As Nordic countries have an ambition to be sustainability leaders, enabling sustainable consumption and lifestyles with efficient policies is an important part of reaching this goal. Research demonstrates that evidence from behavioural and social science is not routinely incorporated into policy design. Consequently, some persistent misconceptions – myths –about consumer behaviour have perpetuated in the mainstream discourse, especially in policy circles. The goal of this study is to dispel myths that thwart sustainability by bringing forward existing evidence on consumer behaviour to aid the development of efficient policies in Nordic countries. A meta-analysis of the existing international research on consumer behaviour from psychology, sociology, behavioural economics, policy and anthropology was conducted. The results demonstrate that it is unrealistic to expect a sustainable society to materialise from current political strate gies. The changes needed are significant, and this study shows that policy makers need to create the "politics of possibility" towards sustainability by using the plethora of existing and innovative strategies and tools synergistically.
Although commissioned to mark the 60th anniversary of the Nordic Council in 2012, this is no run-of-the-mill commemorative publication. The Nordic Council wants to look to the future and follow up on the renewed debate about co-operation.There is much to suggest that the Nordic Region is experiencing a renaissance. The crisis in the EU, the strength of the Nordic welfare model and global interest in the Arctic are just some of the factors bringing the countries together. Foreign and defence policy have become key areas of co-operation, and therefore the structures established in the 1950s and 1970s are no longer fit for purpose.This book presents a vision for the future based on visible, high-profile and result-oriented co-operation in Nordic Communities.
As Nordic countries have an ambition to be sustainability leaders, enabling sustainable consumption and lifestyles with efficient policies is an important part of reaching this goal. Research demonstrates that evidence from behavioural and social science is not routinely incorporated into policy design. Consequently, some persistent misconceptions – myths –about consumer behaviour have perpetuated in the mainstream discourse, especially in policy circles. The goal of this study is to dispel myths that thwart sustainability by bringing forward existing evidence on consumer behaviour to aid the development of efficient policies in Nordic countries. A meta-analysis of the existing international research on consumer behaviour from psychology, sociology, behavioural economics, policy and anthropology was conducted. The results demonstrate that it is unrealistic to expect a sustainable society to materialise from current political strate gies. The changes needed are significant, and this study shows that policy makers need to create the "politics of possibility" towards sustainability by using the plethora of existing and innovative strategies and tools synergistically.
Content What about the Literature Prize then? An infectiously fine example Local authorities inspire energy innovation – at home and abroad New Nordic Food – Food Diplomacy Research exchanges in the name of democracy Consigning tax evasion to the history books Climate projects and development aid go hand in hand
Decision support tools (DSTs), like models, GIS-based planning tools and assessment tools, play an important role in incorporating scientific information into decision-making and facilitating policy implementation. In an interdisciplinary Baltic research group, we compiled 43 DSTs developed to support ecosystem-based management of the Baltic Sea and conducted a thorough review. Analyzed DSTs cover a wide variety of policy issues (e.g., eutrophication, biodiversity, human uses) and address environmental as well as socio-economic aspects. In this study, we aim to identify gaps between existing DSTs and end-user needs for DSTs for supporting coastal and marine policy implementation, and to provide recommendations for future DST development. In two online surveys, we assess the awareness and use of DSTs in general, as well as policy implementation challenges and DST needs of representatives of public authorities from all Baltic countries, in particular. Through a policy review we identify major policy issues, policies, and general implementation steps and requirements and develop the synthesis-matrix, which is used to compare DST demand and supply. Our results show that DSTs are predominantly used by researchers. End-users from public authorities use DSTs mostly as background information. Major obstacles for DST use are lacking awareness and experiences. DST demand is strongest for the policy issue eutrophication. Furthermore, DSTs that support the development of plans or programs of measures and assess their impacts and effectiveness are needed. DST supply is low for recently emerging topics, such as non-indigenous species, marine litter, and underwater noise. To overcome existing obstacles, a common database for DSTs available in the BSR is needed. Furthermore, end-users need guidance and training, and cooperation between DST developers and end-users needs to be enhanced to ensure the practical relevance of DSTs for supporting coastal and marine policy implementation. To fill existing gaps, DSTs that address impacts on human welfare and link environmental and socio-economic aspects should be developed. The Baltic Sea Region serves as a best practice case for studying DSTs and their practical use. Hence, our results can provide insights for DST development in other marine regions. Furthermore, our methodological approach is transferable to other areas.
Päivi Fadjukoff seurasi tutkimuksessaan yksilöllisen identiteetin kehitystä varhaisaikuisuudesta keski-ikään, identiteetin kehitystä ennakoivia tekijöitä sekä identiteetin yhteyksiä henkilökohtaiseen hyvinvointiin keski-iässä.- Myönteinen identiteettikehitys jatkuu varhaisaikuisuudesta keski-ikään, vaikkakin yksilöllinen vaihtelu on suurta, Fadjukoff havaitsi. Aikuisuuteen yltävät identiteetin pitkittäistutkimukset ovat kansainvälisesti harvinaisia. Identiteetin jatkuva aktiivinen työstäminen myös aikuisena on kuitenkin tullut yhä tärkeämmäksi yhteiskunnallisen murroksen myötä. - Jälkimodernille yhteiskunnallemme on tyypillistä yksilöllisyyden ja yksilön omien valintojen korostaminen, arvojen suhteellisuus ja sosiaalisten systeemien mureneminen ja uudelleen organisoituminen. Tällainen toimintaympäristö on identiteetin muodostamisen kannalta aiempaa vaativampi. Esimerkiksi lyhytaikaisten työsuhteiden vaihtuminen, läpi elämän kestävä opiskelu, muutot, parisuhteiden kariutuminen tai uusperheen perustaminen edellyttävät omien arvojen, valintojen ja sitoutumisen, siis identiteetin jatkuvaa pohdintaa, Fadjukoff kertoo. Vahva identiteetti tuo järjestystä ja tarkoitusta elämään Identiteetin rakentaminen merkitsee käsityksen muodostamista omasta yksilöllisyydestä, omista arvoista ja niistä päämääristä, joihin elämässä pyrkii. Identiteetti antaa pohjan esimerkiksi sitoutumiselle ammatilliseen valintaan, parisuhteeseen, perherooliin sekä uskonnolliseen ja poliittiseen ideologiaan. - Ihmisellä on tarve tuntea olemassaoloonsa liittyvää samuutta ja jatkuvuutta vuodesta ja tilanteesta toiseen, huolimatta uusista elämäntilanteista ja siitä, että jokaisen ulkoiset piirteet muuttuvat ja käyttäytyminen vaihtelee kypsymisen ja uusien roolien myötä, Fadjukoff toteaa. Identiteetin vahvistuessa ihmiselle kasvaa varmuus siitä, että hän pyrkii ja kykenee saavuttamaan järjestyksen ja tarkoituksen elämäänsä. Pohdinnan ja kokeilujen ja identiteettikriisinkin kautta omakohtaisesti saavutettu identiteetti on osoitettu kypsimmäksi ja vahvimmaksi identiteetin tasoksi. Perheestä tai muusta taustayhteisöstä tuttuihin näkemyksiin ja normeihin tukeutuva identiteetti voi olla vahva, mutta antaa itse rakennettua identiteettiä heikommat edellytykset selviytyä elämän yllättävistä muutostilanteista. Jos identiteetti jää heikosti jäsentyneeksi, ihminen kokee hämmennystä ja epäselvyyttä suhteessa omiin pyrkimyksiinsä ja mahdollisuuksiinsa ja joutuu turvautumaan toisiin arvioidakseen itseään ja mahdollisuuksiaan. Koulumenestys ja harrastukset tukevat identiteetin kehitystä Identiteetti rakentuu elämän eri osa-alueilla usein eri aikaan ja eri tavoin. Nuoruudessa tehdään yleensä ensimmäiset tärkeät valinnat mm. uran ja parisuhteen osalta, ja vaihtoehtojen aktiivinen etsintä vähenee aikuisuuteen tultaessa. Työ, parisuhde ja elämäntyyli pysyvät useimmille keskeisinä identiteetin osa-alueina. Ideologiset alueet, kuten politiikka ja uskonto, voivat nousta tärkeiksi arvojen ja elämän merkityksellisyyden kannalta erityisesti elämän kriisitilanteissa. Parhaimmillaan identiteetti on vahva usealla eri elämänalueella. Fadjukoffin tutkimus osoitti identiteetin kehitystä ennakoivia tekijöitä eri elämänvaiheista. Kypsän identiteetin saavuttamista ennusti jo varhaisnuoruudessa oma koulumenestys sekä vanhempien korkea koulutustaso ja ammattiasema. Aikuistumisvaiheen tulokset olivat kaksitahoisia: liian varhainen siirtyminen aikuisen rooliin työelämässä ei ollut identiteetin kannalta eduksi, vaan keskimääräistä myöhempi siirtyminen kokopäiväiseen työelämään, yhdistettynä korkeampaan koulutukseen, on yhteydessä myönteiseen identiteettikehitykseen. Toisaalta vakaan parisuhteen ja perheen perustamisen viivästyminen oli yhteydessä selkiintymättömään identiteettiin. Saavutettu identiteetti liittyi lisäksi persoonallisuuden tyyleihin, joita luonnehtivat oman toiminnan ja sen seurausten arviointi, matala neuroottisuuden taso sekä älylliset kiinnostukset ja harrastukset. Saavutettu identiteetti osoittautui aikuisiän hyvinvoinnin voimavaraksi: se ennusti elämänhallinnan tunnetta, toisista huolehtimista, tuotteliaisuutta sekä psykososiaalista hyvinvointia keski-iässä. - Alhainen koulumenestys, vanhempien matala koulutustaso ja ammattiasema sekä toisaalta vetäytymistä ja ahdistuvuutta sisältävät käyttäytymisstrategiat osoittautuivat tutkimuksessa identiteetin kehityksen varhaisiksi riskitekijöiksi, Fadjukoff kertoo. Tutkimuksen keskeinen tulos on kuitenkin myönteinen, Fadjukoff muistuttaa:- Identiteetin myönteinen kasvu ja kehitys on mahdollista ja jatkuu useilla ihmisillä pitkälle aikuisikään asti edistäen heidän psykososiaalista hyvinvointiaan. Tutkimus perustuu professori Lea Pulkkisen käynnistämään yli kolmikymmenvuotiseen Lapsesta aikuiseksi –pitkittäistutkimukseen, jonka alkuperäisen satunnaisotoksen muodostivat vuonna 1968 kansakoulun toisella luokalla olleet kahdeksanvuotiaat. Fadjukoffin tutkimuksen aineistona ovat 100 pitkittäistutkimukseen osallistunutta naista ja 97 miestä, joista on koottu tietoa 14-, 27-, 36-, ja 42-vuotiaina. ; The present longitudinal study addressed the rarely studied topic of identity formation in adulthood, following the Eriksonian-Marcian research tradition. Contextual- and personality-related antecedents of identity achievement, as well as implications of achievement to later well-being, were examined. The study was part of the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development, and utilized data collected by multiple methods at ages 14, 27, 36, and 42. The original sample consisted of 12 complete second-grade school classes (173 girls and 196 boys at age 8); participants at ages 36 and 42 were representative of the population of Finnish citizens born in 1959. The 100 women and 97 men with information regarding five domains (religious beliefs, political ideology, occupational career, intimate relationships, and lifestyle) from three identity interviews at ages 27, 36, and 42 formed the primary sample of the study. General identity development toward achievement was demonstrated, although great variation emerged across domains. Progress toward identity achievement was slower in men than in women. Adult identity achievement was preceded by high educational and occupational status of one's parents in the family of origin and the participant's school success in early adolescence. Moderately early transitions into adulthood in family life but later transitions to working life (associated with higher levels of education) preceded identity achievement. Furthermore, high achievement was related to personality styles typical of reflectiveness, low neuroticism, and intellectual interests. Identity diffusion formed a counterpoint to achievement, and was additionally related to a withdrawn personality style and a comparative delay or failure in establishing adult intimate and family relationships. Hence, the most evident determinants of identity formation were related to education and sociobehavioral strategies. Identity achievement anticipated higher personal control over development, generativity, and sociopsychological well-being in middle age
This booklet presents an interesting selection of basic data on socio-economic conditions and cultural affairs in the entire Nordic region. The figures are excerpts from the Nordic Statistical Yearbook 2007.
The basis of this study is to evaluate the effectiveness of an education programme which is a part of the North-South Local Governance Co-operation Programme. This programme aims to sustainable development and to diminish the gap between the northern and southern municipalities. The training programme was implemented in Mwanza, Tanzania, which is the twin city of Tampere. The basis of the education programme was the local government reform programme of Mwanza which aims to develop good governance and increase the citizens' participation in decision-making. The purpose of the training was to increase people's knowledge of issues like good governance and customer care. The training was implemented in Mwanza during the years 2005 and 2006 having 76 participants. The facilitators were both from Tampere and from Mwanza and the training was carried out both in Swahili and in English. This evaluation study examines what the effects of the training were and what can be done differently if there will be more training in the future. This study is a qualitative evaluation study using both qualitative and quantitative methods of data collection. The methodological approach in this study is the constructivist paradigm which tries to make the voice of the participants of the training heard, not to seek for a right or wrong answer. The data consists of documents and training materials, as well as of interviews both with the facilitators and the participants. Also a questionnaire was sent to Mwanza and the answers formed the basis for the interview themes. These ten interviews were carried out in August 2007 in Mwanza. The results of this study show that the participants thought that the training was really good and they enjoyed it very much. Because there were two different cultures and languages involved in the training, the participants did not understand everything and it seemed to be a problem for some of them. A few themes were above the others, like customer care and treating customers equally. Also the facilitators were praised very much and almost everybody asked for more training. Anyway, the most notable change has to take place in the attitudes, and there has already been some change. However, a lot needs to be done to decrease corruption and to make a change in the attitudes. The training explained to the participants what the effects of corruption are, and the results show that they understand the bad effects of corruption and that they are as an example to their colleagues. The results also show that people had already forgotten themes of the training, and thus it can be asked how deep the learning was and do the participants have the will to change. When considering the reliability of the study, it has to be noticed that the researcher was from the city of Tampere which also finances this training. Therefore, there is a possibility that people did not want to answer in a totally honest way. There were also some language problems in the training which have to be considered in relation to the reliability of the study. All in all, the participants thought that the training was really good and said that now they understand the meaning of their work task. This increases the motivation of the employees and their desire to develop and continue participating in training in the future. Keywords: good governance, evaluation research, constructivist paradigm, Tanzania, Mwanza, training, cooperation, sustainable development Tässä tutkielmassa lähtökohtana on arvioida koulutusohjelman vaikuttavuutta. Kyseinen koulutus on osa pohjoisen ja etelän paikallishallintojen kestävän kehityksen projektia ja se toteutettiin Mwanzassa, Tansaniassa, joka on Tampereen kaupungin ystävyyskaupunki. Lähtökohtana oli Mwanzan paikallishallinnon reformiohjelma, jonka tavoitteena on luoda hyvä hallinto ja lisätä kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia päätöksentekoon. Koulutuksen tarkoituksena oli lisätä osallistujien tietoisuutta muun muassa hyvästä hallinnosta, asiakaspalvelusta sekä osallistumisesta kaupungin hallintoon. Koulutus toteutettiin Mwanzassa vuosien 2005 ja 2006 aikana ja siihen osallistui yhteensä 76 työntekijää. Kouluttajia oli sekä Tampereelta että Mwanzasta ja koulutus toteutettiin sekä suahilin että englannin kielellä. Tämä arviointitutkimus kartoittaa, mitä vaikutuksia koulutuksella oli ja mitä tulisi tehdä toisin, jos koulutusta jatketaan tulevaisuudessa. Tutkimus on laadullinen arviointitutkimus, joka toteutettiin yhdistämällä sekä laadullisia että määrällisiä aineistokeruumetodeja. Metodinen lähestymistapa tässä tutkielmassa on konstruktivistinen paradigma, jonka tarkoituksena on saada koulutettujen ääni kuuluviin, ei etsiä oikeaa tai väärää vastausta. Aineisto koostuu Tampereen kaupungilta saaduista dokumenteista ja koulutusmateriaaleista, kouluttajien haastatteluista niin Suomessa kuin Tansaniassa sekä kyselylomakkein ja haastatteluin kerätyistä tiedoista itse koulutetuilta. Kyselylomakkeet lähetettiin Mwanzaan toukokuussa 2007 ja niiden perusteella työstettiin teemahaastattelurunko. Itse haastattelut toteutettiin Mwanzassa elokuussa 2007 ja haastateltavia oli yhteensä kymmenen. Tutkimustulosten perusteella koulutus oli erittäin suosittu ja osallistujat nauttivat sen sisällöstä. Koska kyseessä on kaksi erilaista kulttuuria ja kieltä, koettiin muun muassa yhteisen kielen puute välillä ongelmaksi ja englanniksi pidetyistä osioista ei ymmärretty kaikkea. Muutamat koulutuksen aiheet nousivat selkeästi ylitse muiden, yhtenä esimerkkinä asiakaspalvelu ja asiakkaiden kohtelu tasavertaisesti. Myös kouluttajia ja järjestelyjä kehuttiin ja kaikki haastateltavat pyysivät, että jatkossa olisi lisää koulutusta. Suurin muutos tulee kuitenkin tapahtua asenteissa ja se tulee ilmi myös tutkimustuloksista. Asenteissa on saattanut tapahtua pientä muutosta, mutta paljon on vielä tehtävä, jotta esimerkiksi lahjontaa saadaan kitkettyä pois kulttuurista ja asenteista. Koulutus sai kuitenkin osallistujat ymmärtämään mitä haittaa lahjonnasta on ja selvensi, että osallistujat ovat esimerkkejä muille työntekijöille ja vaikuttavat käytöksellään koko osaston toimintaan. Havaittavissa oli, etteivät kaikki osallistujat tällä hetkellä toimi tavoitteen mukaisesti, vaan eri osastojen välillä on suuriakin eroja. Tuloksissa tuli myös ilmi, että vuoden takaisesta koulutuksesta oli unohdettu asioita ja tämä herätti kysymyksen siitä, kuinka paljon oppimista ja muutosta on tapahtunut, jos asiat unohtuvat vuodessa. Tutkimuksen luotettavuutta pohdittaessa täytyy nostaa esille kysymys siitä, kuinka rehellisesti ihmiset vastaavat arvioijalle, joka on rahoittajan puolelta tuleva arvioija. Myös kieliongelmia ilmeni haastatteluissa, mikä osaltaan vaikuttaa luotettavuuteen. Kaiken kaikkiaan koulutuksesta pidettiin kovasti ja yhdeksi tärkeimmäksi vaikutukseksi nousi se, että moni haastateltava sanoi nyt tietävänsä miksi on työssään ja mikä on hänen merkityksensä. Tämä puolestaan lisää motivaatiota ja työntekijöiden halua tehdä asiat kunnolla sekä jatkaa kehittymistä sekä kouluttautumista tulevaisuudessa. Asiasanat: hyvä hallinto, arviointitutkimus, konstruktivistinen paradigma, Tansania, Mwan-za, koulutus, yhteistyö, kestävä kehitys
Abstract Several companies work in shared workplaces and each company has different requirements for health (H), safety (S), environment (E) and quality (Q). Many globally operating companies have defined their own corporate requirements. Requirements in local national legislation and insurance policies are creating more challenges. The various requirements affect how HSEQ management is implemented in changing, complex, and heterogeneous working environments. The aim of the thesis was to describe HSEQ management development in Northern Finnish process industry companies (N = 6) and their company network in the shared workplaces context during the past 20 years. The study also describes the current state of HS and partly EQ [HS(EQ)] management practices and tools in a global steel company. An important objective was to make recommendations on how to continuously improve and develop HS(EQ) issues. A mixed methods approach (interview, document study, questionnaire, benchmarking and -learning, SWOT analysis) were used in the case study. HSEQ Assessment Procedure―a type of integrated management system tool―was developed to evaluate supplying companies' HSEQ performance in shared workplaces. It was selected as the main method on one site of the global steel company. The global steel company's HS management system was based on OHSAS 18001 with HS vision and principles, development plan, internal standards and performance indicators. Lost time injury frequency rate (LTIFR) and HSEQ AP performance showed positive trends. Both corporate HS requirements and local HS(EQ) practices provided adequate tools for a safety culture and HS(EQ) performance development. Recommendations were made regarding HS(EQ) management tools, practices and indicators in shared workplaces operating globally. The focus should be on preventive actions, such as leading performance indicators and creating a uniform safety culture for shared workplaces with a sustainable foundation. The development should be supported by the commitment and participative development of every organisational level. Learning from internal good practices and external benchmarking are valuable methods for this purpose. HSEQ management, change management, internal and external standardisation and information technology systems should be exploited to support this goal. ; Tiivistelmä Yhteisellä työpaikalla työskentelee useita yrityksiä, jotka ovat määrittäneet omat vaatimuksensa työterveydelle (H), työturvallisuudelle (S), ympäristölle (E) ja laadulle (Q). Lisäksi kansainvälisillä yrityksillä, kansallisessa lainsäädännössä ja vakuutusyhtiöillä on omat vaatimuksensa, jotka luovat entistä haasteellisemman työympäristön. Monenlaiset vaatimukset vaikuttavat siihen, kuinka HSEQ-johtaminen on toteutettu muuttuvassa, monimutkaisessa ja epäyhtenäisessä työympäristössä. Tutkimuksessa kuvattiin HSEQ-johtamisen kehittymistä pohjoissuomalaisissa prosessiteollisuuden yrityksissä (N=6) ja niiden yritysverkostossa, yhteisellä työpaikalla, viimeisen 20 vuoden aikana. Lisäksi kuvattiin HS ja osittain myös EQ [HS(EQ)] -johtamisen menetelmien ja työkalujen nykytilaa kansainvälisessä terästeollisuuden yrityksessä, sekä kehitystarpeita tavoiteltaessa HS(EQ)-johtamisen huippuosaamista. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena: haastattelu, dokumenttien tutkimus, kysely, esikuva-analyysi, SWOT-analyysi. HSEQ-arviointi on kehitetty yhteisille työpaikoille toimittajayritysten HSEQ-suorituskyvyn arviointiin hyödyntäen integroidun johtamisjärjestelmän periaatetta, ja se valittiin yhdeksi päämenetelmäksi tutkimuksen kohteena olevalle yhteiselle työpaikalle. Tutkimuksen kohteena olevan terästeollisuuden alan yrityksen HS-johtaminen perustui OHSAS 18001-järjestelmään. Visio, periaatteet, toimintasuunnitelma, sisäiset standardit ja suorituskyvyn mittarit muodostivat konsernin HS-järjestelmän. Tapaturmataajuuden ja HSEQ-arvioinnin tulosten perustella kehitys on ollut positiivista. Konsernin HS-vaatimukset ja paikalliset HS(EQ)-käytännöt antoivat kohtuulliset työkalut turvallisuuskulttuurin ja HS(EQ)-suorituskyvyn kehittämiselle. Suositukset koskivat yhteisillä työpaikoilla ja kansainvälisessä työympäristössä toimivien organisaatioiden HS(EQ)-johtamisen työkaluja, käytäntöjä ja mittareita. Pitäisi keskittyä ennakointiin, kuten ennakoiviin turvallisuusmittareihin ja luomaan yhtenäinen kestävä turvallisuuskulttuuri yhteiselle työpaikalle. Jokaisen organisaatiotason tulisi sitoutua kehittämiseen hyödyntäen osallistuvaa kehittämistä. Sisäisillä hyvillä käytännöillä ja ulkoisella esikuva-analyysilla voidaan tukea kehittämistä. HSEQ-johtamista, muutoksenhallintaa, sisäistä ja ulkoista standardointia sekä tietoteknisiä järjestelmiä pitäisi hyödyntää.
Naisten valtaistumisesta (empowerment) on tullut globaali ilmiö nykyisessä kehitysajattelussa. Inklusiivinen hallinta, kestävä kehitys, köyhyyden vastustaminen ja sukupuolten välisen diskriminaation vähentäminen eivät ole mahdollisia missään maassa, ennen kuin naiset otetaan mukaan kehityksen rakentamiseen. Naisten osallistuminen kotitaloutta koskevaan päätöksentekoon on naisten valtaistumisprosessin kulmakivi. Microcredit-järjestelmästä on tullut merkittävä toimenpide viime vuosikymmenien aikana Bangladeshissa mitä tulee naisten valtaistumiseen yhteiskunnassa. Järjestelmän piiriin kuuluvat Bangladeshissa köyhät ja epävirallista työtä tekevät naiset. Järjestelmä tarjoaa mahdollisuuksia osaamistason nostoon, organisatorista tukea ja tietoisuuden kasvattamista riskioloissa eläville naisille. Vaikka tutkimuskirjallisuudessa Microcredit-järjestelmää on pääasiassa tuotu esille yhteiskunnallisena potentiaalina Bangladeshissa, on tutkimuskirjallisuudesta välittyvä kuva myös ristiriitainen. Järjestelmään näyttää liittyvän onnistumisen lisäksi myös epäonnistumisia. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Microcredit-järjestelmän ja naisten valtaistumisen välistä suhdetta – sitä, miten osallistuminen järjestelmään lisää lainaajina olevien naisten osallisuutta kodissa tapahtuvassa päätöksenteossa. Tarkemmin sanoen tutkimuskysymys on: edistääkö Microcredit-järjestelmään osallistuvien naisten roolia kotitaloudessa tapahtuvassa päätöksenteossa erityisesti koulutukseen, terveyteen, kodin rahatalouteen ja avioliittoon liittyvissä kysymyksissä? Tutkimuksessa hyödynnettiin monenlaisia tutkimusmetodeja tutkimusprosessin eri vaiheissa. Tutkimus perustuu kuitenkin pääasiassa laadulliseen aineistoon. Kyseessä on empiirinen tutkimus, joka perustuu ensikäden lähteisiin kokonaisvaltaisen ymmärryksen saamiseksi tutkimuskohteesta. Tästä syystä tutkimuksessa keskityttiin laadullisiin tutkimusmenetelmiin ja –aineistoihin. Tutkimusmenetelminä sovellettiin sisällönanalyysia, teemahaastattelumenetelmää, virallisia ja epävirallisia keskusteluja, osallistuvaa havainnointia ja jossain määrin myös formaalia survey-tekniikkaa ja kyselyjen tekemistä. Näiden lisäksi tutkimusaineistoa täydennettiin myös toisen käden tutkimusaineistolla ja tutkimuskirjallisuudella. Tutkimuksen lähtökohtana on kokonaisvaltainen teoreettinen viitekehys, jossa keskeisiä käsitteitä ovat naisten valtaistuminen, Microcredit-järjestelmä, kotitaloudessa tapahtuva päätöksenteko ja osallisuus. Tutkimuskirjallisuutta käytettiin hyödyksi nimenomaan teoreettisen viitekehyksen luomisessa. Tutkimusprosessissa tutkimuskirjallisuutta analysoitiin systemaattisesti tulkitsemalla ja uudelleen tulkitsemalla tutkimuksen kannalta avainkäsitteitä. Tutkimuksen empiirisen osion keskiössä oli Microcredit-järjestelmän ja naisten valtaistumisen välinen suhde. Viime vuosikymmenien aikana tapahtuneesta kehityksestä huolimatta edelleen monet seikat estävät ja hidastavat naisten valtaistumista ja osallisuutta Bangladeshissa. Tällaisia seikkoja ovat muun muassa puutteellinen koulutus, köyhyys ja heikot taloudelliset olosuhteet, perinteiset sosiaaliset normit ja arvot, uskonnollisten normien ja arvojen väärin tulkinnat, puutteellinen sosiaalinen tietoisuus, avioituminen varhaisessa iässä, puutteellinen sosiaaliturva ja olematon oikeusturva. Tämän tutkimuksen empiiristen havaintojen mukaan Microcredit-järjestelmä auttaa naisia voittamanaan edellä kaltaisen tapaisia esteitä, mikä edistää naisten valtaistumista. Tutkimuksen johtopäätökset alleviivaavat sitä, että Microcredit-järjestelmällä on positiivinen vaikutus naisten valtaistumiseen ja että järjestelmä kannustaa siinä mukana olevia naisia osallistumaan kotitalouksissa tapahtuvaan päätöksentekoon. Tutkimuksessa tuodaan esille ruohonjuuritasolla se, miten järjestelmä toimii käytännössä. Tämä prosessi voidaan tiivistää seuraavalla tavalla: järjestelmä luo köyhille naisille mahdollisuuksia hankkia erilaisia pääomia ja se luo itse työllistymisen mahdollisuuksia naisille, joilta puuttuu pääomia. Samalla järjestelmä vaikuttaa siihen, että yhteiskunnassa naisia – ja erityisesti köyhiä naisia – arvostetaan enemmän yhteiskunnassa. Järjestelmä on tehnyt mahdolliseksi sen, että miljoonat naiset ovat pystyneet pakenemaan köyhyyden ja orjuuden ikeestä. Tutkimuksen empiirinen evidenssi paljastaa, että järjestelmä valtaistaa naiset antamalla heille taloudellista pääomaa ja tekemällä mahdolliseksi naisille ansaita omia tuloja, mikä puolestaan tekee mahdolliseksi naisten paremman osallistuminen kotitaloudessa ja erilaisissa yhteisöissä tapahtuvassa päätöksenteossa. Taloudellinen valtaistuminen vahvistaa naisten omanarvontuntoa. Erityisesti on syytä mainita, että järjestelmä tekee mahdolliseksi äärimmäisten köyhien naisten roolien muuttumisen yhteiskunnassa. Microcredit-järjestelmällä on tämän tutkimuksen perusteella vaikutuksia seuraaville elämänalueille: naisten oikeuksiin, kohentuneeseen itsetuntoon, lisääntyvään poliittiseen vaikutusvaltaan ja näin ollen myös vahvistuvaan rooliin kotitaloudessa tapahtuvassa päätöksenteossa. Tästä on seurauksena, että järjestelmä kiistatta edistää naisten osallisuutta päätöksenteossa ja samalla lisää merkityksellisellä tavalla naisten valtaistumista Bangladeshissa. Microcredit-järjestelmän menestyksen varmistamisessa tulee kuitenkin ottaa huomioon seuraavassa mainittuja tekijöitä. Korkea korkotaso, erittäin köyhien naisten sivuuttaminen, kotiväkivalta ja järjestelmään kuuluvien instituutioiden keskinäinen epäedullinen kilpailu ja osaoptimointi, huono hallinto ja koulutuksen puute rapauttavat pitkällä aikajänteellä järjestelmää, jos niihin ei puututa. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että naisten valtaistuminen on kollektiivinen prosessi, jota ei voida saavuttaa yksiulotteisilla toimenpiteillä. Microcredit-järjestelmä ei ole ihmelääke eikä ainoa tapa valtaistaa naisia ja kohentaa heidän asemaansa, mutta se on kieltämättä hyvin merkittävässä roolissa kun naisten yhteiskunnallista asemaa Bangladeshissa parannetaan, esimerkiksi kansalaisjärjestötoiminnan viitekehyksessä. Järjestelmän hyödyt ja pysyvyys ovat sidoksissa erilaisiin sosiaalisiin, kulttuurisiin ja poliittisiin tekijöihin. Näiden tekijöiden merkitys ei saa aliarvioida järjestelmän onnistumisen turvaamisessa ja siksi näihin tekijöihin liittyviin esteisiin tulee koko ajan kiinnittää huomiota, jotta naisten valtaistumisen prosessi yhteiskunnassa turvataan. Naisten valtaistuminen on monisäikeinen ja kontekstuaalinen tavoite, joka edellyttää integroitua yhteiskunnalliseen kehitykseen liittyvää lähestymistapaa. Lisäksi integroitu lähestymistapa tulee linkittää kansainvälisten apujärjestöjen toimintaan kaikilla eri tasoilla – ilman tätä naisten valtaistumimen ei tule saamaan riittävää huomiota osakseen. Lisäksi on otettava huomioon, etteivät Microcredit-järjestelmän hyödyt tule olemaan kestäviä ilman näkyvien muutosten esiintymistä järjestelmään piirissä olevien naisten elämässä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että Microcredit-järjestelmällä on ollut positiivinen vaikutus miljoonien erittäin köyhien naisten elämään Bangladeshissa. Jatkotutkimustarpeena onkin edellä mainitun integroidun lähestymistavan sisältö, jolloin huomio kiinnittyy hallinnan (governance) ja järjestelmän välisiin vastavuoroisiin suhteisiin. ; Women's empowerment has become a global phenomenon in the contemporary discourse of development. Inclusive governance, sustainable development, poverty alleviation and reduction of gender discrimination are not possible in any country unless and until women are included and associated with mainstream development. Women's participation in their household's decision-making process is a cornerstone of their empowerment. In recent decades, micro-credit has gained enormous importance as one of the key tools of women's empowerment in Bangladesh. In Bangladesh, microcredit operations now provide support mostly to the poor and to women involved in informal activities mostly household related. Microcredit programs also offer skill-based training to supplement efficiency, organizational support, and awareness-raising to empower the disadvantaged women. Although, the literature on microcredit highlights its potential to empower women in Bangladesh, there are also contradictory findings and controversial successes and failures. Therefore, this study investigates the relationship between microcredit and women's empowerment i.e. how participation in microcredit programs effect borrowers' abilities to participate in their household's decision-making process. Specifically, this study asks: does microcredit promote borrowers' participation in their household's decision-making process, especially in the areas of education, health, savings, and marriage? Multiple research methods were used during the different phases of this study. However, primarily this dissertation employed qualitative methods. This is an empirical study, and first hand data and a comprehensive empirical study were needed to answer the central research question of this study. Therefore, various methods and techniques of qualitative research have been used to collect first hand data from Bangladesh such as content analysis, thematic interviews, formal and informal discussion, participant observations, interviews, participatory rural appraisal and formal questionnaire methods. In addition, a sizable data has been collected from the secondary sources. The theoretical framework of key concepts, such as women's empowerment, microcredit, household decision-making, and participation are presented in a very comprehensive manner. In order to better understand and justify the key concepts, a large amount of literature was reviewed, interpreted, reinterpreted and presented from a broad perspective. The relationship between microcredit and women's empowerment in general and the abilities of microcredit borrowers' to participate in their household decision-making process in particular have been presented with empirical references. Despite many attempts during the last few decades, grassroots evidences demonstrated that a number of challenges still inhibit the process of women's empowerment in Bangladesh. They are: lack of proper education, poverty and weak economic conditions, traditional social norms and values, misinterpretations of religious norms and values, a lack of social awareness, early marriage, a lack of social security, and a lack of proper law enforcement. Empirical findings also confirm that microcredit partly helps women to overcome these challenges and empower them. The findings of this study show that microcredit has a positive impact on women's empowerment and promotes microcredit borrowers to participate in the household decision-making process. The impacts of microcredit on women's empowerment, which were demonstrated at the grassroots level, could be summarized as: microcredit created opportunities for poor women to access capital; it has created self-employment opportunities for poor women who lack assets; microcredit has shown people how to respect the poor women in the society, and; microcredit has enabled millions of poor women to escape from slavery. Evidence reveals that microcredit empowers women by putting capital in their hands and by helping them to earn own income, which allows them to financially contribute to their families and communities. Economic empowerment increases their self-esteem, respect, and other forms of empowerment for women. Microcredit allows ultra-poor women to shift from non-participatory roles to participatory roles in their families. Microcredit empowers women in domains including: more rights, improved self-esteem, increase political power and thus increased participation in household decision making. As a result, microcredit promotes the borrowers to participate in the household decision-making process and meaningfully adds to the process of women's empowerment in Bangladesh. However, in order to promote and continue this process, several issues should be taken into account. These were identified as the limitations of microcredit on women's empowerment. They include high-interest rates, ignoring of the very poor, causing some instances of domestic violence, an unhealthy level of competition among the microcredit institutions, the misuse and mismanagement of credit by borrowers, and a lack of training and education for borrowers. Unquestionably, women's empowerment is a collective process and it can never be achieved by pushing a single strategy, such as NGO's microcredit programs. Microcredit is not a panacea and the only way to empower women, but it is one of the leading factors of women's empowerment introduced by the NGOs. The benefits of microcredit and its sustainability depend on other factors for example social, cultural and political factors. These factors should be addressed simultaneously in order to promote the process of women's empowerment. Women's empowerment is a multidimensional and contextual idea that requires an integrated approach to development. Without an integrated approach to all state and international aid agencies, women's empowerment will never get proper attention. Furthermore, the benefits of microcredit will never become sustainable and will never bring about viable, long-term changes for borrowers. Undeniably, microcredit has had a positive impact on the lives of millions of ultra-poor women in Bangladesh. Therefore, future research could explore how to build an integrated holistic approach to women's empowerment in Bangladesh.
This booklet presents an interesting selection of basic data on socioeconomic conditions and cultural affairs in the entire Nordic region. The figures are excerpts from the Nordic Statistical Yearbook 2009.
