Suchergebnisse

Turkey first applied for EU membership in 1987 and started negotiations for full membership in October 2005 after lengthy and challenging negotiations between EU member states. This master's thesis attempts to examine the relationship between the negotiations for EU membership that are going on between Turkey and the EU Commission and the public discussion on the subject. The research material consists of selected posts on the Financial Times discussion forum and the Acquis communautaire and Copenhagen criteria. By comparing the research material this thesis attempts to investigate if the public deliberation and official negotiations focus on the same issues and requirements for membership. The theoretical background for this analysis is deliberative democracy, according to which public debate should be a prerequisite for agenda setting and decision making. The findings of the thesis reveal that the public discussion does touch on the acquis communautaire and Copenhagen criteria to some degree, but the public is also concerned with non-acquis issues such as the culture and history. A unique feature of the accession negotiations is also the amount of commentary from heads of state regarding the negotiations, which was also noted in the research material. In the light of deliberative democratic theory it can be noted that the public may take part in the discussion over Turkey's membership, but it has little or no chances of setting the agenda for the negotiations.

"Encounters, breaks and bonds: a study of the mother work in the Supermammat peer group This study explores a peer group for mothers, which is presented by the pseudonym Supermammat. The group is a third sector agent, which has served mothers and their children almost three decades. In the Supermammat group mothers get opportunity for carrying out functional programme, taking their children to organized childcare, sharing peer support and receiving professional aid. In addition to weekly meetings, outings, camps and other recreational activities are organized in the group. The aim of the operation is to support motherhood.
The objective of the study is to describe practices of supporting mothers in the operation of the Supermammat group. The objective is approached by treating group's history, current operation and principles directing it together with workers and their job towards supporting mothers participating in the operation of the Supermammat group. However, the study par excellence gives voice to people for whom the group has established. It's most central aim is to tell what kind of meaning the operation of the group has for mothers. This is ethnographically executed case study, which starting point is to explore restricted research subject by utilizing different perspectives and datas. The core data consists of interviews of mothers participated in the operation of the Supermammat group (N=23) and fieldnotes gathered during participant observation. In addition, interviews of persons worked on the group (N=11) are included in the data. The data gathered is supplemented by the documents from the operation of the group.
Research findings indicate that the operation of the group has turned more professional and functionally more various in the course of time. The operation consists of many elements, reaches dozens of mothers annually and requires contribution of several agents. Participating in the operation gets it's meaning as encounters, breaks and bonds. The group gives an opportunity for encounters forming both peer support and professional aid. At the same time, it constructs a chance of withdrawing from everyday life by producing breaks to mother's routines. In addition, participating in the operation of the Supermammat group gives space for constructing an affinity, various relationships and connections fastened on the group. " - "Kohtaamisia, katkoksia ja sidoksia: tutkimus Supermammojen vertaisryhmän äitityöstä Tämä tutkimus tarkastelee äitien vertaisryhmää, joka esiintyy peitenimellä Supermammat. Kyseessä on kolmannen sektorin toimija, joka on palvellut äitejä lapsineen lähestulkoon kolmen vuosikymmenen ajan. Supermammojen ryhmässä äidit saavat mahdollisuuden toiminnallisen ohjelman toteutukseen, järjestettyyn lastenhoitoon, vertaistuen jakamiseen ja ammatillisen avun vastaanottamiseen. Ryhmä kokoontuu viikoittain, jonka lisäksi järjestetään retkiä, leirejä ja muuta virkistystoimintaa. Toiminnan tavoitteeksi on asetettu äitiyden tukeminen.
Tutkimuksen tavoitteena on kuvata käytäntöjä, joilla Supermammojen toiminnassa tuetaan siihen osallistuvia äitejä. Tavoitteeseen vastataan tarkastelemalla ryhmän historiaa, tämänhetkistä toimintaa ja sitä ohjaavia periaatteita sekä työntekijöitä ja tehtäviä, joita he toteuttavat Supermammojen toimintaan osallistuvien äitien tukemiseksi. Ennen kaikkea tutkimus kuitenkin antaa äänen ihmisille, joita varten Supermammojen ryhmä on perustettu. Sen keskeisin päämäärä on kertoa, millainen merkitys ryhmän toiminnalla on siihen osallistuneille äideille.
Kyseessä on etnografisesti toteutettu tapaustutkimus, jonka lähtökohtana on rajatun tutkimuskohteen tarkastelu erilaisia näkökulmia ja aineistoja hyödyntäen. Keskeisin osa aineistoa ovat Supermammojen toimintaan osallistuneiden äitien haastattelut (N=23) ja osallistuvan havainnoinnin perusteella kirjatut kenttämuistiinpanot. Aineistoon kuuluu myös ryhmässä työskennelleiden henkilöiden haastatteluja (N=11) ja Supermammojen toiminnasta tuotettuja dokumentteja.
Tutkimustulokset osoittavat, että Supermammojen toiminta on ajan kuluessa muuttunut paitsi professionaalisemmaksi myös toiminnallisesti moninaisemmaksi. Toiminta koostuu monista elementeistä, tavoittaa vuosittain kymmeniä äitejä ja vaatii toteutuakseen useiden toimijoiden työpanosta. Siihen osallistuminen saa merkityksensä kohtaamisina, katkoksina ja sidoksina. Ryhmä antaa mahdollisuuden kohtaamisille, joissa rakentuu sekä vertaistukea että ammatillista auttamista. Samalla se luo tilaisuuden arkielämästä irtaantumiselle tuottamalla katkoksia äidin arkeen. Lisäksi Supermammojen toimintaan osallistuminen antaa tilaa yhteenkuuluvuuden tunteen, moninaisten ihmissuhteiden ja ryhmään kiinnittyvien yhteyksien rakentumiselle. "

Demokratia ja tehokkuus muodostavat kunnallishallinnon keskeisimmän arvopohjan. Näiden välillä vallitsee tietynlainen jännite. Kauko Heurun väitöskirjassa tutkitaan oikeushistoriallisessa valossa kunnanvaltuuston asemaa tämän jännitteen sisällä. Siinä selvitetään kunnanvaltuuston vallan syntyhistoria sekä sen kehittyminen yhteiskunnallisen muutoksen osana. Kunnallishallinnossa on perinteisesti korostettu demokraattisia arvoja. 1990 -luvulla tässä tapahtui ratkaiseva muutos. Tällöin tehokkuusvaatimukset voimistuivat, ja niihin myös vastattiin. Maamme kunnallishallinto siirtyi erilaisten kokeilujen ja hallinnonuudistusten kautta uudenlaiseen kunnallishallintoon, jonka johtavana aatteena on tulosjohtamisen idea. Mitä pitemmälle tulosjohtamista on kunnallishallinnossa toteutettu, sitä enemmän valtuusto on menettänyt asemaansa kunnan päätösvallan käyttäjänä. Valtuuston valtaa on siirretty täytäntöönpanijoille tietoisesti, mutta sitä on siirtynyt myös salaisesti. Jokainen pelkän tavoitteen asettava valtuuston päätös, jota ei sidota keinovalikoimaan, siirtää valtuuston valtaa. Samoin tekee määrärahapäätös, jota ei sidota yhteen määrätarkoitukseen. Yleistymässä oleva käsitys valtuuston aseman heikkenemisestä saa tutkimuksellista vahvistusta. Kauko Heuru selvittelee yli 400 -sivuisessa väitöskirjassaan laajasti tämän kehityksen syitä. Tällöin hän osoittaa kunnallishallinnon kiinteän yhteyden yhtäältä valtioon ja toisaalta ajan yleisiin virtauksiin. Hän näkee, että 1980 -luvulla alkanut kunnallishallinnon uudistaminen ei ollut ilmiönä itsenäinen, vaan se liittyi kiinteästi uusliberalismin nousuun ja valtionhallinnon uudistamiseen. Kunnallishallinnon vahvistamisen nimissä tehdyt lainsäädännölliset uudistukset kuten normien purku, vapaakuntakokeilu ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen olivat tarkoitukseltaan ensisijassaq valtionhallinnon uudistamista. Valtion edustajat eivät kuitenkaan ajaneet kuntia muuttamaan hallintoaan, vaan tämän tehtävän hoitivat kuntien keskusjärjestöt. Ne aloittivat jo 1970 -luvulla määrätietoisen koulutus- ja muun ohjaustoiminnan mangeristisen kunnallishallinnon aikaansaamiseksi. Kaiken perustana oli uusliberalismi sekä amerikkalainen liiketaloustieteellinen tutkimus ja sen osakseen saama huomio OECD-maiden julkisessa hallinnossa. Kauko Heuru pohtii myös valtuuston aseman vahvistamista. Hän tulee siihen tulokseen, että nykyajan tehokkuuden ihannointi antaa vain vähän mahdollisuuksia siihen. Näistä merkittävämpänä on vallan ja vastuun jaon normatiivinen täsmentäminen. Tämä merkitsee nykyistä selkeämmän poliittisen johtajuuden luomista suomalaiseenkin kunnallishallintoon. Tutkija, jolla itsellään on pitkä kaupunginjohtajan virkaura, puoltaa pormestarityyppistä johtamisjärjestelmää. Tämän hän tekee nimenomaan valtuuston vallan kannalta. ; The study was designed to investigate the origins of the competency to use municipal decision-making power and its development in the light of the central development of municipal law, including causal relationships and systematization of municipal law. The frame of reference consisted of the democratic values and efficiency values of local government. Up to the end of the 1980s local government in Finland can be regarded as a legal-administrative practice. In a closer analysis, we can distinguish three pha-ses: liberalism, rule-of-law and social state. In the beginning of the 1990s the Finnish state administration was refor-med in line with the managerial theory. The idea of management by results played a key role in this development. Local government was remodelled on the same con-cept. From the 1990s on we can speak of managerial local government. The entire legal-administrative period was characterized by the priority of democratic values in local government. While demands for efficiency grew, they we-re mainly responded to by detailed norm setting and direction by the state. The launch of management by results meant that efficiency values took precedence over democratic ones. If municipal decision-making power is understood as competency to form local intent, and if we assume as municipal laws have assumed that the exercise of this power resides in the local council, the introduction of managerial local go-vernment and management by results has not been possible without transferring aut-hority from the local council to the executive organization. The main reason was that local government activities had become increasingly target-oriented. This involved a demand to separate strategic and operational activities. According to the idea of ma-nagement by results, strategic activities cover the setting of general objectives, whe-reas concrete (case-specific) decisions should be made at the operational level. The level of strategic activities is formed by the work of the local council, and the level of operational activities by the work of the executive organization. The local council's (the local government's) decision-making power can be transferred legally to the executive organization within the limits of the law by a by-law. This is called delegation, whereas in the management-by-results system local decision-making power is factually transferred in other forms too. This happens either in a permissible manner or secretly, and the more the more generally the coun-cil has set the objectives and the more systematically strategic and operational acti-vities are separated. The most important tool for transferring the council's power is the municipal budget, even if the law does not recognize it as such. The introduction of the management-by-results system to local govern-ment broke the mechanisms that had protected the council's authority in the legal-administrative practice. Such mechanisms included general budget principles (no-tably the detail principle) and the inner logic of the dual principle of local govern-ment. The detail principle required that the municipal budget be detailed to the extent that none of the council's power could be transferred to the executive or-ganization through this way. For the purpose, the budget was to be divided in ap-propriations up to one designation. The inner logic of the dual principle corresponded to the perceptions of the rule of law and legal positivism about formal rational legal order; implementation was based on subsumptional logic rather than independent consideration. Expedien-cy, which thus was not conveyed from the decision to be implemented, did not reside with the executive organization. During the legal-administrataive local government, the number of muni-cipal officials increased steadily. However, we cannot speak of bureaucracy in the true sense of the word, because municipal offices existed mainly for executive func-tions only. During managerial local government, municipal officials became also executors of the self-government of local residents. Generally, it can be said that the further the idea of management by re-sults is taken in local government, the more the status of the council shifts from a decision maker to a legalizer of municipal activities. Along with the change the conceptual contents of municipal democracy have changed. The decision-making moment is no longer the sole basis of evaluati-on, rather, it is the moment when the consequences are seen. Newer research has anticipated a shift from representational democracy towards direct democracy, but it seems unlikely. Representational democracy still appears to have its chances. This requires increasing attention to the political functi-on of municipalities, including stricter normative definition of municipal authority and responsibility. In the end, the key issue is whether the Finnish local government will have a distinct political leader or not.

Tutkimuksen aiheena on kunta ja sen muutos. Tutkin sitä, minkälaisena kunta näyttäytyy sen tehtäväkenttää voimakkaasti rajaavan hallinnonuudistuksen kontekstissa, ja minkälaisia vaikutuksia tällaisella hallinnonuudistuksella on kuntiin. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten moniulotteisesta ja laajavaikutteisesta muutoksesta kunnan tehtäviä vähentävässä hallinnonuudistuksessa on kyse. Teen näkyväksi sen, minkälaisia merkityksiä kunnalle annetaan, minkälaisia laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia kuntamuutokseen liittyy, ja mistä kuntamuutoksessa itse asiassa on kyse. Tarkastelen kuntaa alati muuttuvana sosiaalisena konstruktiona. Fenomenologisen tutkimusotteen avulla teen näkyväksi kuntajohdon haastatteluista koostuvaa aineistoa analysoimalla, mistä puhumme, kun puhumme kunnasta. Tällä tavoin rekonstruoin kuntakäsitteen. Tutkimuksen käsitteellisinä lähtökohtina ovat kuntakäsitteen ulottuvuudet, hallinnonuudistusten sivuvaikutukset ja kunnan onttoutuminen analogiana valtion onttoutumisesta. Tutkin aihetta empiirisesti tapausesimerkin avulla, Kainuun hallintokokeilua tarkastelemalla. Kuntaan kohdistuvia vaikutuksia ovat haastatteluaineistoni analyysin perusteella organisatoris-toiminnalliset, johtamiseen liittyvät ja kuntakäsitysten muutokset. Muutospuhuntaa värittää läpileikkaavasti ristiriitaisuus. Grounded theory -menetelmää soveltaen olen muodostanut empirialähtöisen teorian kunnasta. Olen määritellyt neljä kunnan olemusta kuvaavaa perustehtävää: demokratiatehtävä, taloustehtävä, yhteisötehtävä ja hyvinvointitehtävä. Näitä tehtäviä yhdistää, niistä ammentaa ja niitä samanaikaisesti ruokkii määrittelemäni kunnan ydintehtävä, raison d´être, jonka mukaisesti kunta on elämisen edellytyksiä luova itsehallinnollinen paikallisyhteisö. Perustehtävät painottuvat eri tavoin eri kunnissa ja niiden painotukset vaihtelevat eri aikoina myös yksittäisen kunnan sisällä. Kunta voi siis olla kunta monella eri tavalla säilyttäen kuitenkin perusolemuksensa. Tutkimukseni perusteella kunnan tehtäväkentän rajaaminen näyttäytyy eri tavoin eri kunnissa. Tehtävien väheneminen itsessään ei horjuta kunnan asemaa ja merkitystä instituutiona. Muutoksen kokemisessa olennaista on kuntajohdon käsitys kunnasta. Palvelutehtävään nojaavissa kunnissa muutos näyttää vaikeammalta, kun taas sellaisissa kunnissa, joissa kunta nähdään moniulotteisempana kokonaisuutena, muutos näyttäytyy helpompana. Palvelukuntakäsitykseen perustuva näkemys kunnasta saa muutoksen näyttämään lopun alulta. Monipuolisempi kuntakäsitys auttaa näkemään muutoksessa uuden alun, jossa kunta on mahdollista keksiä uudelleen. Kunta ei sen tehtävien vähenemisen myötä onttoudu. Sen sijaan muutos paljastaa palvelukuntakäsityksen onttouden, jossa valtion kunnille määräämiin palvelutehtäviin keskittyneen kunnan idea on kadonnut vuosikymmeniä kasvaneen palvelukuorman alle. Tutkimukseni perusteella kuntamuutos näyttäytyy kumulatiivisena prosessina, jossa ei ole selväpiirteistä alkua eikä loppua, vaan jossa erilaiset sykäykset laittavat liikkeelle uusia muutosvoimia, jotka johtavat uusiin muutoksiin. Muutosten suunta vaihtelee eri kunnissa, mikä lisää kuntien erilaistumista. Kunnan olemassaolo näyttäytyy alati muuttuvana jatkumona, jossa kuntaa jatkuvasti rekonstruoidaan, ja jossa kuitenkin on eräitä kiinteästi mukana kulkevia peruselementtejä, jotka jäsentävät kuntana olemista. Hallinnonuudistuksen myötä kuntiin kohdistunut muutos on avannut mahdollisuuden tehdä näkyväksi kunnan olemuksen eri ulottuvuuksia ja kuntana olemisen monia tapoja. Kuntien erilaisuus ja kiihtyvä erilaistuminen haastaa vuosikymmeniä kuntia koskevaa lainsäädäntöä ohjanneen käsityksen kunnista geneerisenä, homogeenisena joukkona. Tämä ajattelutavan muutos vaikuttaa niin paikallistasolla, valtion kuntapolitiikkaan kuin kuntatutkimukseen. Kunta pakenee yhteen muottiin pakottavaa yhtenäiskunta-ajattelua, ja esiin tulevat monet rinnakkaiset kuntatodellisuudet. ; Local government, change and the change of local government This research concerns the change of local government. I focus on the question, how local government appears in a context of administrative reform that reduces the tasks of local government. I also study what kinds of effects the reform has on local government. The aim of this research is to increase understanding about the multidimensionality and the extension of this kind of reform. The research is em-pirical focusing on one case, the regional self-government experiment in Kainuu region, Finland. In my empirical case study research I show what meanings local government is given to, what kinds of broader societal effects the change of local government is connected to and what the change of local government as a whole is about. I consider local government as a constantly changing social construction. By using phenomenological research setting and by analyzing the interview data, I demonstrate what we talk about when talking about local government. By doing this I reconstruct the concept of local government. The conceptual basis of this research is based on the concept of local government, the side-effects of adminis-trative reforms and hollowing out of the local government as an analogy of hollow-ing out of the state. As a result of my grounded theory based analysis I have built an empirically based theory of local government. I examine the effects of the reform that are re-lated to local government and the meanings that local government is given to in the reform context. The local government related effects are 1) organizational and functional effects, 2) effects related to management and 3) the changes in local government conceptions. The rhetoric about change is contradictory when it comes to change, constancy and the nature of change. In my research I have also defined four main tasks for local government based on the data. These tasks are 1) democracy task, 2) economy task, 3) community task and 4) well-being task. These tasks are combined by the core task, raison d´être, of local government that ac-cording to my definition is as follows: local government is a local self-governmental community creating prerequisites for living. The basic tasks are em-phasized differently in different municipalities and the emphasis varies over time also in single municipalities. Local government can, thus, be local government in various ways still maintaining its basic essence. My research indicates that reducing local government tasks affect differently in different municipalities. Task reduction as such does not destabilize the status and meaning of local government. The way local government leaders understand local government seems to be essential when figuring out how the change is experienced. The change seems to be more difficult in municipalities that lean on the service task while the change seems to be easier in municipalities where local government is seen as a more multidimensional unity. Grounding the local government conception on the service task makes the change appear as the beginning of the end while the more versatile conception helps in seeing a new beginning in the change where it is possible to re-invent local government. Thus, local government will not hollow out due to the task reduction but the change reveals the hollowness of service municipality conception. Instead, it seems that the idea of local government has been lost during the decades when the state has given constantly new tasks to the local level. In the light of my research the change of local government appears as a cumulative process with no clear beginning nor clear end, as a process in which various pulses cause new drivers that lead to new changes. The direction of change varies in different municipalities which increases the differentiation of municipalities. The change fosters change so that the existence of local government can be seen as a constantly changing continuum where local government is continuously reconstructed and where are some firm basic elements that structure the existence of local government. The change that the reform has brought up has opened up the chance to make visible the various dimensions of the essence of local government and the various ways of how local government can exist. The difference and differentiation of municipalities challenge the conception of local government as a generic, homogenous group, the conception that has for decades steered the legislation concerning Finnish local government. This change of mindset will have effects not only on the local level but also on the national policy and research concerning local govern-ment. Local government cannot be categorized in one, single unitary form, but instead, various parallel local government realities emerge.