Suchergebnisse

The aim of this paper is to analyse active ageing and retirement in Finland at both the individual worker level and the firm level. The Finnish pension system will undergo some remarkable changes from the year 2005 on: the whole of an individual's working life will determine his or her pension income, there will be higher accruals for postponed retirement as of age 63 with a flexible retirement age of 63-68, and pension levels will be automatically corrected, depending on changes in life expectancy. The desired effect of these new pension rules is that the average retirement age would increase by three years from the current 59 years, but the real labour market effects of the pension reform remain unclear. Based on the interviews that have been conducted, large Finnish firms do not believe that the new pension system will have much effect on the retirement age. Some firms have started to implement their own programmes to improve the longer employability of older workers. The organisations that have experienced large changes and adopted new technology have implemented an active ageing policy more successfully than the others. ; Tässä tutkimuksessa analysoidaan suomalaisten työntekijöiden eläkkeelle siirtymistä ja yritysten eläkestrategioita aktiivisen ikääntymisen näkökulmasta. Suomalainen eläkejärjestelmä tulee uudistumaan vuodesta 2005 alkaen niin, että eläke määräytyy koko työssäoloajan tuloista, kertymäprosentti kasvaa ikävuodesta 63 alkaen eläkkeelle siirtymisen ollessa joustavaa ikävuosina 63-68 ja eläkkeiden tasoa tullaan korjaamaan eliniän odotteen muutosten mukaan. Näiden uudistusten tavoitteena on nostaa keskimääräistä eläkeikää kolmella vuodella nykyisestä 59 vuodesta, mutta todellisia vaikutuksia eläkekäyttäytymiseen ovat vielä vaikeaa ennustaa. Suuret suomalaisyritykset eivät haastattelujen perusteella usko uuden eläkejärjestelmän vaikuttavan eläkeikää nostavasti ja jotkut yritykset ovat käynnistäneet omia aktiivista ikääntymistä tukevia ohjelmiaan. Aktiivisen ikääntymisen ohjelmat ovat onnistuneet parhaiten sellaisissa yrityksissä, jotka ovat läpikäyneet suuria organisaatiomuutoksia ja hyödyntävät uutta teknologiaa.

The paper analyses the impacts of occupational choice and entrepreneurial effort on the structure of wage, profit and capital taxation. Entrepreneurial effort is unobservable and therefore not tax-deductible. The optimal profit tax is less than unity even if individual entrepreneurial effort is fixed. It decreases with the sufficiently adverse effects on the number of firms. With the optimal setting of wage and profit taxes entrepreneurial effort has ambiguous effect on the optimal profit tax level. Because of the possible opposite effects of the adjustment in the number of firms and entrepreneurial effort, information on aggregate entrepreneurial effort is not enough in the setting of the optimal tax policy. It is also shown that the optimal setting of wage taxes is different when profit taxation is arbitrarily low. This leads to the setting of wage taxes at too high a level. The reason is that lower entrepreneurial effort owing to severe wage taxes also raises the wage tax base. ; Tutkimus tarkastelee ammattivalinnan ja yrittäjäpanoksen vaikutusta palkka-, yritys- ja pääomaverotukseen. Yrittäjäpanos ei ole havaittava tuotantopanos eikä verotuksessa vähennyskelpoinen. Tästä syystä optimaalinen yritysverotus on vähemmän kuin 100 prosenttia vaikka yrittäjäpanos olisi joustamaton verotuksen tasolle. Optimaalinen yritysverotus alenee kun yritysvero vähentää yrittäjien määrää riittävän paljon. Kun sekä palkka- ja yritysverotus asetetaan optimaalisesti, yritysverotus voi sen sijaan eräissä tapauksissa kiristyä, kun yritysvero vähentää yrittäjäpanosta. Optimaaliseen yritysverotukseen vaikuttaa siten olennaisesti sekä yrittäjien määrä että kunkin yrittäjän panostus. Tutkimuksessa osoitetaan myös, että optimaalinen palkkaverotus muuttuu olennaisesti silloin, kun yritysverotus on liian keveätä. Tälloin palkkaverotuksen taso muodostuu korkeaksi. Syynä tähän on se, että myös yrittäjäpanoksen väheneminen kireän palkkaverotuksen myötä nostaa palkkoja ja palkkaveropohjaa. Optimaalisessa verotuksessa palkkaverotus sen sijaan aina alenee mitä negatiivisemmat vaikutukset veroilla on yrittäjäpanokseen.