Suchergebnisse

Previous research has shown the existence of gender biases in the depiction of professions and occupations in search engine results. Such an unbalanced presentation might just as likely occur on Wikipedia, one of the most popular knowledge resources on the Web, since the encyclopedia has already been found to exhibit such tendencies in past studies. Under this premise, our work assesses gender bias with respect to the content of German Wikipedia articles about professions and occupations along three dimensions: used male vs. female titles (and redirects), included images of persons, and names of professionals mentioned in the articles. We further use German labor market data to assess the potential misrepresentation of a gender for each specific profession. Our findings in fact provide evidence for systematic over-representation of men on all three dimensions. For instance, for professional fields dominated by females, the respective articles on average still feature almost two times more images of men; and in the mean, 83% of the mentioned names of professionals were male and only 17% female.

Literaturangaben

Tämä artikkeli tarkastelee suomalaista journalistista kulttuuria siitä näkökulmasta, miten toimittajakunta tulkitsee toimittajan yhteiskunnallista roolia ja eettisiä periaatteita. Teoreettisessa viitekehyksessä yhdistyy ammatillisen sosiaalistumisen käsite ja toimittajien uravaiheita jäsentävä tutkimus. Artikkelissa avataan erityisesti sitä, millaisia käsityksiä tuottavat kaksi ammatillisen sosiaalistumisen keskeistä ympäristöä: koulutus ja työelämä. Vertailemme lisäksi suomalaisen journalistisen kentän sisältä kolmea erilaista työkokemuksen määrään perustuvaa ryhmää: tulokkaita (vain vähän tai ei lainkaan työkokemusta), vakiintuvia (alle 15 vuotta kokemusta) ja konkareita (yli 15 vuotta kokemusta). Tulokkaat toimivat koulutuksen ja vakiintuvat sekä konkarit työelämän kontekstissa. Artikkeli perustuu kahden kyselytutkimusaineiston (N=631) määrälliseen analyysiin. Tulosten mukaan toimittajan tehtäviin ja etiikkaan liittyvistä kysymyksistä ollaan varsin yksimielisiä. Suomalaisen journalismin kentällä etenkin moraalis-eettinen itseymmärrys on yhtenäinen ja sitä ohjaavat jaetut ideaalit. Jotakin vaihtelua toki on: selkeimmät erot nousevat esiin alalle opiskelevien ja työelämässä jo olevien toimittajien välille – ei niinkään työkokemukseen perustuvien ryhmien välille. Työelämä näyttäytyy siten ammatillista yhtenäisyyttä tuottavana sosiaalistumisen kontekstina, jossa korostuu toimittajan rooli yhteiskunnallisena raportoijana. Koulutuksen kontekstissa eli opiskelijoiden vastauksissa sen sijaan korostuvat toimittajan työn aktiiviset ja vaikuttavat tehtävät.

Dieser Beitrag befasst sich mit der (professionellen) Lebensgeschichte einer russischen Journalistin, die als Immigrantin in Israel eingereist ist, d.h. in eine für sie neue berufliche und kulturelle Umgebung, und die sich bemüht, diese neue Umgebung für ihre Leser/innen, andere Immigrant/innen, zu decodieren und zu interpretieren.Im Rahmen einer ethnografischen Narrationsanalyse versuchten wir, den Charakter und die Bedeutung der Doppelhelix einer Immigrant/innenbiografie im Zusammenspiel aus privaten und beruflichen Erfahrungen zu rekonstruieren. Deutlich wurden im Verlauf der Analyse zahlreiche Verknüpfungen zwischen dem Erwerb neuen beruflichen Wissens und der Sozialisation in eine(r) neue(n) Kultur und Gesellschaft; zwischen der journalistischen Kommentierung dieser Erfahrung und den Deutungen aus der eigenen Immigrationsperspektive; zwischen professioneller Positionierung gegenüber einer lokalen journalistischen Gemeinschaft einerseits und Immigrant/innengemeinschaften andererseits; zwischen der Herausbildung ihrer eigenen persönlichen und professionellen Perspektive und den kollektiven politischen und kulturellen Attitüden ihrer Leser/innenschaft. Der Beitrag trägt zugleich zum Verständnis von qualitativen Migrationsstudien bei, indem er eine mehrebenige Analyse von Migrationsnarrativen vorschlägt und exemplarisch vollzieht.