Suchergebnisse

Demokratia ja tehokkuus muodostavat kunnallishallinnon keskeisimmän arvopohjan. Näiden välillä vallitsee tietynlainen jännite. Kauko Heurun väitöskirjassa tutkitaan oikeushistoriallisessa valossa kunnanvaltuuston asemaa tämän jännitteen sisällä. Siinä selvitetään kunnanvaltuuston vallan syntyhistoria sekä sen kehittyminen yhteiskunnallisen muutoksen osana. Kunnallishallinnossa on perinteisesti korostettu demokraattisia arvoja. 1990 -luvulla tässä tapahtui ratkaiseva muutos. Tällöin tehokkuusvaatimukset voimistuivat, ja niihin myös vastattiin. Maamme kunnallishallinto siirtyi erilaisten kokeilujen ja hallinnonuudistusten kautta uudenlaiseen kunnallishallintoon, jonka johtavana aatteena on tulosjohtamisen idea. Mitä pitemmälle tulosjohtamista on kunnallishallinnossa toteutettu, sitä enemmän valtuusto on menettänyt asemaansa kunnan päätösvallan käyttäjänä. Valtuuston valtaa on siirretty täytäntöönpanijoille tietoisesti, mutta sitä on siirtynyt myös salaisesti. Jokainen pelkän tavoitteen asettava valtuuston päätös, jota ei sidota keinovalikoimaan, siirtää valtuuston valtaa. Samoin tekee määrärahapäätös, jota ei sidota yhteen määrätarkoitukseen. Yleistymässä oleva käsitys valtuuston aseman heikkenemisestä saa tutkimuksellista vahvistusta. Kauko Heuru selvittelee yli 400 -sivuisessa väitöskirjassaan laajasti tämän kehityksen syitä. Tällöin hän osoittaa kunnallishallinnon kiinteän yhteyden yhtäältä valtioon ja toisaalta ajan yleisiin virtauksiin. Hän näkee, että 1980 -luvulla alkanut kunnallishallinnon uudistaminen ei ollut ilmiönä itsenäinen, vaan se liittyi kiinteästi uusliberalismin nousuun ja valtionhallinnon uudistamiseen. Kunnallishallinnon vahvistamisen nimissä tehdyt lainsäädännölliset uudistukset kuten normien purku, vapaakuntakokeilu ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen olivat tarkoitukseltaan ensisijassaq valtionhallinnon uudistamista. Valtion edustajat eivät kuitenkaan ajaneet kuntia muuttamaan hallintoaan, vaan tämän tehtävän hoitivat kuntien keskusjärjestöt. Ne aloittivat jo 1970 -luvulla määrätietoisen koulutus- ja muun ohjaustoiminnan mangeristisen kunnallishallinnon aikaansaamiseksi. Kaiken perustana oli uusliberalismi sekä amerikkalainen liiketaloustieteellinen tutkimus ja sen osakseen saama huomio OECD-maiden julkisessa hallinnossa. Kauko Heuru pohtii myös valtuuston aseman vahvistamista. Hän tulee siihen tulokseen, että nykyajan tehokkuuden ihannointi antaa vain vähän mahdollisuuksia siihen. Näistä merkittävämpänä on vallan ja vastuun jaon normatiivinen täsmentäminen. Tämä merkitsee nykyistä selkeämmän poliittisen johtajuuden luomista suomalaiseenkin kunnallishallintoon. Tutkija, jolla itsellään on pitkä kaupunginjohtajan virkaura, puoltaa pormestarityyppistä johtamisjärjestelmää. Tämän hän tekee nimenomaan valtuuston vallan kannalta. ; The study was designed to investigate the origins of the competency to use municipal decision-making power and its development in the light of the central development of municipal law, including causal relationships and systematization of municipal law. The frame of reference consisted of the democratic values and efficiency values of local government. Up to the end of the 1980s local government in Finland can be regarded as a legal-administrative practice. In a closer analysis, we can distinguish three pha-ses: liberalism, rule-of-law and social state. In the beginning of the 1990s the Finnish state administration was refor-med in line with the managerial theory. The idea of management by results played a key role in this development. Local government was remodelled on the same con-cept. From the 1990s on we can speak of managerial local government. The entire legal-administrative period was characterized by the priority of democratic values in local government. While demands for efficiency grew, they we-re mainly responded to by detailed norm setting and direction by the state. The launch of management by results meant that efficiency values took precedence over democratic ones. If municipal decision-making power is understood as competency to form local intent, and if we assume as municipal laws have assumed that the exercise of this power resides in the local council, the introduction of managerial local go-vernment and management by results has not been possible without transferring aut-hority from the local council to the executive organization. The main reason was that local government activities had become increasingly target-oriented. This involved a demand to separate strategic and operational activities. According to the idea of ma-nagement by results, strategic activities cover the setting of general objectives, whe-reas concrete (case-specific) decisions should be made at the operational level. The level of strategic activities is formed by the work of the local council, and the level of operational activities by the work of the executive organization. The local council's (the local government's) decision-making power can be transferred legally to the executive organization within the limits of the law by a by-law. This is called delegation, whereas in the management-by-results system local decision-making power is factually transferred in other forms too. This happens either in a permissible manner or secretly, and the more the more generally the coun-cil has set the objectives and the more systematically strategic and operational acti-vities are separated. The most important tool for transferring the council's power is the municipal budget, even if the law does not recognize it as such. The introduction of the management-by-results system to local govern-ment broke the mechanisms that had protected the council's authority in the legal-administrative practice. Such mechanisms included general budget principles (no-tably the detail principle) and the inner logic of the dual principle of local govern-ment. The detail principle required that the municipal budget be detailed to the extent that none of the council's power could be transferred to the executive or-ganization through this way. For the purpose, the budget was to be divided in ap-propriations up to one designation. The inner logic of the dual principle corresponded to the perceptions of the rule of law and legal positivism about formal rational legal order; implementation was based on subsumptional logic rather than independent consideration. Expedien-cy, which thus was not conveyed from the decision to be implemented, did not reside with the executive organization. During the legal-administrataive local government, the number of muni-cipal officials increased steadily. However, we cannot speak of bureaucracy in the true sense of the word, because municipal offices existed mainly for executive func-tions only. During managerial local government, municipal officials became also executors of the self-government of local residents. Generally, it can be said that the further the idea of management by re-sults is taken in local government, the more the status of the council shifts from a decision maker to a legalizer of municipal activities. Along with the change the conceptual contents of municipal democracy have changed. The decision-making moment is no longer the sole basis of evaluati-on, rather, it is the moment when the consequences are seen. Newer research has anticipated a shift from representational democracy towards direct democracy, but it seems unlikely. Representational democracy still appears to have its chances. This requires increasing attention to the political functi-on of municipalities, including stricter normative definition of municipal authority and responsibility. In the end, the key issue is whether the Finnish local government will have a distinct political leader or not.

The purposes of this study are to explore the problems and to outline thedevelopmental plan for the good governance administration of Betong City Municipality.Data were obtained by means of open-ended interview questions, asking about the sixcharacteristics of good governance administration. The research samples were 12 politicaland public administrators of Betong City Municipality. Results revealed that, in general,the good governance characteristics were employed among the administrativepersonnel of Betong City Municipality at an acceptable level. The administrativepeople employed the good governance administrative characteristics: Followingthe Rule of Law, Transparency, Participatory and Effective and Efficient at amoderate level. Problems in employing the good governance administration included 1) the personnel did not have sufficient knowledge related to rule of law; 2) there wasnot sufficient cooperation from the public people; and 3) there were not sufficientchannels to get public opinions to support the good governance administration.Suggestions for improvement of the good governance administration of Betong CityMunicipality obtained from the study included: 1) all levels of personnel at Betong CityMunicipality should be educated on rule of law in the city municipality; 2) the senseof job responsibility should be stimulated and specific jobs should be clearly allocatedto the personnel; 3) people should be more involved in decision making and assessingprocess of the municipality responsibilities; 4) there should be more and better channels for communication with the public; and 5) the municipality personnel should beeducated and trained in using the resources at their most potentials. ; การศึกษาครั้งนี้มีวัตถุประสงค์เพื่อศึกษาถึงปัญหาและแนวทางในการพัฒนาการบริหารองค์กรตามหลักธรรมาภิบาลของเทศบาลเมืองเบตง โดยมีกลุ่มเป้าหมายในการศึกษา 2 กลุ่มได้แก่ คณะผู้บริหารฝ่ายการเมือง และคณะผู้บริหารฝ่ายข้าราชการประจำ จำนวน 12 คนเก็บรวบรวมข้อมูลจากการสัมภาษณ์ โดยใช้แบบสอบถามแบบปลายเปิด สอบถามเกี่ยวกับการบริหารงานตามหลักธรรมาภิบาล ทั้ง 6 หลัก ผลการศึกษาพบว่า บุคลากรได้นำหลักธรรมาภิบาลมาใช้และยึดปฏิบัติตามหลักนิติธรรมได้ระดับหนึ่ง มีความโปร่งใสพอสมควรมีส่วนร่วมในการปฏิบัติหน้าที่ดี และมีความรับผิดชอบพอสมควร โดยสรุปการบริหารงานเทศบาลเมืองเบตงโดยรวมเป็นไปตามหลักธรรมาภิบาล ในส่วนของปัญหาในการบริหารเทศบาลเมืองเบตง คือ 1) เจ้าหน้าที่ยังขาดความรู้ความเข้าใจที่ถูกต้องเกี่ยวกับระเบียบ และกฎหมายที่ปฏิบัติ2) ประชาชนไม่ให้ความร่วมมือกับส่วนราชการเท่าที่ควร 3) ช่องทางในการรับฟังความคิดเห็นจากประชาชนยังมีน้อย สำหรับแนวทางการพัฒนาการบริหารของเทศบาลเมืองเบตง คือ1) ควรส่งเสริมให้ความรู้แก่เจ้าหน้าที่ทุกระดับ 2) สร้างจิตสำนึกความรับผิดชอบต่อหน้าที่การงานและมอบหมายงานให้ชัดเจน 3) ควรให้ประชาชนเข้ามามีส่วนร่วมในการตัดสินใจ และตรวจสอบกระบวนการทำงานมากขึ้น 4) เพิ่มช่องทางในการให้ข้อมูลข่าวสารของทางราชการแก่ประชาชน5) จัดอบรมสร้างจิตสำนึกให้แก่เจ้าหน้าที่ในการใช้ทรัพยากรให้เกิดประโยชน์สูงสุด