Suchergebnisse

erspective. All in all, this book is an attempt to give the reader a comprehensive understanding of the public health and social services and the markets – markets in which different objectives, expectations and contradictions moderate the discussion and actions.
" - "Julkisten palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tavat ovat olleet melkoisessa turbulenssissa viime aikoina. Tulevaisuuden maakunta- ja sote-uudistus jatkaa muutoksen aikaa ja voimistaa aikaisemmin alkanutta kehitystä ottamalla asiakkaat, yksityiset toimijat ja markkinat mukaan palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen. Markkinoiden luominen ja huoltaminen (ALIS) -hankkeen tavoitteena oli laajentaa ymmärrystä sosiaali- ja terveysmarkkinoiden toiminnasta sekä markkinoilla toimivien motiiveista, tarpeista ja toimintalogiikoista. Nyt jos koskaan on tarvetta tiedolle, joka käsittelee julkishallinnon roolia, toimintaa ja suhdetta markkinoihin yleisesti sekä palvelujen järjestämisen ja hankinnan tapoja, eli suhdetta yrityksiin ja asiakkaisiin erityisesti.

Sote-palvelut markkinoilla -teos kokoaa yhteen ALIS-hankkeen keskeiset havainnot ja
johtopäätökset. Kirja jakaantuu neljään osakokonaisuuteen, jotka koostuvat itsenäisistä tieteellisistä artikkeleista. Ensimmäinen osa käsittelee kuntia sote-markkinoiden toimijoina ja hahmottelee uuden elinvoimakunnan toimintamallia. Toinen osa avaa osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden teemoja osana palvelujen kehittämistä. Kolmannessa osassa tarkastellaan hankintoja ja erityisesti tulosperusteista hankintaa, joka on verraten uusi palvelujen hankintatapa. Neljäs osa haastaa lukijaa markkinoiden laajempaan tarkasteluun astetta filosofisemmin ja liberalistisemmin. Kokonaisuudessaan teos tarjoaa monipuolisen näkymän sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä -markkinoihin.

ALIS-hanke toteutettiin vuosina 2013–2016 ja se rahoitettiin Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmasta. Hankkeen kohdekaupunkeina olivat Jyväskylä, Tampere ja Turku."

Summary: Changing society, eternal elite : senator Lennart Gripenberg's (1852-1933) family network and the modernisation of Finland

Engl. Zsfassung u.d.T.: Nature, science and technology - the image of Finland through popular enlightenment texts 1870 - 1920

Engl. Zsfassung u.d.T.: Against the future - resistance to innovation, the collection of folk knowledge and nation-building

Engl. Zsfassung u.d.T.: The forest-keeper : the social responsibility of the Finnish Forest and Park Service from 1859 to 2005

Työyhteisösovittelu on tuore ja vähän tutkittu sovittelun osa-alue, joka ottaa oppia rikos- ja koulusovittelun tuloksellisista kokemuksista. Kilpailu- ja suoriteyhteiskunnan kielteisten ilmiöiden vastapainoksi tarvitaan hyvinvointia edistäviä välineitä, toivon näkökulmaa ja uskoa ihmisyyteen. Tutkimuksessa kuvataan työyhteisösovittelun mallin muodostuminen kuntatyöyhteisössä ja työyhteisösovitteluun osallistuneiden kokemuksia työyhteisösovittelusta ristiriita- ja ongelmatilanteiden ratkaisumenetelmänä. Työyhteisösovittelua lähestytään postmodernin organisaatioajattelun ja tulkinnallisen paradigman näkökulmasta kvalitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimuksen aineistona on kuusamolaisen työyhteisösovitteluhankkeen ohjausryhmässä sekä hankkeen tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa käydyt keskustelut, jotka katsotaan narraatioiksi. Saatua aineistoa täydennetään haastattelemalla työyhteisösovitteluun osallistuneita narraatiossa syntyneiden teemojen pohjalta. Tutkimusaineisto analysoidaan käyttäen narratiivista ja sisällön analyysiä. Tutkimuksen päätuloksena esitetään työyhteisösovittelun malli kuntatyöyhteisössä liittäen sen organisaatioteoreettisen ajattelun kehittymiseen modernista postmodernin moniäänisyyteen. Parhaimmillaan työyhteisön destruktiivinen ristiriita muuttuu konstruktiiviseksi dialogiksi työyhteisösovittelun keinoin. Fasilitaattorina toimiva sovittelija voi arvostavana kuuntelijana tukea niiden äänien vahvistumista, joilla henkilöt eheyttäen koostavat yhteistä todellisuuttaan. Työyhteisösovittelun jatkuvuus turvataan työsuojelun ja työterveyshuollon organisaatioiden koordinointivastuun myötä. Saadun tiedon avulla lisätään työhyvinvointia ja sitä kautta työn tuottavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Lisää hallintotieteellistä tutkimusta tarvitaan työyhteisösovittelun mallin ja periaatteiden toimivuudesta ja yleistettävyydestä monenlaisissa organisaatioissa, kuten myös työyhteisösovittelun tuotteistamisen mahdollisuudesta Britannian ja USA:n tapaan. ; Workplace mediation is a fresh and less studied part of mediation. The excellent results of crime and school mediation is encouragment to move towards this type of mediation in regards to workplace conflicts. As a counterbalance for the disadvantages of the competative society we live in, a balance of wellbeing, hope and trust among peers is needed. The purpose of this study is to describe how the model of workplace mediation is formed in a municipality workplace and how the people taking part in this mediation, experience it as a dispute resolution model. Workplace mediation is approached from the aspect of postmodern organization theory with qualitative research method. The empirical evidence for this study is collected from the discussions within guidance group meetings and also complemented with interviews from participants of the workplace mediation meetings. The collected evidence was analyzed by narrative and content analysis. The main result of this study is itself the model of the workplace mediation in municipal workplaces connecting it to the development of the organization theory from modern to postmodern diversity. The most encouraging result of the mediation is that the destructive conflict then turns into constructive dialogue with the help of the facilitative mediators present. Respecting listener can reinforce those voices the participants use to build their common reality. Workplace mediation is seen as a possible dispute resolution method within the workplace environment. The results of this study within the workplace wellbeing and results of the work can be approved. Further research would be beneficial in finding out if these same results can be achieved within other organizations. As well the possibility to make business of workplace mediation would be interesting.

Zsfassung in engl. Sprache u.d.T.: In the name of neutrality : Finnish military leadership in line with and aside of president Kekkonen's policy in 1961 - 1966

Social and the ecological welfare should be taken as the main aim of all politics. This is the message of this book titled The Enchantment of Social Policy. Basic social security system needs to be rebuilt and grounded on the universal basic income that everyone can top up by participating to the society in different ways. Universal basic income can be seen as a mean to recognize all valuable participation to for example voluntary work or care of elderly people. In conditions of high unemployment, this kind of universalistic social security would weaken the nexus between employment and welfare. It would promote a society and culture that is less dependent on the exploitation of natural resources. This book describes building blocks that are needed to reconstitute the enchantment of social policy – the utopian that we should collectively pursue. - Sosiaalipolitiikan Lumon kirjoittajilla on viesti. Mielestämme politiikan keskeiseksi tavoitteeksi tulisi asettaa sosiaalinen ja ekologinen hyvinvointi. Tätä tavoitetta kohti tulisi kulkea universalismin periaattein ja kansalaisten perusturva, oli sitten kyse työllisistä tai työttömistä, nuorista tai iäkkäistä, kantaväestöstä tai maahanmuuttajista, tulisi rakentaa kaikille yhtäläisen perustulon pohjalle. Tätä perusturvaa jokainen voisi täydentää ansiotuloilla ja omaehtoisella, sosiaaliturvassa kompensoitavalla osallistumisella yhteiskunnalliseen työhön kuten vapaaehtoistyöhön, harrastusryhmien ohjaamiseen, omaisen tai lasten hoivaan. Tämä antaisi arvon monenlaiselle hyödylliselle toimelle, joka nyt jää yhteiskunnassa tunnistamatta. Tällainen sosiaaliturva ottaisi lähtökohdakseen uuden ihmisarvon ja loisi luonnonvaroja säilyttävää ja niukkaan materian käyttöön perustuvaa kulttuuria ja taloutta. Sosiaalipolitiikalla olisi tällaisessa politiikassa aktiivinen ja yhteiskunnan taloudellista ja sosiaalista kehitystä vauhdittava rooli, ja kansalaiset olisi kutsuttu hyvinvoinnin aktiivisiksi tekijöiksi.

Engl. Zsfassung u.d.T.: The rules of the timber trade : the timber trade of the non-industrial private forest owners and the forest companies in Eastern Finland from 1919 to 1939

Esipuhe – 7 Foreword– 10 I KANT, FICHTE, SCHELLING, HEGEL, MARX Hartwig Frank, Zur Bedeutung von Kants Ethik für den gegenwärtigen Ethikdiskurs – 14 Jussi Backman, Äärellisyyden loppu: Kant, Heidegger, Meillassoux – 23 Jari Kaukua, Fichten alkuperäisestä oivalluksesta – 42 Susanna Lindberg, Elämän käsite saksalaisessa idealismissa – 56 Carl-Göran Heidegren, Dialectic of Categories, Dialectic of Experience in Hegel – 65 Arvi Särkelä, A Restless Spirit. Immanent Critique as Inquiry into Inquiry in Hegel and Dewey – 74 Arne Overrein, Forsoning, Fremmedgjøring og Filosofi . Bemerkninger om Hegel – 96 Heikki Ikäheimo, Persoonien tunnustaminen, inhimillinen elämänmuoto ja Marxin James Mill-muistiinpanot – 113 Kari Väyrynen, Kaupunki-maaseutu –antagonismi marxilaisessa ekologiassa ja historiallisessa materialismissa – 136 Vesa Oittinen, Diderot neuvostofi losofi en silmin – 151 II FILOSOFINEN ANTROPOLOGIA, PERSOONUUS, MIELI JA RUUMIS Michael Quante, Die Perspektiven der Anthropologie – 169 Johannes Lehtonen, Olemassaolon tunteesta ihmismielen pohjalla – 189 Mikko Yrjönsuuri, Minä ja minun ruumiini. Kolme 1200-luvun teoriaa kehollisuudesta – 207 Matias Slavov, Sensualismi mielenfi losofi assa: Hume ja Condillac Descartesin vastapelureina – 220 Onni Hirvonen, Funktionalistinen mieli ja persoonan rajat – 233 Vili Lähteenmäki, Ajattelu ja ajatteleva olio – 253 Juhana Toivanen, Ihmisenkaltainen eläin. Näkökulmia rationaalisuuteen, ihmisyyteen ja eläimyyteen – 264 Joona Henrik Taipale, Itsen ja toisen välisestä jatkuvuudesta ja epäjatkuvuudesta – 287 Mika Ojakangas, Jacques Lacan: yliminä, halu ja asia – 307 Pessi Lyyra, Mitä halu esittää? – 316 III YHTEISKUNTAFILOSOFIA, KRIITTINEN TEORIA, TUNNUSTUKSEN POLITIIKKA Markku Mäki, Montesquieu ja Englanti – 337 Gorm Harste, From Kant to Clausewitz – An investigation of war systems with Luhmann's systems theory – 375 Kia Lindroos, Valta, kritiikki ja Walter Benjamin – 411 Mikael Carleheden, On Theorizing: C.S. Peirce and Contemporary Social Science – 428 Eerik Lagerspetz, Hans Kelsen's Defence of Democracy – 460 Joonas Pennanen, Limittyvät kontekstit, käytännöllinen järkeily ja harkintatasapaino – 483 Sari Roman-Lagerspetz, Althusser: Between Marx and Lacan – 513 Petteri Niemi, Social Work and Recognition – 534 Jacob Dahl Rendtorff, The Ethics and Politics of Recognition: A Critique of Critical Theory – 560 Arto Laitinen, Michael Walzer on Recognition as a Dominated Good – 586 IV ESTETIIKKA, ETIIKKA JA ELÄMÄSSÄ SUUNNISTAUTUMINEN Bernadette Banaszkiewicz, Intensität, Deutlichkeit, enargeia. Antike Ekphrasis-Konzeptionen bei Theon, Quintilian und Longos – 623 Jussi Antti Saarinen, Taidemaalareiden ykseyden kokemuksista – 651 Henrik Enckell, Carlos Saura's Blood Wedding – 665 Werner Stegmaier, Die Bedeutung der Philosophie von Emmanuel Levinas für die Orientierung des Menschen – 678 Olli Pitkänen, Mitä tarkoittaa pahan selittäminen? Huomioita Jussi Kotkavirran kirjoituksesta Hyvän ja pahan lähteillä – 688 Rauno Huttunen & Leena Kakkori, Moraalin kehitys ja täysi-ikäisyys – Gilligan–Kohlberg –kiista – 709 Ludwig Siep, Ethische Kriterien für medizinische Forschung in Entwicklungsländern – 730 Miira Tuominen, Stoalainen fi losofi nen terapia: elämä sarjana valintoja – 756 Sami Pihlström, Viljely ja aika: Maa, puutarha ja elämän arvo(t) – 770 Juha Räikkä Itsepetos ja uskonto – 797 Olli-Pekka Moisio, Uskonto kritiikkinä ja kriittinen teoria täysin toisen kaipuuna – 805 Risto Eräsaari Viimeiset sanat – 817

The great change in European relations with Russia took place in 1478 when Muscovy replaced the trading Republic of Novgorod as a neighbor of Sweden, Livonia and Lithuania. Western Europe was since that year bordering to a bellicose great power with large resources causing dread. The feelings of dread caused by Russia with Czars like Ivan the Terrible became a standing theme in printed matter as well as politics and the image of Russia became very much similar to the image of Turkey, which threatened Europe from South-East. Various, usually rather negative, stereotype expressions characterized the vocabulary of the 16th century.
The Peace of Stolbova in 1617 started a period of successive change. The era of Sweden as a Great Power led to growing knowledge about Russia in almost every respect, but it was still based on the already accepted stereotypes. They started, however, typically to seem more diluted and thin with time. The image of Russia as a threat was to a growing extent replaced by an image of a possibility. The perhaps most remarkable but rather unoriginal printed Swedish description of Russia of the era was Regni Muschovotici Sciographia, published by Petrus Petrejus.
At the final stage of Sweden's era as a great power there was a substantial widening but also polarization of the information on Russia. The Russian reform process during Tsar Peter I also began to influence the minds after the turn of the century in 1700. One of the principal describers of this process was Lars Johan Malm (Ehrenmalm), whose large manuscript about the power of the Russian Empire of that time, Några Anmärkningar Angående det Ryska Rijkets Nuvarande Macht from 1714, never reached the printers due to intervention from censors.

The present multidisciplinary study deals with the legendary bishop Saint Henry of Finland ‒ both the historical person and his medieval ecclesiastical cult, as well as the vernacular folk tradition including The Death-lay of Bishop Henry. The book contains an English and Swedish summary. - Kuka oli tarunhohtoinen piispa Henrik, josta Suomen evankelis-luterilainen kirkko katsoo institutionaalisen historiansa alkaneen, vai oliko häntä? Milloin Henrikin ja Lallin väitettyyn kohtalokkaaseen kohtaamiseen johtaneista tapahtumista kertova Piispa Henrikin surmavirsi sepitettiin? Entä oliko piispa Henrikin aikalaiseksi väitetty Ruotsin kuningas Erik Jedvardsson eli Eerik Pyhä ammatiltaan pappi? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan filosofian tohtori Mikko K. Heikkilän teos Kuka oli herra Heinäricki? – piispa Henrikin arvoitus, joka käsittelee monitieteisesti suomalaisittain mm. piispa Henrikiksi ja herra Heinärikiksi kutsuttua kirkonmiestä, Suomen varhaiskeskiajan henkilöistä jälkimaineeltaan ehkä merkittävintä. Teos koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa jäljitetään usean eri tieteenalan metodein monen tutkijan historialliseksi henkilöksi olettamaa piispa Henrikiä. Toisessa osassa käsitellään Pyhän Henrikin pyhimyskultin syntyä ja ajoitusta. Kolmannessa osassa pyritään rekonstruoimaan ja ajoittamaan Piispa Henrikin surmavirreksi kutsuttu vanha suomenkielinen runo(laulu). Kaikissa kolmessa osassa käsitellään myös kirkollisen ja kansanomaisen Henrik-perinteen ajallista kehitystä. Herra Heinärikkiä jäljittäessään Heikkilän teos käsittelee Pohjois-Euroopan varhaiskeskiajan yleis-, kieli- ja kirkkohistoriaa laajemminkin.