Kansainvälisyys on asenne jokapäiväisessä elämässä

In: Idäntutkimus, Band 29, Heft 2, S. 21-36

Abstract

Viimeisten vuosikymmenien aikana korkeakoulutuksen kansainvälistyminen on määrittänyt korkeakoulujen kehitystä kaikkialla maailmassa ja siitä on tullut myös merkittävä tutkimusaihe. Aiemman tutkimuksen perusteella korkeakoulutuksen kansainvälistymistä voi pitää monisyisenä ja ristiriitaisena prosessina. Tässä artikkelissa lähestyn kansainvälistymistä opiskelijanäkökulmasta tutkimalla suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä kansainvälistymisestä. Valikoin tutkittaviksi Venäjän ja itäisen Euroopan valtakunnallisten asiantuntijaopintojen (VIExpert) suorittajat, koska aluetutkimusta on pidetty yhtenä esimerkkinä kansainvälistymisestä jo vuosikymmenien ajan. Toteutin tutkimuksen avoimista kysymyksistä koostuvan verkkokyselyn avulla. Aineiston analyysissä käytin lähilukua. Tutkimus osoittaa, miten kansainvälistymisen määrittelyssä tärkeinä tekijöinä näyttäytyvät kielet sekä Suomesta että Suomeen suuntaava akateeminen liikkuvuus. Kieliin ja liikkuvuuteen keskittyvän näkökulman haastaa näkemys, jonka mukaan korkeakoulutuksen kansainvälistyminen koskee kaikkea opetuksen sisältöä sekä yliopistojen akateemista henkilökuntaa ja kaikkia opiskelijoita. Näin opiskelijoiden näkemyksessä korostuu myös kansainvälistymisen jokapäiväisyys, joka samalla häivyttää näkyvistä kansainvälistymisen taustalla vaikuttavat toimijat.

Over the past decades, internationalisation has become one of the key issues in higher education. Respectively, the topic has gained prominence as a subject of academic research. According to various studies, the internationalisation of higher education is a multifaceted and controversial process. In this article, internationalisation is approached from student perspective. The empirical data were gathered among the students of Expertise in Russian and Eastern European Studies (ExpREES). The data were gathered by an e-survey made up of open questions. Close reading was used to analyse the data. According to the results, students frame both languages and academic mobility as core issues of internationalisation and challenge their special role by emphasising that internationalisation concerns all curricula as well as all academic staff and students. Hereby, internationalisation is dealt with as an inherent part of everyday academic life, whilst the various actors behind the policy of internationalisation and their impact on the internationalisation process become blurred.