Suchergebnisse

This e-book marks the 10 year anniversary of a special issue on corporate identity, and the origins of some of its papers can be traced back to the 11th International Corporate Identity Group's (ICIG) Symposium which was held in Brighton, England in March 2008

A typology of macro‐social identities is suggested based on the strength of social attachments (strong vs. weak) and the nature of the objects‐referents of such attachments (society vs. nation), It yields three types of identity: civic, ethno‐national, and denizen. This typology is then operationalized using national survey data (1995 ISSP). The analysis reveals two modal forms of identity in Australia (the denizen identity appears to be very rare). The largest proportion (38%) of Australians embrace civic identity, and this identity is most widespread among 'baby boomers', tertiary educated, and the secular. Ethno‐nationalists form a sizable minority (30%), and they are predominantly older, less educated and religious people. The key issue dividing the adherents to civic and ethno‐national identity is immigration and its socioeconomic consequences. The proportion of ethno‐nationalists is likely to shrink in the process of generational replacement, educational revolution and progressive secularization.

Cover Page -- Title Page -- Copyright Page -- Contents -- Introduction to the Transaction Edition -- List of Contributors -- I Some Reflections on Migration and Identity -- 2 In Search of Safe Haven -- 3 The Apple and the Olive Tree -- 4 The Senegalese Immigrants in Bari -- 5 On Becoming a Citizen -- 6 Identity, Racism, and Multiculturalism -- 7 Ethiopian Jews Encounter Israel -- 8 Family and Identity -- 9 Puerto Rican Women -- 10 Identity and Gender in the Mexican-American Testimonio -- 11 Central American Refugee Testimonies and Performed Life Histories in the Sanctuary Movement -- 12 Between Identities

Praxisorientiert zeigt der Autor, wie Corporate Identity (CI) entwickelt und umgesetzt werden kann, um konsequente Kundenorientierung, hohe Produktqualität und ein klares Unternehmensprofil zu erreichen. Neu: Aktuelle Case Studies und CI als Selbstmanagementkonzept

Based on multi-disciplinary studies conducted in Asia (India, Bhutan, China, Japan, Malaysia, Philippines, New Zealand), this volume on Identity in Crossroad Civilisations: Ethnicity, Nationalism and Globalism in Asia demonstrates how identity is defined, negotiated and conceptualised in response to increasing globalisation in the region. Asian expressions of identity reflect, in many ways, their adaptability to the changing economic, political and social climates and at the same time question Samuel Huntington's popular yet controversial thesis on the clash of civilisations. This book also engages Benedict Anderson's idea of 'imagined communities' and shows how its operation impacts on both community and individual identity in an environment that is increasingly characterised by border crossings and transnationalism. Contemporary Asian realities, as examined in the essays, demonstrate the need to rethink previous notions of identity and nationalism.

"As a young nation that came into existence following the collapse of the Soviet Union, the Republic of Kazakhstan undergoes a gradual transformation within its demographics. The issue of national identity within what was once an important and well-integrated part of the USSR continues to draw the involvement of its administrative apparatus that has to find the equilibrium between, on one hand, maintaining national integrity through various mechanisms and, on the other, managing the level of external and internal factors that may lead to the fate of its fellow Central-Asian republics.

Keywords: nationalism, populism, Central Asia, statehood, post-Soviet identity"

Päivi Fadjukoff seurasi tutkimuksessaan yksilöllisen identiteetin kehitystä varhaisaikuisuudesta keski-ikään, identiteetin kehitystä ennakoivia tekijöitä sekä identiteetin yhteyksiä henkilökohtaiseen hyvinvointiin keski-iässä.- Myönteinen identiteettikehitys jatkuu varhaisaikuisuudesta keski-ikään, vaikkakin yksilöllinen vaihtelu on suurta, Fadjukoff havaitsi. Aikuisuuteen yltävät identiteetin pitkittäistutkimukset ovat kansainvälisesti harvinaisia. Identiteetin jatkuva aktiivinen työstäminen myös aikuisena on kuitenkin tullut yhä tärkeämmäksi yhteiskunnallisen murroksen myötä. - Jälkimodernille yhteiskunnallemme on tyypillistä yksilöllisyyden ja yksilön omien valintojen korostaminen, arvojen suhteellisuus ja sosiaalisten systeemien mureneminen ja uudelleen organisoituminen. Tällainen toimintaympäristö on identiteetin muodostamisen kannalta aiempaa vaativampi. Esimerkiksi lyhytaikaisten työsuhteiden vaihtuminen, läpi elämän kestävä opiskelu, muutot, parisuhteiden kariutuminen tai uusperheen perustaminen edellyttävät omien arvojen, valintojen ja sitoutumisen, siis identiteetin jatkuvaa pohdintaa, Fadjukoff kertoo. Vahva identiteetti tuo järjestystä ja tarkoitusta elämään Identiteetin rakentaminen merkitsee käsityksen muodostamista omasta yksilöllisyydestä, omista arvoista ja niistä päämääristä, joihin elämässä pyrkii. Identiteetti antaa pohjan esimerkiksi sitoutumiselle ammatilliseen valintaan, parisuhteeseen, perherooliin sekä uskonnolliseen ja poliittiseen ideologiaan. - Ihmisellä on tarve tuntea olemassaoloonsa liittyvää samuutta ja jatkuvuutta vuodesta ja tilanteesta toiseen, huolimatta uusista elämäntilanteista ja siitä, että jokaisen ulkoiset piirteet muuttuvat ja käyttäytyminen vaihtelee kypsymisen ja uusien roolien myötä, Fadjukoff toteaa. Identiteetin vahvistuessa ihmiselle kasvaa varmuus siitä, että hän pyrkii ja kykenee saavuttamaan järjestyksen ja tarkoituksen elämäänsä. Pohdinnan ja kokeilujen ja identiteettikriisinkin kautta omakohtaisesti saavutettu identiteetti on osoitettu kypsimmäksi ja vahvimmaksi identiteetin tasoksi. Perheestä tai muusta taustayhteisöstä tuttuihin näkemyksiin ja normeihin tukeutuva identiteetti voi olla vahva, mutta antaa itse rakennettua identiteettiä heikommat edellytykset selviytyä elämän yllättävistä muutostilanteista. Jos identiteetti jää heikosti jäsentyneeksi, ihminen kokee hämmennystä ja epäselvyyttä suhteessa omiin pyrkimyksiinsä ja mahdollisuuksiinsa ja joutuu turvautumaan toisiin arvioidakseen itseään ja mahdollisuuksiaan. Koulumenestys ja harrastukset tukevat identiteetin kehitystä Identiteetti rakentuu elämän eri osa-alueilla usein eri aikaan ja eri tavoin. Nuoruudessa tehdään yleensä ensimmäiset tärkeät valinnat mm. uran ja parisuhteen osalta, ja vaihtoehtojen aktiivinen etsintä vähenee aikuisuuteen tultaessa. Työ, parisuhde ja elämäntyyli pysyvät useimmille keskeisinä identiteetin osa-alueina. Ideologiset alueet, kuten politiikka ja uskonto, voivat nousta tärkeiksi arvojen ja elämän merkityksellisyyden kannalta erityisesti elämän kriisitilanteissa. Parhaimmillaan identiteetti on vahva usealla eri elämänalueella. Fadjukoffin tutkimus osoitti identiteetin kehitystä ennakoivia tekijöitä eri elämänvaiheista. Kypsän identiteetin saavuttamista ennusti jo varhaisnuoruudessa oma koulumenestys sekä vanhempien korkea koulutustaso ja ammattiasema. Aikuistumisvaiheen tulokset olivat kaksitahoisia: liian varhainen siirtyminen aikuisen rooliin työelämässä ei ollut identiteetin kannalta eduksi, vaan keskimääräistä myöhempi siirtyminen kokopäiväiseen työelämään, yhdistettynä korkeampaan koulutukseen, on yhteydessä myönteiseen identiteettikehitykseen. Toisaalta vakaan parisuhteen ja perheen perustamisen viivästyminen oli yhteydessä selkiintymättömään identiteettiin. Saavutettu identiteetti liittyi lisäksi persoonallisuuden tyyleihin, joita luonnehtivat oman toiminnan ja sen seurausten arviointi, matala neuroottisuuden taso sekä älylliset kiinnostukset ja harrastukset. Saavutettu identiteetti osoittautui aikuisiän hyvinvoinnin voimavaraksi: se ennusti elämänhallinnan tunnetta, toisista huolehtimista, tuotteliaisuutta sekä psykososiaalista hyvinvointia keski-iässä. - Alhainen koulumenestys, vanhempien matala koulutustaso ja ammattiasema sekä toisaalta vetäytymistä ja ahdistuvuutta sisältävät käyttäytymisstrategiat osoittautuivat tutkimuksessa identiteetin kehityksen varhaisiksi riskitekijöiksi, Fadjukoff kertoo. Tutkimuksen keskeinen tulos on kuitenkin myönteinen, Fadjukoff muistuttaa:- Identiteetin myönteinen kasvu ja kehitys on mahdollista ja jatkuu useilla ihmisillä pitkälle aikuisikään asti edistäen heidän psykososiaalista hyvinvointiaan. Tutkimus perustuu professori Lea Pulkkisen käynnistämään yli kolmikymmenvuotiseen Lapsesta aikuiseksi –pitkittäistutkimukseen, jonka alkuperäisen satunnaisotoksen muodostivat vuonna 1968 kansakoulun toisella luokalla olleet kahdeksanvuotiaat. Fadjukoffin tutkimuksen aineistona ovat 100 pitkittäistutkimukseen osallistunutta naista ja 97 miestä, joista on koottu tietoa 14-, 27-, 36-, ja 42-vuotiaina. ; The present longitudinal study addressed the rarely studied topic of identity formation in adulthood, following the Eriksonian-Marcian research tradition. Contextual- and personality-related antecedents of identity achievement, as well as implications of achievement to later well-being, were examined. The study was part of the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development, and utilized data collected by multiple methods at ages 14, 27, 36, and 42. The original sample consisted of 12 complete second-grade school classes (173 girls and 196 boys at age 8); participants at ages 36 and 42 were representative of the population of Finnish citizens born in 1959. The 100 women and 97 men with information regarding five domains (religious beliefs, political ideology, occupational career, intimate relationships, and lifestyle) from three identity interviews at ages 27, 36, and 42 formed the primary sample of the study. General identity development toward achievement was demon­strated, although great variation emerged across domains. Progress toward identity achievement was slower in men than in women. Adult identity achievement was preceded by high educational and occupational status of one's parents in the family of origin and the participant's school success in early adolescence. Moderately early transitions into adulthood in family life but later transitions to working life (associated with higher levels of education) preceded identity achievement. Furthermore, high achievement was related to person­ality styles typical of reflectiveness, low neuroticism, and intellectual interests. Identity diffusion formed a counterpoint to achievement, and was additionally related to a withdrawn personality style and a comparative delay or failure in establishing adult intimate and family relationships. Hence, the most evident determinants of identity formation were related to education and socio­behavioral strategies. Identity achievement anticipated higher personal control over development, generativity, and sociopsychological well-being in middle age

People interpret and categorize visual cues not only to create a concept of an identity. We assume who a person is, and what their personality is like, based on these visual cues that are in turn plagued with established norms and biases that can connect or divide. Cultural norms, such as gender, sexuality, race, or political standing can be further expressed visually through textile patterns, motifs, and color. Even so, the many cultural signifiers serve only as clues to a person's identity that encompasses many different cultural aspects, despite common practice to relate to only one. Through my textile statues, which mix different patterns, colors and motifs found in fabrics, I convey the multicultural nature all people share. In this paper I explain my concepts of textiles as representing identity as being multicultural, creation of the textile statues, artistic influences, and a reflection on the final thesis exhibit.

The identity of European cinema, like the identity of Europe itself, is multiple, complex, and fascinating. Providing both a general survey of contemporary European cinema production, distribution and exhibition and detailed critical analysis of specific films, directors, and national cinemas, this volume offers a stimulating and thought-provoking contribution to current film debate. While the book's critical essays offer keen insight into the complex identities of European cinema, its combination of breadth and detail, and its interdisciplinary focus and background ensure its wider relevance to anyone interested in questions of contemporary culture and European affairs in general. Its stylistic clarity and freedom from jargon make it readable and accessible. The essays have been written by respected academics working in a number of disciplines including Film and Media Studies, Modern Languages, and Cultural Studies