Suchergebnisse

Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan koulutusviennin laatuun liittyviä aloitteita, ominaispiirteitä ja periaatteita, joita tuotetaan ja ylläpidetään suomalaisessa korkeakoulukontekstissa. Tutkimuksessa koulutusvienti tarkoittaa kansainvälistä ja voittoa tavoittelevaa toimintaa, joka ylittää kansalliset rajat joko yksilöiden ja ryhmien liikkuvuuden tai ohjelmien ja muiden koulutuspalveluiden liikkuvuuden kautta Aiempi aihetta käsittelevä tutkimus osoittaa, että koulutusviennin laatuun kohdistuu useita odotuksia ja säädöksiä, jotka vaikuttavat korkeakoulujen koulutusvientitoimintaan. Korkeakoulujen on esimerkiksi huomioitava opiskelijoiden ja asiakkaiden tarpeet, mutta samalla korkeakoulujen on huolehdittava, että koulutusvientinä toteutetut ohjelmat ovat vertailukelpoisia kotikampuksella järjestettävän koulutuksen kanssa. Tämän johdosta koulutusvientiin osallistuminen voi edellyttää, että korkeakoulut tarkastelevat koulutuskäytänteitään ja prosessejaan useasta näkökulmasta siten, että koulutusvientitoiminta tukee institutitonaalisia tavoitteita erilaisissa sosiokulttuurisissa konteksteissa. Tutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta ja yhteenvedosta. Tutkimuksessa sovelletaan teoria-, metodi- ja aineisto triangulaatiota. Tutkimuksen analyyttinen huomio kohdistuu laatuun liittyviin näkökulmiin kansallisella (makro), institutionaalisella (meso) ja ohjelma (mikro) tasoilla. Tutkimuksen aineisto sisältää koulutuspoliittisia dokumentteja, korkeakoulujen auditointiraportteja, haastatteluita (opiskelijat ja henkilökunnan jäsenet), osallistuvaan havainnointiin perustuvia henkilökohtaisia muistiinpanoja ja online-kyselyn (opettajat). Koulutuspoliittiset dokumentit analysoitiin ja tulkittiin soveltamalla Faircloughin kriittistä diskurssianalyysiä (osatutkimus I). Korkeakoulujen auditointiraportit (osatutkimus II) ja haastattelut (osatutkimus III) tulkittiin soveltamalla konventioteoriaa ja laadullista sisällönanalyysiä. Online-kyselyn kautta hankittu aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä ja tulkittiin Mezirow'n transformatiivisen oppimisen näkökulmasta (osatutkimus IV). Osallistuvaan havainnointiin perustuvat henkilökohtaiset muistiinpanot kohdentuvat osatutkimuksiin III ja IV ja niitä hyödynnettiin osana aineiston analyysiä ja kontekstin kuvaamista. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että laatu muodostuu kompleksisessa poliittisessa, sosiaalisessa, maantieteellisessä ja tilannesidonnaisessa kontekstissa. Kansallisessa koulutusvientiä koskevassa koulutuspolitiikassa laatua ei määritellä erikseen, vaan "laatu" näyttäytyy itsestään selvyytenä, joka yhdistyy vastuuseen ja toimii koulutusviennin oikeutuksen resurssina. Tällöin suomalaisen koulutuksen hyvä PISA-maine edustaa kollektiivisesti jaettua myyttiä, joka ylläpitää käsitystä suomalaisen koulutuksen erinomaisuudesta. Instituutiotasolla koulutusvienti on kuitenkin edelleen verrattain uusi ja hajanainen toimintamuoto, joka hyötyy suomalaisen koulutuksen kansainvälisestä maineesta, mutta jota korkeakoulut pyrkivät kehittämään strategisempaan suuntaan. Tulokset viittaavat myös siihen, että koulusviennin käytännön toteutuksissa on huomioitava paikalliset lähtökohdat, jolloin vuorovaikutus eri toimijoiden välillä, kuten opiskelijoiden, opettajien, koulutuksen tarjoajien ja koulutuksen tilaajan välillä, korostuu. Tämän johdosta korkeakoulujen on tarkasteltava laatua monesta eri näkökulmasta. Lisäksi tulokset osoittavat, että opetushenkilökunnan sitouttaminen koulutusvientiin on eräs keskeinen laatuun liittyvä tekijä, sillä koulutusvienti tietointensiivisenä ja oppimista stimuloivana toimintana edellyttää luottamukseen perustuvaa vuorovaikutusta koulutuksen tarjoajien ja vastaanottajien välillä. ; The aim of this doctoral dissertation is to describe quality-related initiatives, characteristics and principles that are produced and maintained in the context of Finnish higher education export at the national, institutional and programme levels using triangulation of data, method and theory. As such, this study contributes to the analytical and empirical understanding of the multifaceted concept of quality in the context of Finnish education export. In this study, education export denotes the international and for-profit actions that cross national borders either through the mobility of individuals and groups or through the mobility of programmes and other educational services. Previously conducted research shows that 'quality' in the context of education export has been subject to several expectations, principles and regulations that have exerted intense pressure on higher education institutions to consider the project locations and needs of students and customers without abandoning international comparability. Thus, involvement in education export actions can oblige higher education institutions to reflect on their traditions and processes from multiple perspectives and foster institutional aims to attain legitimation in various regimes. This research consists of four sub-studies and a summary that stress the different perspectives of quality in the context of Finnish higher education export at the national (macro), institutional (meso) and programme (micro) levels. The data used in this research included national policy documents, institutional audit reports, interviews (students and staff members), personal notes from participant observation and data from the online questionnaire (teachers). National policy documents were analysed and interpreted using Fairclough's critical discourse analysis (sub-study I). Institutional audit reports (sub-study II) and interviews (sub- study III) were explored using convention theory and qualitative content analysis. Data from the online questionnaire were analysed by qualitative content analysis and interpreted from the perspective of Mezirow's transformative learning (sub-study IV). Personal notes recorded during the participant observation (sub-studies III and IV) were used to explain the context of the exported programme (sub-studies III and IV) and to refocus the research questions. This doctoral dissertation's findings suggest that quality is formulated within the complex network of political, social, contextual, geographical and situational dimensions. At the national level, quality embodies the responsibility and resources that justify education export; Finnish education's national reputation is a shared myth that sustains the widely held perception of Finnish education as superior. At the institutional level, education export is still a relatively new and fragmented action, which benefits from its international reputation but continues to seek a more strategic direction. The results also suggest that education export implementation is embedded in the temporal and local dimensions as well as in interaction among the students, teachers and representatives from the provider and receiver institutions. Therefore, higher education institutions are expected to consider quality from multiple perspectives and to justify quality of education for different stakeholder groups. Moreover, for education export providers, supporting teachers' engagement in education export action is essential, as maintaining education quality throughout the process of knowledge creation requires trust-based interaction among providers and receivers.

Este trabajo es un análisis de la Ley Orgánica de Educación aprobada por la Asamblea Nacional el 13 de agosto de 2009 y promulgada por el presidente de la República Hugo Chávez Frías el 15 de agosto de ese mismo año. Trata del Poder Constituyente Originario y la Constitución de la República Bolivariana de Venezuela, el Proyecto de Reforma Constitucional de 2007 y la LOE, Constitución de la República Bolivariana de Venezuela, creación cultural, educación y autonomía universitaria, la Constitución de la República Bolivariana de Venezuela y la LOE, el Estado docente, órgano rector de la educación: una nueva hegemonía que niega la educación y una sociedad emancipada y liberada, y la educación universitaria: de la autonomía plena al Estado docente, órgano rector de la autonomía. ; An analysis of the Venezuelan Organic Law of Education, approved by the National Assembly on August 13, 2009, and proclaimed by the President of the Republic, Hugo Chávez Frías, on August 15, 2009. This study analyzes the National Constituent Assembly and the current Constitution of the Bolivarian Republic of Venezuela, the Project of Venezuela's Constitutional Reform, and the Organic Law of Education. Cultural creation, education, university autonomy, and the state-ruled education are analyzed. Regarding the latter, a new hegemony excluding education and free society is shown. Finally, university education is studied from full autonomy to state-ruled autonomy. ; Este trabalho é uma análise da Lei Orgânica de Educação aprovada pela Assembléia Nacional, em 13 de agosto de 2009, e promulgada pelo presidente da República Hugo Chávez Frías em 15 de agosto desse ano. Fala do Poder Constituinte Originário, e da Constituição da República Bolivariana da Venezuela, do Projeto de Reforma Constitucional de 2007, e da LOE, Constituição da República Bolivariana da Venezuela, criação cultural, educaçãoeautonomia universitária, a Constituição da República Bolivariana da Venezuela e a LOE, o Estado docente, órgão reitor da educação: uma nova hegemonia que nega a educação, e uma sociedade emancipada e liberada, e o ensino universitário: da autonomia plena para o Estado docente, órgão reitor da autonomia. ; 29-44 ; amadoula@hotmail.com ; trimestral

AbstractInSome Thoughts Concerning Education, John Locke intends that gentlemen educated according to his standards quietly dethrone the aristocrats as the model for society. Locke hopes to direct most gentlemen away from a desire to imitate aristocratic manners and toward practical economic goals consistent with the needs of all. The excellent example of the new gentlemen will combine with their good treatment of the lower classes to entice the latter to imitate them. Locke thus hopes to reconcile gentlemen and the common man. Crucial components of this education include a tough physical regimen, the humane treatment of servants, and the re-education of fathers. Locke's educational program supports his political goals in theSecond Treatiseand is somewhat adaptable to our own democratic age.

Technology has revolutionized, modernised the higher education and research in a quite significant way. Several technological tools, apps, and, virtual platforms assisted, and guided us during the pandemic crisis to further the higher education; as they are doing now. The virtual platforms are crucial mediums too to get connected to the various academicians, scholars, and other luminaries across the world. Also, they provide us with innumerable materials and information to access instantly, thereby enriching us in several ways. But, if the digital education/online education is spread across India, then, shall we able to cope with it? Shall we be able to cope with the vast infrastructural change required for a drastic digitalization/technologization of higher education? Apart from network/connectivity issues, and the desired technical competency, the spread of online education across India also involves the fear of a huge amount of job loss/unemployment factor; which are not so easy to meet with. With the threat of AI and machines looming large, humanity/human space/s already seems to be shrinking and endangered. Technology is threatening to take control over human society, culture, and civilization. In such a situation, are countries like India prepared to undertake such mighty challenge? What will be the outcome of this?

Is the work ethic still viable as society evolves? This book engages with widespread current anxieties about the future of work and its place in a fulfilled human life. It is a philosophical treatment of the nature of work and reconsiders the aims and procedures of education. The author calls for a reshaping of school as the work culture has come to know it