. A theoretical introduction presents the development of anthropological thinking with regard to the state and state-like institutions. An afterword reflects on the contribution of the volume in light of the ethnographic context of Indonesia.