Glyphosate is the active ingredient of some of the most highly produced and used herbicides worldwide. The intensive applications of glyphosate-based herbicides and its half-life in water lead to its presence in many aquatic ecosystems. Whereas recent studies have reported neurotoxic effects of glyphosate including autism-related effects, most of them used extremely high (mg/L to g/L) concentrations, so it is still unclear if chronic, low environmentally relevant concentrations of this compound (ng/L to μg/L) can induce neurotoxicity. In this study we analyzed the neurotoxicity of glyphosate in adult zebrafish after waterborne exposure to environmentally relevant concentrations (0.3 and 3 μg/L) for two weeks. Our data showed that exposed fish presented a significant impairment of exploratory and social behaviors consistent with increased anxiety. The anterior brain of the exposed fish presented a significant increase in dopamine and serotonin levels, as well as in the DOPAC/dopamine and homovanillic acid/dopamine turnover ratios. Moreover, the expression of genes involved in the dopaminergic system, as th1, th2, comtb, and scl6a3 was downregulated. Finally, the brain of exposed fish presented a significant increase in the catalase and superoxide dismutase activities, with a concomitant decrease of glutathione stores. These changes in the antioxidant defense system are consistent with the observed increase in oxidative stress, reflected by the increase in the levels of lipid peroxidation in the brain. The presented results show that current glyphosate concentrations commonly found in many aquatic ecosystems may have detrimental consequences on fish survival by decreasing exploration of the environment or altering social interactions. Furthermore, as zebrafish is also a vertebrate model widely used in human neurobehavioral studies, these results are relevant not only for environmental risk assessment, but also for understanding the risk of chronic low-dose exposures on human health. ; This work was supported by the Spanish Government with FEDER Funds (CTM2017-83242-R; D.R.) and the network of recognized research groups by the Catalan Government (2017 SGR_902). J.B. was supported by a Spanish fellowship PRE2018-083513. Mention of specific products or trade names does not indicate endorsement by the US federal government. ; Peer reviewed
Trade sector is one sector that should be developed by the local government of Surabaya. Because the trade sector is one of the largest contributors to the Gross Regional Domestic Product (PDRB) of Surabaya. Therefore, it is necessary to explore all the potential that exists in the trade sector. Trade sector can be directed to one of the achievement of development goal that is income increase in Surabaya City. With the increase in income, it is expected eventually will achieve better regional economic growth. The type of data used is quantitative data in the form of numerical calculations that prove the relationship between GDP, Trade Sector, Hotel and Restaurant in Surabaya. There are 4 variables used, namely X1 (trade sub-sector), X2 (hotel sub-sector), X3 (restaurant sub-sector) and Y (PDRB Kota Surabaya). Based on significance value at test f equal to 0,188, mean significance value 0,188> 0,05 then H0 accepted. so it can be concluded that there is a significant influence between independent variables with dependent variable at five percent real level. In the regression coefficient of trade sub-sector (PDRGt) = 1.552 and restaurant sector (RSTNt) = 1.742, the regression model is positive or one-way, that is, if the value of trade sub-sector and restaurant sub-sector is higher or increase, the value of GRDP is also higher or increase also. While the regression coefficient value of hotel sub-sector (HOTt) = -0.436 then regression model is negative or not unidirectional, it means that the increase of one percent added value of hospitality sub-sector does not cause the average increase per year PDRB Surabaya. Keywords: PDRB Kota Surabaya, Trade Sector, Regression Coefficient.
ABSTRACT Objective: To assess the current level of oral health knowledge and identify information sources among adolescents in Bhubaneswar, India. Material and Methods: A cross-sectional examination was conducted among 1330 adolescents aged 13 to 15 years enrolled in 24 randomly selected government and private schools in Bhubaneswar. A specially designed self-administered questionnaire was used to collect the responses. Chi-square test with a level of significance set at 5% was used for statistical analysis. Results: Parents (55%) followed by media (18%) were the major sources of oral health information among the study population, which was statistically not significant in relation to gender and school type. Many subjects (95.3%) perceived sweets could cause tooth decay; however, this was statistically significant only among school type (p<0.05). Around (45%) knew about fluoride and only 36% properly identified fluoride's action as preventing cavities. This was statistically significant among both gender and school type (p<0.05). Seventy-five percent of students effectively distinguished gum disease symptoms, which was significant only with gender (p<0.05). Around 55% identified that oral habits have an influence on oral health, which showed significance among gender (p<0.05). Conclusion: Children oral health knowledge was not satisfactory, highlighting the need to utilize parents, schoolteachers and media to provide oral health education. It's essential for designing and implementing a person-centered care model in dentistry.
Johtajat ja heidän kognitiot ovat kriittisessä roolissa yrityksen kansainvälistymisprosessissa ja sen muotoutumisessa ajan myötä. Vaikka keskeisimmät kansainvälistymistä koskevat teoriat tiedostavat tämän, ymmärrys ja aiempi tutkimus johtajien ja heidän kognitioiden roolista yrityksen kansainvälistymisprosessissa on yllättävän vähäistä. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt tarkastelemaan yrityksen kansainvälistymisprosesseja erityisesti yrityksen ja toimialan tasoilla. Johtajat on nähty rationaalisina toimijoina eikä päätöksentekoa olla nähty merkityksellisenä osana yritysten kansainvälistymisprosesseja. Tutkimukset, jotka ovat huomioineet johtajien päätöksenteon roolin, ovat lähestyneet kysymystä hyvin rajallisista tieteenfilosofisista ja metodologisista lähtökohdista. Tämä on johtanut kapeaan ja yksipuoleiseen ymmärrykseen aiheesta, minkä vuoksi päätöksentekijöiden rooli on jäänyt epäselväksi. Puutteellinen ymmärrys päätöksentekijöiden roolista vaikeuttaa yrityksen kan-sainvälistymisprosessin ymmärtämistä kokonaisuutena, koska kansain-välistymisprosessia ohjaavat päätökset syntyvät lopulta aina johtajien toimesta. Tämä väitöskirja pyrkii avaamaan johtajien päätöksentekoprosessien roolia yrityksen kansainvälistymisessä ensiksi tutkimalla, kuinka kognitiiviset perustat vaikuttavat yrityksen kansainvälistymiseen ja toiseksi esittämällä keinoja, kuinka yrityksen kansainvälistymisen kognitiivisia perustoita voidaan tutkia tulevaisuudessa entistä paremmin. Näitä kysymyksiä lähestytään hyödyntämällä kahden kirjallisuuskatsauksen ja kahden tapaustutkimuksen tuloksia, jotka tarkastelevat yrityksen kansainvälistymisen kognitiivisia perustoita erilaisista teoreettisista tulokulmista. Ensimmäinen kirjallisuuskatsaus avaa kognitiivisesti suuntautuneen kansainvälistymis- tutkimuksen tilaa selvittämällä sekä tutkittuja että vähemmälle huomiolle jääneitä tutkimusalueita näin luoden yhtenäisempää ymmärrystä aiheesta. Toinen kirjallisuuskatsaus tutkii, miten aikaisempi kirjallisuus kansainvälisestä liiketoiminnasta on tarkastellut niitä kognitiivisia eroja, jotka nousevat johtajien kulttuurillisista, kansallisista, etnisistä ja geografisista taustatekijöistä. Kirjallisuuskatsaus integroi nämä löydökset osaksi laajempaan johtajien ja organisaatioiden kognitioihin liittyvää kirjallisuutta. Väitöskirjan ensimmäinen tapaustutkimus tarkastelee heuristisen päätöksenteon kehittymistä yrityksen kansainvälistymisen aikana sekä kontekstisidonnaisen kokemuksen roolia tässä prosessissa. Tutkimuksen löydökset osoittavat, että johtajat pystyvät valjastamaan heuristiikkojen hyödyt päätöksenteossa vasta, kun he ovat kerryttäneet riittävän määrän kontekstisidonnaista kokemusta ja kun sopiva ärsyke laukaisee kertyneen kokemuksen muutoksen käyttökelpoisiksi heuristiikoiksi. Toinen tapaustutkimus puolestaan käsittelee eri historiantutkimuksen menetelmien hyödyntämistä yritysten kansainvälistymisprosessien ja markkinoilta poistumisten temporaalisuuden ymmärtämisessä ja tutkimisessa. Tämä väitöskirja edistää kognitiivisesti suuntautunutta yrityksen kansainvälistymiskir-jallisuutta laaja-alaisesti. Se syventää ymmärrystä siitä, miten johtajien kognitiot muovaavat yrityksen kansainvälistymistä organisoimalla ja tuomalla yhteen aikaisemman tutkimuksen löydöksiä. Erilaisia tieteenfilosofisia tulokulmia hyödyntävät tapaustutkimukset puolestaan edistävät tutkimusta tuomalla esiin uusia piirteitä kognitioiden roolista yrityksen kansainvälistymisessä. Tämän lisäksi väitöskirja tarjoaa jatkotutkimukselle ideoita ja keinoja edistää alan tutkimusta tuomalla esiin kehityskohteita nykyisessä ymmärryksessä sekä havainnollistamalla, kuinka (1) subjektiiviset tutkimusotteet, (2) historialliset tutkimusmenetelmät ja (3) mikroperusteinen tulokulma tarjoavat hyödyntämättömiä mahdollisuuksia edistää alan tutkimusta. ; Individual managers and their cognitions play a crucial role in how a firm's internationalization process unfolds over time. While this is acknowledged in foundational theories of firm internationalization, our understanding of how managers and their cognitions shape the internationalization process remains surprisingly incomplete. This is because prior literature on firm internationalization mainly operates at the firm, industry, or national levels and assumes a relatively high level of managerial rationality, with few studies focusing on how managers and their decision-making processes shape firm internationalization. In addition, the studies that have addressed the cognitive foundations of firm internationalization have done so by drawing on a relatively narrow set of philosophical and methodological alternatives, thus generating a one-sided understanding of the matter. Consequently, scholarship on decision makers' roles in firms' internationalization processes remains underspecified and incomplete, which hampers the field's capacity to fully understand firms' international operations. This dissertation aims to unpack the black box of managers' roles in firm internationalization processes by investigating how cognitive foundations influence firm internationalization and showing how we can further advance the research on the cognitive foundations of firm internationalization in the future. The dissertation approaches these questions through two review studies and two case studies that explore the cognitive foundations of firm internationalization from different perspectives. The first review study investigates the current state of the research field by describing the research domains that have been studied and those that have been underexplored and thus provides an integrative understanding of the research on the cognitive foundations of firms' internationalization processes. The second review study explores how the existing literature has approached the cognitive differences that stem from decision makers' cultural, national, ethnical, and geographical characteristics and the influence that such differences have on firm internationalization processes and integrates these findings into the broader literature on managerial and organizational cognition. The first case study examines heuristic decision-making in firm internationalization and the role of context-specific experience in this process. It advances a theoretical model indicating that managers become able to harness the positive impact of heuristics in internationalization-related decision-making only after they have accumulated a certain level of context-specific experience and when this experience is triggered to transform into usable heuristics by a stimulus of an unexpected event. The second case study explores how different historical approaches can be used to analyze the temporal embeddedness of firms' internationalization and de-internationalization processes unfolding over time. This dissertation contributes to the literature on the cognitive foundations of firm internationalization in two ways. First, it improves the existing understanding of how cognitive foundations shape firm internationalization by reviewing the existing literature to generate integrative understanding of the topic and by empirically explicating novel ways of how cognitions drive internationalization via three philosophical perspectives— qualitative positivism, interpretivism, and poststructuralism. Second, it outlines ways to further advance the research on the cognitive foundations of firm internationalization by pointing out the research gaps that warrant further attention and by proposing that subjective approaches, historical research methods, and the microfoundational approach constitute productive avenues for future research.
