Suchergebnisse

Tutkimuksessa tarkastellaan erästä Euroopan integraation vähemmän tutkittua ulottuvuutta: integraation vaikutuksia jälkikommunistisen yhteiskunnan kansalaisjärjestöihin. Liettualainen ympäristöjärjestösektori ja Ignalinan ydinvoimalan tapaus tarjoavat rajallisen, mutta samalla hyvin konkreettisen näkökulman kysymyksen tarkastelemiseksi. Tutkimus nojaa vuosina 2001-2003 kerätyn haastatteluaineiston laadulliseen analyysiin. Ignalinan ydinvoimalan tapauksen perusteella voidaan tulkita liettualaisten ympäristöjärjestöjen kohtaamia muutospaineita neuvostoajan lopulta aina Liettuan EU-jäsenyyteen saakka. Ignalinan ydinvoimalan ympärille keskittynyt liikehdintä oli yksi keskeisimmistä neuvostovallan vastaisen protestin välineistä 1980-luvun lopun Liettuassa. Ignalinan ydinvoimalasta muodostui tuolloin neuvostovallan poliittinen symboli; protestointi ydinvoimalaa vastaan oli samalla vastalause Moskovan sanelupolitiikalle ja vallitsevalle yhteiskunnalliselle järjestykselle. Ignalinan poliittinen symboliasema kuitenkin muuttui radikaalisti Liettuan itsenäisyysjulistuksen myötä: voimalasta muodostui niin taloudellisesti kuin poliittisestikin tärkeä kansallisen suvereniteetin osa. 1990-luvun lopulla ydinvoimalan poliittisen symboliaseman muutos sai yhä vahvemman ilmentymän EU:n esittäessä Ignalinan molempien reaktoreiden alasajoa ennen niiden lasketun käyttöiän umpeutumista. Eräät liettualaiset ympäristöjärjestöt toimivat aktiivisesti osana laajempia eurooppalaisia kansalaisjärjestöverkostoja vaatien itäisen Keski-Euroopan neuvostomallisten ydinvoimaloiden välitöntä sulkemista. Siten Ignalinan tapaus aiheuttaa monissa tapauksissa järjestöidentiteetin epävarmuutta: Yhtäältä ympäristöjärjestöidentiteetti vaatii kriittistä suhtautumista ydinvoimaan, erityisesti neuvostomallisiin RBMK-reaktoreihin. Toisaalta taas Ignalinan ydinvoimala koetaan Liettuan taloudellisen ja poliittisen omavaraisuuden takaajaksi. Ignalinan tapauksen ympärille rakentuva identiteettipoliittinen asetelma voidaan yksinkertaistaa tilanteeksi, jossa ympäristöjärjestöt hapuilevat kahden yhteensopimattoman toimintamallin välillä: järjestöt toivovat voivansa toteuttaa rooliaan ympäristöjärjestöinä, usein laajempien eurooppalaisten ympäristöjärjestöverkostojen mallin mukaisesti, mutta samalla kansallisen suvereniteettipolitiikan tuottamat mallit ovat vahvasti läsnä järjestöjen määrittäessä perusluonnettaan. Ignalinan tapauksen pohjalta tutkimuksessa tarkastellaan myös laajempia Euroopan integraatioon ja jälkikommunistiseen kansalaisjärjestötoimintaan liittyviä kehityskulkuja. Tutkimus tuo esiin, että Euroopan integraatio on luonut monitasoisen institutionaalisen järjestyksen, joka määrittää oman vaikutuspiirinsä säännöt. Euroopan integraatio on samalla ilmiö, joka toteutuu myös hyvin arkipäiväisissä asioissa ­ se on läsnä monissa mikrotason käytännöissä vaikuttaen siis myös ympäristöjärjestöjen toimintaan. Samalla voidaan havaita, että politiikan muodot ja tyylit eivät synny tyhjiössä tai pelkästään rationaalisten valintojen tuloksena; historia, sen tuottamat tulkinnat sekä rutiineihin perustuvat säännönmukaisuudet ovat läsnä poliittisessa elämässä, niin kansalaisjärjestötoiminnassa kuin muussakin yhteiskunnallisessa aktivismissa, samoin kuin hallinnollisissa käytännöissä. ; The colourful, sometimes even dramatic, history of Lithuanian environmental non-governmental organisations (NGOs) makes them an interesting subject of political science research. During the past fifteen years the role of the Lithuanian environmental movement has changed quite radically. The environmental movement had a central political role at the time of the Lithuanian independence activism in the late 1980s, but the movement later lost its mobilising potential and was marginalised by the beginning of the 1990s. Since then the environmental NGOs have been strongly affected by the process of European integration. Environmental NGOs have served both as agents and indicators of the institutional change taking place in Lithuania. The dynamics of this change can be analysed through the case of Ignalina ­ in the course of the past couple of decades the nuclear power plant of Ignalina in the north-east corner of Lithuania has been a reference point for a number of political discussions and processes. During the Lithuanian independence movement the nuclear power plant became a symbol of Soviet rule. As Ignalina was strongly associated with the hegemony of Moscow over Lithuania the plant occupied a central role in the fight towards national sovereignty. Independence activism took the form of environmental protests, especially in the early stages of the Lithuanian reform movement, and a large number of environmental organisations were established all over Lithuania. The political context provided an opportunity to address sensitive political questions through environmental activism. For instance, in September 1988 thousands of protesters formed a human chain ­ the ring of life ­ around the two units of Ignalina as a manifestation of Lithuanian national sovereignty and identity. The symbolic position of Ignalina changed radically after Lithuania s independence declaration in March 1990. As Moscow imposed an energy embargo on Lithuania it soon became clear that the country was dependent on its own sources of energy, of which the nuclear power plant of Ignalina was the most important one. Although Ignalina had only recently served as the symbol of Soviet oppression, the plant suddenly proved indispensable in the reconstruction of the nation and its material well-being. In 1995 the Lithuanian government tabled a EU membership application. Towards the end of the decade Ignalina was brought on the political agenda of the EU ­ it soon became evident to Lithuanians that the closure of the nuclear power plant would be considered a de facto prerequisite for EU membership. As a result, the question of Ignalina was highly politicised ­ the setting gave Ignalina a positions as the symbol of national sovereignty. There had been a radical shift in the political symbolism surrounding the plant. Meanwhile, the environmental NGOs faced a dilemma: Some of the environmental activists were closely linked to European anti-nuclear NGO networks and were strongly in favour of the decommissioning of Ignalina. However, many of the environmental NGOs also carried with them a long tradition of ethno-cultural thinking thus connecting the organisations closely to the notion of Lithuanian national sovereignty. Against this background it proved difficult for many organisations to define their role in view with the question of Ignalina ­ what would be appropriate political action? As a result, there remained a great deal of indecisiveness and confusion among the environmental NGOs as to the decommissioning plans of Ignalina, and more generally as to the role of the environmental organisations in the Lithuanian society. The case of Ignalina provides a framework within which it is possible to analyse certain dimensions of national sovereignty in an integrating, post-Cold War Europe. The integration of Central and Eastern Europe into the EU has produced a situation in which many of the expectations attached to national sovereignty are being challenged. The research also brings forward a topic that has received only limited attention in the past, namely the effects of European integration on non-governmental organisations in Central and Eastern Europe. By focusing on a specific sector of Lithuanian NGO activity it is possible to analyse the dynamics of europeanisation on a very concrete level. The case of Ignalina suggests that the activists of Lithuanian environmental NGOs are forced to ponder the raison d être of their organisations in the face of different, often conflicting institutional pressures. The expectations drawn from fresh national sovereignty are not always compatible with the models of action produced by the European integration process. The case evidences a conflict between post-Communist nation-building and the institutional limitations brought about by EU membership. Simply put, the idea of national sovereignty on the one hand and European integration on the other offer environmental NGOs distinctive, often conflicting, models of appropriate political action. The models of action created by the institutional framework of the EU are not easily compatible with the norms typical of a newly independent state. This identity political conflict is especially pronounced whenever national and European norms are placed in direct opposition with each other. However, it should be noted that the national and European levels of politics cannot be completely distinguished from each other. It is interesting to notice how models of action drawn from the EU system often form the very basis of national or local political action. Therefore it can be stated that the separation between European and national models of appropriate action is not always feasible. It is possible to approach most political questions, including the encounter of Lithuanian environmental NGOs and the EU, from an institutional perspective. The theoretical framework of the study is based on new institutionalism , and the notion of logic of appropriateness is central to the study ­ political institutions are analysed as collections of norms that define the rules of appropriate political action in different situations. In essence, politics is about appropriate action. The research seeks to explain the logic of appropriateness being followed by Lithuanian environmental NGOs. The research problem is approached through a set of questions: (1) How does the colourful history of the Lithuanian environmental movement affect the political characteristics of today s environmental NGOs? (2) What does the specific case of Ignalina tell us about the institutional contexts in which the Lithuanian environmental NGOs operate? (3) How to define the relationship between Lithuanian environmental NGOs and the politics of national sovereignty? (4) What is the relevance of the institutional framework of the EU to Lithuanian environmental NGOs? The study suggests that the rules of appropriateness change depending on the political context. At the same time, the conflicts produced by differing, overlapping institutional environments are reflected in the inner dynamics of political actors, resulting to indecisiveness and confusion. Since political action is first and foremost directed by the logic of appropriateness, the interpretations of political contexts are of central relevance. Therefore it is possible that a single object, such as a nuclear power plant, can be given a variety of interpretations in the realm of identity politics. The case of Ignalina evidences that symbolism and interpretation form the core of political life.

Kirjan tavoitteena on antaa kattava ja johdonmukainen kuva yksilön oikeusasemasta ja oikeuksista Euroopan unionissa. Teoksessa tarkastellaan perusoikeuksien asemaa ja merkitystä unionissa sekä yksilön oikeuksia sisämarkkinoilla ja hänen mahdollisuuksiaan vaikuttaa päätöksentekoon. Siinä valotetaan myös niitä keinoja, joita yksilöllä on yhteisön oikeudesta johtuvien oikeuksiensa turvaamiseksi. -- Sisällys: -- I Perusoikeudet Euroopan unionissa / De grundläggande rättigheterna inom Europeiska unionen -- EU:s stadga om de grundläggande rättigheterna: från politisk deklaration till rättsligt bindande normer och extern kontroll / Holger Rotkirch -- Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö EU-oikeuden lähteenä / Matti Pellonpää -- Syrjintäkielto: sisämarkkinoiden reunoilta perusoikeuksien ytimeen / Mikko Puumalainen -- Sukupuolten välisen tasa-arvon sääntely Euroopan unionissa / Anja Nummijärvi & Päivi Romanov -- Muslimisiirtolaisten uskontopohjaiset oikeudet Länsi-Euroopan maissa: rajoitetaanko niitä liiaksi? / Lauri Hannikainen -- Kieliä koskevat oikeudet / Kari Liiri -- Henkilötietojen suoja / Petri Helander & Joni Heliskoski -- Virkamiesten sananvapaus / Heikki Kulla -- Oikeus diplomaatti- ja konsuliviranomaisten antamaan suojeluun / Ora Meres-Wuori -- En högre nivå på miljöskyddet: en jämförelse mellan EG:s miljöskadedirektiv och den finska miljöskadelagen / Peter Wetterstein -- Kohti perusoikeusherkempää tavaroiden vapaata liikkuvuutta / Tuomas Ojanen -- Euroopan unionin perusoikeusvirasto / Martin Scheinin -- EU:n ihmisoikeuspolitiikka: ulkosuhteet ja sisäpolitiikka johdonmukaisuuden näkökulmasta / Johanna Suurpää -- II Yksilön oikeudet ja oikeusasema sisämarkkinoilla / Individens rättigheter och rättsställning på den inre marknaden -- Euroopan unionin kansalaisuus / Heidi Kaila -- Perhe-elämä ja Euroopan unioni / Suvi Sankari -- Ammattiurheilijan oikeudet sisämarkkinoilla / Mikko Huttunen -- Arbetstagarens rätt till fackliga stridsåtgärder på EU:s inre marknad / Niklas Bruun -- Tjänsteleverantörens ställning i EG-rätten / Nina Nordström -- Itsenäinen ammatinharjoittaja Euroopan yhteisön taloudellisen perustuslaillisuuden ytimessä / Markku Kiikeri -- Opiskelijoiden oikeudet ja oikeusasema sisämarkkinoilla / Veli-Pekka Paukku -- Eläkeläisenä Euroopan unionissa / Juha Raitio -- Turistin oikeudellinen asema Euroopan unionissa / Päivi Saarinen -- Potilaan oikeus hakeutua sairaanhoitoon valitsemaansa jäsenvaltioon: EY:n tuomioistuimen tulkintakannanotoista unionin ja jäsenvaltioiden oikeudeksi / Maija Sakslin -- Brottsoffrets ställning inom Europeiska unionen / Elina Pirjatanniemi -- Ajankohtaista kuluttajansuojalainsäädännöstä Euroopan unionin sisämarkkinoilla / Elena Savia -- Likabehandlingsprincipen och andra principer vid tillämpning av EG-rätten på skatteområdet / Stig von Bahr -- Sijoittajat ja Suomi / Kauko Wikström -- Laiton maahanmuutto ja Euroopan unionissa laittomasti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset / Eero Koskenniemi -- III Demokratia, osallistuminen ja informaatio / Demokrati, deltagande och information -- Euroopan unioni ja demokratian palapeli / Kirsi Pimiä -- Rösträtt och valbarhet vid val till Europaparlamentet / Markku Suksi -- Yleisön oikeus osallistua päätöksentekoon ympäristöasioissa / Anne Kumpula -- Hyvä hallinto oikeutena ja yleisenä oikeusperiaatteena / Olli Mäenpää -- Euroopan unioni kansalaisten palveluksessa: tiedotus, neuvonta ja ongelmanratkaisumekanismit / Salla Saastamoinen -- IV Yksilön pääsy oikeuksiinsa / Individens möjligheter att utnyttja sina rättigheter -- Om framställningar till Europaparlamentet / Henrik Lax -- Oikeus kannella Euroopan oikeusasiamiehelle / Benita Broms -- Kanteleminen Euroopan komissiolle / Molla Mäkilaine & Antti Peltomäki -- Toimivallan- ja vastuunjaon perusteista toteutettaessa yksityisen oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan EY:n oikeuden alalla / Heikki Kanninen -- Yksilön oikeus nostaa kanne Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa / Virpi Tiili & Nina Korjus -- Oikeudenkäyntikulut ja oikeuksiin pääsy EY:n tuomioistuimissa / Sari Haukka -- Direktiivien oikeusvaikutukset kansallisissa tuomioistuimissa: oireet, diagnoosi ja hoitokeinot / Antti Maunu -- Tuomarin ja asianajajan tehtävät ja vastuu EY-oikeuden huomioon ottamisessa kansallisessa lainkäytössä / Pauliine Koskelo -- Förhandsavgörandena: en kronjuvel? / Leif Sevón -- Valtion korvausvastuu yksilölle unionin oikeuden rikkomisesta / Pekka Aalto -- V Euroopan oikeusalue / Det europeiska rättsområdet -- Kohti Euroopan oikeusaluetta / Kirsti Rissanen -- Om forum solutionis enligt artikel 5.1 i Bryssel I-förordningen särskilt i ljuset av rättsfallet Color Drack / Gustaf Möller -- Några observationer om jurisdiktion i transportförhållanden / Hannu Honka -- Eurooppalaisen pidätysmääräyksen (EAW) täytäntöönpano Suomessa: vastavuoroisen tunnustamisen periaate käytännössä / Risto Eerola -- Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansallisten tuomioistuinten välinen yhteistyö / Pekka Hallberg -- Individen och Lissabonfördraget / Astrid Thors & Päivi Kaukoranta.

The great change in European relations with Russia took place in 1478 when Muscovy replaced the trading Republic of Novgorod as a neighbor of Sweden, Livonia and Lithuania. Western Europe was since that year bordering to a bellicose great power with large resources causing dread. The feelings of dread caused by Russia with Czars like Ivan the Terrible became a standing theme in printed matter as well as politics and the image of Russia became very much similar to the image of Turkey, which threatened Europe from South-East. Various, usually rather negative, stereotype expressions characterized the vocabulary of the 16th century.
The Peace of Stolbova in 1617 started a period of successive change. The era of Sweden as a Great Power led to growing knowledge about Russia in almost every respect, but it was still based on the already accepted stereotypes. They started, however, typically to seem more diluted and thin with time. The image of Russia as a threat was to a growing extent replaced by an image of a possibility. The perhaps most remarkable but rather unoriginal printed Swedish description of Russia of the era was Regni Muschovotici Sciographia, published by Petrus Petrejus.
At the final stage of Sweden's era as a great power there was a substantial widening but also polarization of the information on Russia. The Russian reform process during Tsar Peter I also began to influence the minds after the turn of the century in 1700. One of the principal describers of this process was Lars Johan Malm (Ehrenmalm), whose large manuscript about the power of the Russian Empire of that time, Några Anmärkningar Angående det Ryska Rijkets Nuvarande Macht from 1714, never reached the printers due to intervention from censors.

Engl. Zsfassung u.d.T.: The rules of the timber trade : the timber trade of the non-industrial private forest owners and the forest companies in Eastern Finland from 1919 to 1939

The book focuses on intangible and tangible heritage, language and vernacular religion of the Ingrians, Setos and Votes, three Finnic ethnic minorities sharing a long-standing identification with the Russian Orthodox faith. Written by 16 authors, the chapters are mainly based on nineteenth- and twentieth-century materials. The research history and collecting of folklore are also discussed.The historical area of the Ingrians and Votes is located in Ingria, adjacent to St. Petersburg, while the Setos have inhabited both sides of the border of southern Estonia and Russia. All three groups live on the borderline of the Eastern and Western Churches and cultural realms.Currently, the Ingrian and Votic languages are extremely endangered, while the Seto language has approximately 12,000 speakers. There is a high local interest in the maintenance and revitalisation of all three languages and cultural traditions.

In the 21st century, vernacular tradition has been emerging updated, hybridized forms. The increased availability of digital devices and resources has diminished the gap between professional production and folk culture. Digital technology and commercial productions have merged with grassroots practices, local identities, and personal expression. This book introduces analytical views of contemporary folklore as vernacular meaning-making and performance in interaction with digital technology and commercial productions. It focuses on various genres, such as internet memes, local rap music, video games, creepypasta, and stand-up performances. Central themes featured in the analyses include accelerated cultural circulation and reinterpretations, questions surrounding ownership and appropriation, technological agency, and the performance of cultural and personal identities.

This edited volume is a handbook of research methodologies for the history of childhood. The history of childhood is a vibrant, multidisciplinary field that incorporates a rich variety of methodological approaches developed in disciplines across the social sciences and humanities, including archaeology, education, ethnology, literature, and history. The volume presents a collection of chapters that engage a range of different research traditions and employ different research material, conceptual tools, and methods of analysis for the historical study of childhood. In doing so, the volume attends to issues specific to the study of children and childhood, such as those related to research ethics and the theoretical complexities of defining 'the child' and 'childhood'. While the central focus is on the history of childhood in Finland, the volume also includes international and transnational cases, contexts, and perspectives.

"Health and healing have been central concerns throughout human history. Individuals and societies have devised multiple ways to health. Healing practices have often been linked to questions of knowledge, power, politics, and morals. The limits of acceptable healing have been contested by men and women, priests and doctors, elites and commoners, indigenous peoples and colonialists. Successful healers have sometimes been labeled as witches, quacks, or dangerous political agitators. The contributions in this volume concentrate on healing in global history with case studies about Finland, southern Asia and Africa, Brazil, the Caribbean and North America. They discuss medical pluralism and consider the arguments for and against individual healers and different healing systems. The authors focus on the popularity of medical systems, the appropriation and adoption of healing practices in cross-cultural contexts, and the prohibition of certain forms of healing.
"

Local educational stakeholders have a central role in organizing district­level curriculum development in Finland. Earlier research has shown that the implementation strategy affects the effectiveness of the reform. In Finland, an interactive top­down­bottom­up strategy requires local implementers to organize and manage district­level curriculum work. The aim of this study is to gain a better understanding of the local curriculum process as experienced by the district­level stakeholders. Survey data (N = 550) were analyzed using mixed methods. The results showed that the top­down­bottomup implementation strategy, including change management and knowledge sharing, was related to the perceived success of the reform. In addition, perceptions about the implementation strategy were related to the various ways of organizing the local curriculum process. Teachers' professional development and engagement in the process, facilitation of participation, management of the process and coherence making were identified as the key factors in the curriculum process by the stakeholders. ; Peer reviewed

Sisäinen tarkastus kuvataan ammatti- ja tutkimuskirjallisuudessa organisaation johtamis- ja valvontajärjestelmän keskeisenä toimijana, jonka tavoite on tuottaa organisaatiolleen lisäarvoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen ymmärrys sisäisen tarkastuksen toiminnon merkityksestä organisaation johtamis- ja valvontajärjestelmässä. Toiminnon merkitystä lähestytään ensiksi tutkimalla sisäisen tarkastuksen vapaaehtoista levinneisyyttä erilaisissa organisaatiomuodoissa. Toiseksi selvitetään, millaiset organisaatiot investoivat sisäiseen tarkastukseen tutkimalla sisäisen tarkastuksen vapaaehtoiseen käyttöön liittyviä tekijöitä. Kolmanneksi, tutkimuksessa syvennytään sisäisen tarkastuksen tuloksellisuuteen vaikuttaviin tekijöihin, jotta voidaan hahmottaa, millaisiin eri sidosryhmien odotuksiin sisäisen tarkastuksen olisi pyrittävä vastaamaan. Tuloksellisella toiminnalla sisäinen tarkastus voi legitimoida keskeisen asemansa osana organisaation hallinnointijärjestelmää. Järjestämällä sisäisen tarkastuksen toiminnon organisaation johto voi vahventaa ohjaus- ja valvontajärjestelmäänsä asiantuntijayksiköllä, jonka keskeisimpänä tehtävänä pidetään lisäarvon tuottamista organisaatiolle mm. parantamalla riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosesseja. Tästä huolimatta vain osa organisaatioista päättää perustaa sisäisen tarkastuksen toiminnon. Tutkimustieto sisäisen tarkastuksen vapaaehtoisen käytön levinneisyydestä eri toimintaympäristöissä sekä vapaaehtoiseen käyttöön liittyvistä tekijöistä luo tiedeyhteisölle merkittävää uutta tietoa sisäisen tarkastuksen merkityksestä organisaation johtamis- ja valvontajärjestelmässä. Toisaalta sisäisen tarkastuksen rajoittunut hyödyntäminen herättää kysymyksiä siitä, kykeneekö sisäinen tarkastus tulokselliseen toimintaan ansaitakseen paikkansa hallinnointijärjestelmässä rajallisia resursseja allokoivien päättäjien silmissä. Keskustelua sisäisen tarkastuksen tuloksellisuudesta voidaan siten pitää perusteltuna. Tuloksellisella sisäisellä tarkastuksella tarkoitetaan toimintoa, joka pyrkii tuottamaan organisaatiolleen lisäarvoa mm. taloudellisuuden, tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmista (Sisäiset tarkastajat ry, 2018). Sisäisen tarkastuksen tuloksellisuutta voidaan kuitenkin lähestyä useiden keskeisten toiminnon sidosryhmien näkökulmasta – ja löytää näin tuloksellisuuden käsitteelle uusia ulottuvuuksia. Tutkimuksen sidosryhmäanalyyttisen pohdinnan tuloksena sisäisen tarkastuksen tuloksellisuus osoittautui monitulkintaiseksi, sillä tuloksellisuus saa monia merkityksiä riippuen tarkastelunäkökulmasta. Käsitteen eri tulkinnoilla voidaan löytää myös selityksiä sille, miksi organisaatiot käyttäytyvät eri tavoin pohtiessaan sisäisen tarkastuksen vapaaehtoista käyttöä. Kokonaisuutena tutkimus täydentää tutkimusaukkoa sisäisen tarkastuksen merkityksestä osana organisaation johtamis- ja valvontajärjestelmää ja selventää, miksi organisaatiot käyttäytyvät eri tavoin pohtiessaan sisäisen tarkastuksen vapaaehtoista käyttöä. ; According to the professional and academic literature, the internal audit (IA) is regarded as a central part of governance systems. The functional goal of IAs is to produce added value for organizations. The objective of this dissertation is to create a comprehensive understanding of the significance and meaning of IAs for the governance structure of organizations. Firstly, the significance of IAs is approached through examining their voluntary use in different types of organizations. Secondly, this study examines the determinants affecting the voluntary use of IAs. Thirdly, this dissertation examines the determinants of ambiguous IA effectiveness in order to understand which of the multiple expectations held by different stakeholders should be pursued by IAs. By operating effectively, the IA can legitimate its central position in an organization's governance structure. By using an IA, an organization's management can strengthen governance processes with a unit of professionals whose main target is to bring added value by improving risk management and control and governance processes. Despite this, not all organizations decide to invest in IAs. Evolving research on the voluntary use of IAs and the determinants affecting the voluntary use of IAs is creating important new information on the significance of IAs in the good governance of organizations. Furthermore, the limited voluntary use of IAs raises concerns over their ability to meet the expectations of decision-makers who are allocating scarce resources. The discussion on the effectiveness of IAs is therefore justified. An effective IA aims to enhance organizational value in terms of economics, efficiency, and effectiveness (Institute of Internal Auditors, 2018). Moreover, the effectiveness of IAs can be examined from the perspectives of various central stakeholders. A multi-perspective examination enables the discovery of new interpretations of the phenomenon. The stakeholders' analytical approach to the effectiveness of IAs revealed that the efficacy of IAs is ambiguous, and they can be interpreted from the varied perspectives of the relevant stakeholders. The various interpretations also help to reveal why organizations act differently when considering the voluntary use of IAs. In conclusion, this dissertation complements the existing literature by offering a comprehensive overview of the significance of IAs in governing organizations, as well as the reasons why organizations act differently when deciding on the voluntary use of IAs.

"Matthias Alexander Castrén's (1813–1852) Luentoja suomalaisesta mytologiasta ('Lectures on Finnish Mythology', originally Swedish 'Föreläsningar i finsk mytologi') is a key work in the research history of Finnish mythology. This is the first Finnish translation of it. Despite 'Lectures' in the label, the work is a coherent book. It makes a systematic approach to ancient Finnish religion on the basis of earlier mythographers, Castrén's fieldwork among Finnic peoples and the latest European research trends of the first half of the 19th century. Even though Castrén's Lectures significantly developed Finnish mythography and it served as a standard work for half a century, its significance was largely forgotten when new research paradigms were introduced in the course of the 20th century. The work is an important part of the history of Finnish research in religions, linguistics and ethnography and it also reflects the state of the study of mythology in Europe in the middle of the 19th century. The book is lively written and therefore, it meets the taste of the general public in addition to researchers. This edition includes a concise introduction to Lectures' historical context, a scientific commentary and exhaustive indexes.

M. A. Castrén is renown especially as a linguist and explorer who worked among Siberian peoples but his work was marked also by interest in Finnishness at a time when the idea of a Finnish nation was developing. Lectures was Castrén's last work. He finished the book in his deathbed, and it was published posthumously in 1853.

The translator and editor of the Lectures, Joonas Ahola, PhD, is an expert in Old Norse language and mythology as well as kalevala-meter poetry. The other author of the introduction, Karina Lukin, PhD, is an expert of North Siberian cultures and 19th century expeditions among them.
"

"
Voting advice applications (VAA) have supported Finnish voters for over 20 years in their voting decisions in general elections. Most Finnish VAAs are planned and provided by the media, and they are based on matching opinions of individual candidates with an individual VAA users before elections. Nowadays, in Finland, VAAs are important for almost all age groups. Among the youngest voters VAAs are viewed as the most important source of information to support voting decisions.

The book provides up-to-date and comprehensive picture over the role and significance of VAAs in the Finnish political system and in the political communication arena. Research topics deal also with VAA journalism and how candidates perceive VAAs. Research data and data materials in use are wide-ranging. They range from survey data sets to questions of VAAs and from interviews of candidates and VAA producers to media content about VAAs. Theoretical research questions are mostly related to the democratic value of VAAs. This perspective is central also in the end of the book, which opens possible future pathways for the VAAs." - "Vaalikoneilla on Suomessa yli 20 vuoden historia. Suurin osa suomalaisista vaalikoneista on median toteuttamia ehdokasvaalikoneita. Niiden merkitys vaalitiedon lähteenä on kohonnut maassamme merkittäväksi lähes kaikissa äänioikeutettujen ikäryhmissä. Nuorimmille äänestäjille vaalikoneet ovat jo merkittävin äänestyspäätösten tietolähde.

Teos tarjoaa ajantasaisen ja kattavan kuvan vaalikoneiden nykyisestä asemasta suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä ja viestintäkentässä. Uusia tutkimuksellisia näkökulmia ovat vaalikonejournalismi sekä ehdokkaiden näkemykset vaalikoneista. Tutkimusaineisto koostuu valitsijakyselyistä, vaalikoneiden analyysista, vaalikoneita koskevista uutisista sekä ehdokkaiden, kampanjavastaavien ja vaalikoneiden tekijöiden haastatteluista. Kirja lähestyy vaalikoneita erilaisista demokratianäkökohdista ja pohtii laajasti myös vaalikoneiden kehittämismahdollisuuksia."