Identität in der Fremde. Dargestellt am Beispiel der deutschen Emigrantenliteratur

Abstract

Sosiaalipsykologian ja kirjallisuustieteen alaan kuuluvan tutkimuksen kohteena on identiteetti saksalaisessa maahanmuuttajakirjallisuudessa. Tutkimuksessa analysoidaan ns. ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien runoja symbolisen interaktionismin identiteettikäsityksen avulla. Vaikkakin maahanmuuttajakirjailijat paneutuivat erityisen aktiivisesti identiteettinsä muutokseen, heidän identiteettikehityksensä edustaa tutkimuksessa myös muita maahanmuuttajia. Tutkimus voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensimmäinen osa tarjoaa sosiologisen viitekehyksen kirjallisuuden analyysille. Siinä käsitellään Saksan maahanmuuton taustaa, maahanmuuttajien sopetumisprosesseja uuteen maahan sekä symbolisen interaktionismin identiteettikäsitystä, jota erityisesti sovelletaan runoanalyysiin. Pääteoriana käyetään sosiologi Lothar Krappmannin identiteettiteoriaa. Ensimmäisen osan lopussa tarkastellaan maahanmuuton vaikutusta yksilön identiteettiin. Toisessa osassa esitellään saksalaisen maahanmuuttajakirjallisuuden synty, sen kirjailijat, funktio, tematiikka, kielellinen näkökulma sekä yhteys identiteetin problematiikkaan. Kolmas osa koostuu runojen empiirisestä analyysistä. Tutkimuksessa analysoitiin 15 runoa, jotka jaoteltiin kuuden kronologisesti etenevän näkökulman alle. Runot ensimmäisen näkökulman alla esittelevät identiteettiä, joka ei ole vielä valmis muutokseen, kun taas runot kuudennen kohdan alla tuovat esiin muutoksia läpikäyneen, tulevaisuuteen suuntautuvan identiteetin. Runoanalyysissa sovelletaan Krappmannin identiteettikäsitystä ja tarkastellaan etenkin sitä, mitä yksilön tulisi tehdä saavuttaakseen tasapainoisen identiteetin Krappmannin käsityksen mukaan. Tutkimuksessa saatiin selville, että maahanmuuttajat kokevat automaattisesti suuren identiteetin muutoksen. Muutoksen läpikäymiseen kuuluu muutoksen vastustaminen, kotimaan kulttuurin ikävöinti ja idealisointi sekä yritys saavuttaa "vanha elämä" takaisin. Jos maahanmuuttaja kuitenkin pyrkii tasapainoon elämässään, hän dynaamisesti osallistuu sosiaaliseen kanssakäymiseen, kohtaa menneisyytensä kriittisesti sekä näkee tasa-arvossa, pluralismissa ja tulevaisuudessa suuren mahdollisuuden. ; 1. EINLEITUNG 4 2. SOZIO-POLITISCHE SITUATION DER MIGRANTEN 7 2.1 "DIE GASTARBEITER" 8 2.2 SOZIALE SITUATION DER MIGRANTEN 11 3. SOZIALISATIONSPROZESSE UND MIGRATION 13 3.1 SOZIALISATIONSPROZESSE 13 3.2 EINGLIEDERUNGSPROZESSE 14 3.2.1 Akkulturation und Assimilation 15 3.2.2 Integration 17 3.2.3 Kritische Überlegungen 19 4. ZUR IDENTITÄT 21 4.1 SYMBOLISCHER INTERAKTIONISMUS 22 4.1.1 Mead 23 4.1.2 Goffman 23 4.1.3 Krappmann 24 4.2 IDENTITÄT UND MIGRATION 30 4.3 IDENTITÄT UND SPRACHE IN DER MIGRATION 35 5. MIGRANTENLITERATUR IN DER BUNDESREPUBLIK DEUTSCHLAND 37 5.1 ENTSTEHUNG UND BEGRIFFLICHE PROBLEMSTELLUNG 37 5.2 AUTOREN 42 5.3 FUNKTION DER LITERARISCHEN TÄTIGKEIT 43 5.3.1 Bedeutung des Schreibens für den Autor 44 5.3.2 Gesellschaftliche Funktion der literarischen Tätigkeit 45 5.3 THEMATIK DER MIGRANTENLITERATUR 46 5.3.1 Heimat 47 5.3.2 Fremdheit 48 5.4 SPRACHE DER MIGRANTENAUTOREN 49 6. IDENTITÄT IN DER MIGRANTENLITERATUR 52 6.1 IDENTITÄT UND MIGRANTENLITERATUR ­ DAS MODELL VON SCHILLINGS 52 6.2 AUTHENTISCHE LITERATUR? 53 6.3 IDENTITÄT ALS THEMA IN DER MIGRANTENLITERATUR 55 7. EMPIRISCHE UNTERSUCHUNG ÜBER DIE DARSTELLUNG DER IDENTITÄT IN DER MIGRANTENLITERATUR 57 7.1 HINTERGRUND DER UNTERSUCHUNG 57 7.1.1 Ziel und Arbeitsweise der Untersuchung 57 7.1.2 Ausgewählte Autoren und ihre Texte 59 7.2 ANALYSE DER GEDICHTE MIT HILFE VON CHIELLINOS THESEN ZUM THEMA IDENTITÄT IN DER FREMDE 60 7.2.1 Chiellinos Thesen 60 7.2.1.1 Ablehnung jeder möglichen Veränderung 61 7.2.1.2 Wahrnehmung eingetretener Veränderungen 70 7.2.1.4 Vorschlag einer möglichen Identität 81 7.2.1.5 Warnung vor einer falschen Identität 86 7.2.1.6 Verteidigung/Vertrauen die in der Fremde erworbenen Identität 92 8. ZUSAMMENFASSUNG 100 LITERATURVERZEICHNIS 106 ANHANG 118