Suchergebnisse

Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat (Transforming Finnish Soundscapes, eds Heikki Uimonen, Meri Kytö & Kaisa Ruohonen) is a collection of research essays and texts that study the sonic environment and how it is experienced. Soundscapes related to time, place and the everyday shape our perception of the present and the past. Sounds can be pleasant and beautiful, pacing the day or year, annoying, boring and everything in between. The theme of transforming soundscapes combines the research essays in the publication. The essays draw from various disciplines and methodologies: media studies, anthropological field work and sensory observation, textual analysis and close reading, folkloristics, archeoacoustics and music studies.

In turn, the texts gathered via a writing competition show how sounds can be listened to both analytically and aesthetically, connecting them to local, national and transnational cultures and histories pondering what sounds mean to the listeners and how they influence the soundscape they live in. The study is a revisit to the One Hundred Finnish Soundscapes project (2006). - Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat (toim. Heikki Uimonen, Meri Kytö & Kaisa Ruohonen) kokoaa yhteen ympäristön ääniä ja äänimaisemia tarkastelevia tieteellisiä artikkeleita sekä äänen kokemisesta kertovia tekstejä. Aikaan, paikkaan, arkeen ja juhlaan liittyvä äänimaisema muovaa nykypäiväämme ja rakentaa menneisyyttämme. Äänet ovat miellyttäviä ja kauniita, vuorokautta ja vuodenkiertoa rytmittäviä, häiritseviä, tylsiä ja sekä kaikkea näiden väliltä. Muuttuvien äänimaisemien tematiikka yhdistää myös kirjan tutkimusartikkeleita. Tutkimuksellisesti ne nojaavat eri tieteentraditioihin ja menetelmiin: mediatutkimukseen ja -analyysiin, antropologiseen kenttätallennukseen ja aistinvaraiseen havainnointiin, tekstianalyysiin ja lähilukuun, folkloristiikkaan, arkeoakustiikkaan ja musiikintutkimukseen.

Kirjoituskilpailussa kerätyt tekstit puolestaan osoittavat, kuinka ääniä on mahdollista kuunnella analyyttisesti ja esteettisesti, asettaa ne osaksi alueellista, paikallista, valtakunnallista tai ylirajaista kulttuurihistoriallista tarkastelua ja pohtia, mitä ääni kuuntelijalleen merkitsee ja miten hän äänimaisemaansa vaikuttaa. Tutkimus on jatkoa Sata suomalaista äänimaisemaa -hankkeelle (2006).

Marxismin mukaan kapitalistisen yhteiskunnan jäsenet jakaantuvat kolmeen luokkaan: porvaristoon, keskiluokkaan ja työväenluokkaan. Jotkut marxismin tukijat jakavat keskiluokan talonpojistoon ja muuhun keskiluokkaan. Talonpojisto on vähenevä luokka. Koska marxismin luokkateorian mukaan poliittiset puolueet vaalivat yhteiskuntaluokien intressejä, tutkin pitääkö tämä väite paikkansa. Ensin selvitin marxilaisen teorian luokista ja niiden intresseistä eli eduista, joiden puolustamiseski luokat järjestäytyvät poliittisiksi puolueiksi. Ne laativat itselleen yhteiskuntapoliittiset ohjelmansa, joita ne pyrkivät politiikansa avulla toteuttamaan. Tutkimusaineistona käytän Suomen eduskunnassa tutkimusvuosina edustettina olelleiden puolueiden tavoite- ja yleisohjelmia, joista selvitän sisällön analyysiä käyttäen niiden sisällön ja julkilausutut tavoitteet. Erityisesti pyrin selvittämään orientoituvatko puolueet ohjelmissaan tiettyjen luokkien etujen puolustajiksi vai missä määrin ne esiintyvät yhteiskunnan yleisten etujen vaalijoina. Tutkimus tapahtuu toisaalta puolueiden eduskuntoimintaa selvittämällä. Tällöin pyrin saamaan selville sen toimivatko puolueet periaate- ja tavoiteohjelmiensa mukaisesti laatiessaan lakialoitteita eduskunnassa. Kolmantena tutkimuskohteena on hallituksen esitysten sisällön eritteleminen intressiorientaation pojalta. Kysymys kuuluu palvelevatko hallituksen esitykset yleistä vai luokkien erityisetuja. Tutkimuksessa selvisi, että puolueet niin ohjelmalausumissaan kuin eduskuntatoiminnassaan vaalivat sekä yleistä etu, josta käytän nimitystä luokkien yhteisetu, että luokkien erityisetuja. Eniten puolueet vaalivat yhteisetua. Erityiseduista puolueet vaalivat kukin tiettyä luokkaetua enemmän kuin toista. Tämän perusteella puolueet jakaantuvat ensijaisesti porvariston, keskiluokan ja työväenluokanetuja vaaliviksi. Hallituksen esityksissä luokkaorientaatio on heikompaa kuin kansanedustajien lakialoitteissa. Tutkimustuloksistani selviää myös se, että vaikka puolueet ovat viime vuosikymmeninä ottaneet vaaliakseen aikaisempaa enemmän kaikkien luokkien intressejä ja niiden yleispuolueominaisuudet ovat lisääntyneet, tietty luokkaorientaatio on säilynyt. ; Classes continually alter and influence party strategies and also the behaviour of voters. The members of classes form economic, professional and political organisations. Every class aims to exert the greatest influence upon the state with the help of its political party. This study researches the class basis of political competition, the effect of class interests on the policies of nine Finnish parties in their political programmes and initiative work in the Parliament. The investigation is based on historical materialism and its class structure theory developed by Karl Marx, Friedrich Engels and other Marxists. The aim of study is to estimate how appropriate the class schema of historical materialism is for analysing the political partisanships and ideological conflicts in advanced industrial society. The statements and aims of political party programmes are put into practice in Parliament. This research analyses how parties represent their aims in their political programmes and what their parliamentarians do in Parliament. Is a party the representative of one class or does it equally promote the interests of many classes? Is it a class party or a generally oriented party? As in historical materialism, the programmes and legislative initiatives have been classified into five groups. The first group contains general class interest, oriented towards the common good. The next four groups comprise bills with a specific class interest orientation: bourgeoisie, the middle class, farmers and workers. The parties investigated are The National Coalition Party /The Conservative Party, The Swedish People`s Party, The Finnish Centre Party, The Finnish Social Democratic Party, The Left Alliance, The Liberals, The True Finns, The Christian Democratic Party and The Greens. The changes in politics and in party relationships over thirty years are investigated by comparing the parliamentary actions of parties from the 1960´s to the 1990´s. The study concerns the legislative initiatives of the years 1965, 1972, 1988 and 1999. The data on the programmes were collected from the two political programmes of nine parties from the years 1950 2003. The programmes of political parties are the public flag of the party as Engels expressed it, although their programmes have lost some of their class orientation. In the programmes of all nine political parties the contents aiming at the common good are the first, most important aim, the percentages being 76 98 %. Differences in the programmes of the political parties can still be found. The political parties emphasise their interests and aims in their own ways. The Conservative Party, The Swedish People´s Party and The Liberals have the next important interest in the bourgeoisie. The Swedish People´s Party, The Finnish Centre Party and The True Finns emphasise the middle class and the farmers. The Finnish Social Democratic Party, The Left Alliance and The Greens take care of working class. The main task of Parliament is to enact legislation. Bills can be submitted to Parliament by the Government or as private members bills. In this process the class interests notably emerge in private members bills of plenary sessions. The main Finnish political parties took into consideration the interests of all classes. All nine parties have made in the largest extent common good legislative initiatives. For all nine parties, the most prevalent type of legislative initiatives was those for the common good (84 -67 %). At the same time they tended to favour special class interests. The least specific class parties were The Christian Democratic Party, The Green Party and The Swedish People´s Party. Among special class interests all the parties oriented more to middle class interests in Parliament than in their declared objectives (18.8 7.0 %). The Liberals, The Conservative Party, The Social Democratic Party, The Left Alliance and The True Finns had the strongest middle class orientation. The Conservative Party were the most bourgeois party (10.2%). The strongest working class interest was found in The Left Alliance, The Social Democratic Party and The Green Party (18.8 13.1 %). The Finnish Centre Party and The Social Democratic party, The Left Alliance and The True Finns were closest to working class interests. Are there class oriented differences in the contents of the legislative initiatives and political programmes of the nine political parties? The contents were classified into eleven groups: administration, civil rights, nature conservation, economics, occupation structure, social policy, public health, education, culture, labour market and international affairs. All nine parties have the same three most important contents of legislative initiatives. These were finance/economics, social policy and administration systems. And all nine parties were more interested in financial and economic aims than their political manifestos suggest. The fourth important content for The Conservative Party, The Swedish People`s Party, The Liberals and The Christian Democratic Party was education. Employment was the fourth aim of The Finnish Centre Party and The True Finns. The Labour Market was also important to The Finnish Social Democratic Party, The Left Alliance and The Greens. Nature conservation was important to The Greens, too. The contents of government bills are more oriented towards the common good than are the private members bills. The conclusion is that the main Finnish political parties took the interests of all classes into consideration. At the same time they reveal preferences for special class interests. This emerges in political manifestos and legislative initiatives and government proposals. The Finnish political parties are not purely general parties devoid of class background. Finance and economics was the basis upon which the people arranged their lives and formed political opinions. The class structure of historical materialism is suitable to demonstrate political partisanship in Finland during the second half of the twentieth century. Social changes affect both the class structures and the political aims of parties and give rise to social and ideological conflicts in advanced industrial societies. The consensus policy is one appearance of civilized class struggle.