Suchergebnisse

The book presents the biographies and work lists of 126 Finnish women composers born between 1784 and 1909. Based on large-scale archival research, it is the first comprehensive historical account of Finnish women composers and their cultural heritage. The authors draw on feminist music history and the sociohistorical approach to find out who these women were, what kind of music they wrote, and how their careers reflected European cultural and social history. The treatise highlights the influence of girls' schools, women's suffrage movements and other socio-political developments on the musical culture of women. Concepts such as "composer", "woman" and "Finnish" were assumed to be open and inclusive throughout the research, in terms of both musical style and diversity in cultural background. In concentrating on music-making by women, the book opens up radically new vistas on Finland's music and cultural history, and it rectifies previous erroneous conceptions about women's composership and their artistic work. In short, it exposes the richness in the sonic and intellectual heritage of Finnish women composers, as well as its significance in society today.

This edited book is the third in a series of yearbooks that introduces the principles and applicability of the method of empathy-based stories. The book presents ten empirical studies which all use this method as a tool for data collection. In addition, the work examines the reliability of the method of empathy-based stories as a method and as part of qualitative research.

The research articles in the book provide a current overview of the change in different work and operating environments. These environments include various educational institutions from elementary school to universities, social media, and human resource management. Studies examine the social inclusion, participation and agency of pupils, students, young people, and professionals, as well as the professional and ethical challenges of those working in new environments. The method of empathy-based stories is used to observe, for example, university students' interpretations of involvement in the curriculum process, pupils' views on co-teaching, different forms of agency of young people who experience sexual harassment online, and the subjectivity of recruiters and the reasons for recruitment choices.

Methodologically, the book focuses on the reliability of the method of empathy-based stories and considers the characteristics of the method among qualitative research methods. Reflecting on the research articles, the work discusses what kind of requirements and challenges the method poses for both the researcher and the respondents. The book provides guidelines for evaluating the reliability of the method of empathy-based stories, while participating also in a general discussion of the reliability, potential, and limitations of qualitative research.

The book indicates how the method of empathy-based stories can be applied to a wide variety of research in different contexts. The strength of the method is its ability to utilize the respondents' imagination, thus providing the researchers with opportunities to find new perspectives and invent propositions. The book also provides practical examples of how the method can be used in research. - Kasvatusinstituutiot peruskoulusta yliopistoon ovat jatkuvan muutoksen keskiössä. Globaalit ja paikalliset yhteiskunnalliset muutokset, kuten esimerkiksi sosiaalisen median levittäytyminen osaksi arkea tai synnytyssairaaloiden keskittäminen, asettavat ammattilaisille uusia osaamisvaatimuksia sekä eettisiä haasteita. Kokoomateoksen kymmenessä tutkimusartikkelissa tarkastellaan eläytymismenetelmän avulla näiden muuttuvien ympäristöjen vaikutusta niissä toimivien ihmisten arkeen.

Tutkimusartikkeleissa käsitellään esimerkiksi oppilaiden näkemyksiä yhteisopettajuudesta, kätilöiden osaamista, rekrytoijien ammattitaitoa sekä seksuaalista häirintää verkossa kohtaavien nuoren toimijuutta. Menetelmällisen painotuksensa ansiosta teosta voi hyödyntää myös eläytymismenetelmän soveltamistapoja kuvaavana oppikirjana.

Teos on kolmas osa vuosikirjasarjassa, joka esittelee eläytymismenetelmän käyttöä tutkimusmenetelmänä. Teos osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun laadullisen tutkimuksen luotettavuudesta hahmottamalla menetelmän käytettävyyden mahdollisuuksia ja rajoja sen metodologisten erityispiirteiden kautta.

Finnish psychiatric practice has been heavily based on institutionalization, and mental hospitals have played important cultural and historical roles in Finland. Our multidisciplinary research focuses on the bodily, spatial, affective, and multisensory aspects of the memories of patients, relatives, staff, and their children. The memories were collected and archived in the Finnish Literature Society in 2014–2015. These 92 written pieces cover the period from the 1930s to the 2010s. They reflect significant changes in Finnish psychiatry and provide crucial insights into the various meanings of mental hospitals in people's lives, and the social and cultural forces that shape attitudes to and ideas about mental health problems, psychiatric care, and service users today.
Drawing on our backgrounds in history, artistic research, and visual, cultural and literary studies, we provide new ways of reading and interpreting the memories and experiences in psychiatry. The study discusses memory, mental hospitals as lived spaces, the history of Finnish psychiatry and the relation between the memories of the different groups of writers. The chapters approach memories from the perspectives of affects and atmospheres, violence and abuse, everyday life at the hospital in the 1930s, feelings of fear and safety in the memories of the children of the staff, and the historically and culturally contingent tensions between hospitals and homes.

This book [Mediatized power and the return of the political] describes Finnish decision-makers' relationship with the media. It is based on surveys in 2009 and 2019. In 2009 there were 419 and in 2019 484 respondents, all of them having an influential position in some of the eight societal sectors covered in the study. The results show a moderate change from a consensus-oriented and networking decision-making culture towards a more ideologic and power-based way of negotiating. However, it seems that this has not affected how open or transparent the negotiation-processes are or how prone the decision-makers are to leak confidential information. The decision-makers' relationship with media publicity has become more professional and strategic. The results point to an increased role of social media in communications management while the role of the news media seems to be diminishing. Even though the decision-makers view publicity as an even more risky and strategic arena of political struggle than they did before, they also seem now acknowledge more clearly the rational aspects of journalism. The self-reported role of media publicity as a source of personal authority has somewhat diminished while there seems to be no change in how prone the decision-makers think they are for the impacts of media publicity.

The Centre Party of Finland was represented in almost all cabinets for decades, and it often held the post of prime minister during the reign of President Urho Kekkonen. When Kekkonen's deteriorating health forced him to resign in 1981, the Centre Party, formerly the Agrarian Union, was in front of the crisis. The party was deeply divided along the lines of who would be the best candidate to succeed Kekkonen. The schism had prevailed for years, and contemporaries suspected the party would split up or at least lose its dominant position in Finnish politics. Besides, the numbers of core supporters making up the party, agrarians, were constantly diminishing. In addition, the Finnish party system was in a state of flux. The Finnish People's Democratic League was in a deep downward spiral, while the Conservative Party's support was ascendant. The power struggle between the three 'big' parties, the Centre Party, the Social Democratic Party and the Conservative Party, was fierce. The study describes and analyses how the Center Party survived the challenges it faced. How was the cohesion of the party rebuilt and maintained? How did the Centre Party manage to survive the inter-party contests and end up being the strongest party in the elections of 1991? The study is firmly based on source material from the party organization of the Centre Party and other relevant political actors, such as President Mauno Koivisto. The book provides new information on both Finnish domestic and foreign politics and the power struggles among the parties and leading political figures.

This book explores the media coverage of three prominent Finnish labor market cases in the newspaper Helsingin Sanomat. It analyzes how this arena supported or undermined the power positions of each side and the reaching of the contract. The cases in study are the first proper general agreement in 1968 (Liinamaa 1) and the endeavors for so-called "social contract" by the Government of Esko Aho (1991) and Juha Sipilä (2015). The study identifies changes and continuities in the political discourses, in the ways of making validity claims in political argumentation, and in media/journalistic interventionism. These content analytical viewpoints illustrate the theoretical ideas about mediatization of politics presented in the book. By analyzing corporatist and pluralist aspects of decision making, the book opens a view in the relationships among labor market organizations, the Government, and the media in the three decades studied. - Teoksessa kuvataan, millainen julkisen politikoinnin areena Helsingin Sanomissa rakentui kolmessa merkittävässä työmarkkinatapauksessa ja miten tämä areena tuki tai horjutti sopimusten syntyä ja osapuolten asemaa. Tarkasteltavina ovat vuonna 1968 solmittu Suomen ensimmäinen varsinainen tulopoliittinen sopimus (Liinamaa 1) sekä Esko Ahon ja Juha Sipilän hallitusten yritykset niin sanotuiksi "yhteiskuntasopimuksiksi" vuosina 1991 ja 2015. Tutkimuksen kohteena olevista jutuista tunnistetaan muutoksia ja pysyvyyksiä, jotka liittyvät niin tulopolitiikan puhetapoihin, julkisen argumentoinnin tapoihin kuin median/journalismin toimintaan. Nämä sisällönanalyysin näkökulmat havainnollistavat kirjassa esitettäviä politiikan medioitumista koskevia teoreettisia ideoita. Päätöksenteon korporatistisia ja pluralistisia piirteitä analysoimalla kirja avaa näkymän siihen, miten hallituksen, työmarkkinajärjestöjen ja median suhde on eri vuosikymmeninä julkisuudessa asettunut.

"Urban planning and development are a meeting ground for different experiences and interpretations pertaining to the desireable city, and the ways in which citizens should genuinely be able to participate in the process. This multidisciplinary book explores broadly the question of how to best approach participation today. Instead of aiming at a singular interpretation, the book sets out to develop tools for a better understanding of the different logics behind urban development and citizen participation. The authors explore themes ranging from governmental structures and settings all the way to individual lifeworlds and experiences, and provide several well-founded propositions on what participation is about.

The articles give voice to actors from the public sphere, from the third and fourth sectors, as well as to citizens in different social roles and positions. The book serves as a text book in disciplines related to urban development and participation, and as an information source for professionals and citizens interested in the topic." - "Kaupunkien kehittämisessä ja suunnittelussa kohtaavat erilaiset kokemukset ja tulkinnat hyvästä kaupungista sekä tavoista, joilla kansalaiset voivat olla prosessissa aidosti mukana. Tässä monitieteisessä teoksessa pohditaan miten osallistumista ja osallisuutta olisi tänä päivänä mielekästä lähestyä. Teoksessa ei tavoitella yhtä oikeaa tulkintaa, vaan luodaan välineitä ymmärtää kansalaisosallistumisen ja kaupunkikehityksen monitahoista logiikkaa. Kirjoittajat tarkastelevat teemoja hallinnon institutionaalisista rakenteista aina yksittäisen ihmisen kokemusmaailmaan saakka ja pohtivat monipuolisesti, mitä osallistuminen ja osallisuus lopulta ovat.
Äänensä tuovat esille niin julkishallinnon toimijat, kolmannen ja neljännen sektorin aktivistit kuin erilaisissa yhteiskunnallisissa asemissa olevat asukkaatkin. Teos on tarkoitettu oppikirjaksi eri tieteenaloille sekä tietolähteeksi osallistumisen kysymysten kanssa työskenteleville ja kaupunkien kehittämisestä kiinnostuneille kansalaisille."

In this thesis, I critically interrogate power relations that underlie practices, techniques and rationalities of contemporary forms of governance represented by the governing strategy of structural adjustment framework devised by the Bretton Woods institutions— especially the IMF and the World Bank. Far from being a technique of coercion and domination, the thesis demonstrates that structural adjustment framework represents a differing modality of global power that attempts to discursively legitimise external interventions through the imposition of neoliberal economic agenda. I show that structural adjustment policies are carefully constructed neoliberal rationalities of governing through which donors seek to transform the government of Ghana into a self-disciplined neoliberal subject that must behave in an appropriately competitive fashion that is congruent with the ethos of market rationality. I draw on Michel Foucault's nuanced conceptualisation of governmentality, a form of productive and relational power working through individuals' subjectivities particularly as it coexists with the disciplinary rationale of power, and extend it to the relation between the IMF and the World Bank and the government of Ghana. I analyse how these interactions are embedded within a discursive formation and concrete practices which establish certain views of 'a problem' and mobilise particular authoritative actors, techniques and forms of truth as solutions. I also explore how over the decades the IMF and the World Bank through the modalities of conditionality associated with structural adjustment have sought to govern, remake and regulate the economic, political and social institutions of recipient States. In closing, and by way of illustration, I also examine 'non-compliance' as one possibility into what Foucault has termed 'counter-conduct' through which subjects undermine and challenge governmental forms of power. This being said, within the structural adjustment discourse, there remains, I would be inclined to argue, repressive and dominant forms of power. This thesis, contributes to the contemporary scholarship on governmentality to deepen and re-evaluate the distinctiveness of power relations in the example of the IMF and the World Bank adjustment programmes in Ghana.

Sata kuntaa riittää , Puolet pois! ja Lopulta kuntia voi olla vain 30. Tutkimuksen aiheena on 1990-luvun alusta 2000-luvun puoliväliin käyty kuntarakennetta koskeva julkinen keskustelu. Keskustelua näkökohtineen, vaatimuksineen ja osapuolineen tarkastellaan totuuden politiikan kautta. Kiinnostuksen kohteena on se, miten tuotetaan ne totuudet, joilla perustellaan kuntarakenteeseen kohdistuvia vaatimuksia. Tutkimuksen aineisto muodostuu kuntaliitoksia käsittelevistä sanomalehtikirjoituksista. Tutkimuksen perusteella kuntarakennekeskustelun solmukohdassa käydään kamppailua tehtävien, voimavarojen ja kuntarakenteiden keskinäisestä suhteesta. Kunnille osoitettujen tehtävien ja voimavarojen merkitys on kansantaloudellisesti ja jakopoliittisesti keskeinen. Voimavaroissa tai tehtävissä tunnistettu muutos käynnistää tarpeen sopeuttaa kahta muuta elementtiä. Muutosvaatimukset ovat kytkeytyneet myös poliittisen vallanjaon jännitteisiin eli puolueiden valtapoliittisiin asemiin kuntakentässä. Kamppailu oikeista tulkinnoista, määritelmistä ja näkökulmista eli totuudesta ilmenee puhe- ja ajattelutavoissa eli diskursseissa. Kuntarakennekeskustelua hallitsee puhetapa, joka on nimetty valtadiskurssiksi. Sen keskeisenä päämääränä on kuntarakenteen uudistaminen suurempien kuntien muodostamiseksi. Kysymys on kuntien toimintaedellytysten ja voimavarojen vahvistamisesta. Keskeiseksi muodostuu kuntien toimintaympäristön muutos. Valtadiskurssissa kuntarakenteen uudistaminen asetetaan rahoituksen tai tehtävien uudelleenmäärittelyn edelle. Kun kuntien tehtävissä tai voimavaroissa tapahtuu muutoksia, rakenteiden tulee sopeutua näihin muutoksiin. Kuntarakenne näyttäytyy hallittavana , sen piirteitä voidaan mitata, arvioida ja muuttaa. Vastadiskurssiksi nimetty diskurssi syntyy reaktiona vaatimukselle kuntarakenteen muutoksesta. Vastadiskurssin lähtökohdista käsin pyrkimys kuntarakenteen muutokseen ei ole perusteltu. Kunnat nähdään historialtaan ja identiteetiltään ainutkertaisina itsehallinnollisina yhteisöinä, joilla on alueellinen itsemääräämisoikeus. Kunnan kehittämistä ja palveluja koskeva päätöksenteko halutaan säilyttää mahdollisimman lähellä kuntalaisia. Kuntaliitosten nähdään johtavan kehittämistoimenpiteiden ja palveluiden keskittymiseen eli hyvinvointivaltion paikalliseen alasajoon. Toimintaympäristön muutos edellyttää sopeutumista, mutta kuntaliitosten sijaan ratkaisuksi esitetään kuntien voimavarojen lisäämistä, tehtävien vähentämistä, kuntien yhteistyön lisäämistä ja muita palvelutuotannon tehostamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Nykyiset kunnat ovat muodostuneet useiden vuosisatojen aikana monien vaiheiden kautta. Kuntia on yhdistetty ja niitä on jaettu. Muutoksia on perusteltu eri aikoina ajankohtaisilla kuntien tehtäviin ja taloudellisiin voimavaroihin kohdistuvilla haasteilla. 1990-luvun alussa kuntarakenteen muutostarve kytkettiin byrokratiaan ja lamaa seuranneeseen kunnallistalouden kriisiin. Vaatimus palvelujen tehokkuudesta ja byrokratisoituneen hallinnon virtaviivaistamisesta muodostui hyvin keskeiseksi. 1990-luvulta 2000-luvulle tultaessa alkoi korostua seutuistuminen, kuntien keskinäinen riippuvuus ja yhteistyö elinkeinojen kehittämisessä sekä palvelujen turvaamisessa. Samalla omaksuttiin kaksi erilaista sopeutumisstrategiaa eli pyrkimys edistää sekä kuntaliitoksia että seutuyhteistyötä. Kaksikärkinen strategia edusti kompromissia tilanteessa, jossa kunnat eivät olleet halukkaita liitoksiin. 2000-luvun puoliväliin tultaessa kuntarakennekeskustelussa tapahtui kuitenkin diskursiivinen muutos. Kuntarakenteen muutosta vaadittiin entistä voimakkaammin nimenomaan palvelujen turvaamiseksi. Kuntien taloudellisen aseman eriytyminen kiihtyi muuttoliikkeestä ja kuntien rahoitusperusteiden muutosten seurauksena. Uhkana olivat myös väestön ikääntymisestä ja palveluvaatimusten muutoksista johtuva palvelukustannusten kohoaminen. Kunnat näyttivät jakautuvan menestyviin ja menettäviin. Monien kuntien edellytykset palvelujen järjestämiseen olivat merkittävästi heikentyneet. Kuntien taloudellinen vastuullistaminen ja vaatimus elinvoimaisuudesta korostuivat. Julkisen talouden sopeuttamistarpeen ja kuntien palvelukustannusten kasvun myötä tehokkuuden rinnalle nousi vaatimus tuottavuuden kohottamisesta. Toimintaympäristön muutoksiin varautumisen katsottiin edellyttävän myös elinvoimaisuutta. Aiempina vuosikymmeninä valtion rahoitusta ohjattiin voimakkaasti infrastruktuurin ja palveluverkon ylläpitämiseen syrjäseudulla ja heikosti toimeentulevissa kunnissa. Tapahtuneessa muutoksessa on kysymys siitä, että yksi totuuden politiikka korvautuu toisella. Kuntien odotetaan kantavan vastuunsa elinkelpoisuudestaan ja yhdistyvän väestö- ja elinkeinopohjaltaan ja sitä kautta entistä vahvemmiksi kokonaisuuksiksi. 2000-luvun edetessä kuntaliitoshankkeita on käynnistynyt kiihtyvällä tahdilla ja yhä useammissa niistä kunnat yhdistyvät. Kuntayhteisön historia, identiteetti ja ainutkertaisuus väistävät, kun yhdistyminen muodostuu yhden tai useamman kunnan taloudellisen aseman tai toiminnallisten edellytysten kannalta välttämättömäksi. Keskusteltaessa kuntarakenteesta keskustellaan samalla kuntien itsehallinnosta. Voimakas vaatimus kuntien elinvoimaisuudesta ja elinkelpoisuudesta merkitseekin itsehallintokäsityksen muuttumista. ; The topic of this study is the public discussion on desired local authority size and the need for municipal mergers. The study is based on the French philosopher Michel Foucault´s discoursive view of knowledge and power and an analytics of governmentality, which has evolved from Foucault´s research. The discussion on local government structure concerns information on local authorities, power and competing governmental rationalities. Governmental rationalities refer to different ways of producing truths and giving causes for social and political aims. The study is based on the conception that governmental rationalities are bound up with a discoursive struggle. This struggle is integrated into public discussion. The material of the study consists of newspaper articles on local government structure and municipal mergers. The discussion on local government structure is examined in contexts from the early 1990s and early 2000s. With regard to these two periods I analyse the changing historical conditions under which the discourses unfold. During the time that passed between the two periods the local authorities faced a major change in economic fluctuations, migration, internationalisation, the European integration and the effects of extensive public administration reforms. The discussion on local government structure is analysed in relation to the recent development of the operating environment, the metamorphosis of the welfare society and the changeable role of local authorities. An important issue in my study is what kind of discourses form the framework for public discussion on local government structure? And how do they regulate the governmental rationalities concerning the relations between the duties, resources and structures of local governments? According to my study, the debate on local government structure is in fact a defining struggle over the local authorities´ mission, resources and structure and how these are related to one another. A change detected in resources or duties triggers a need to adjust either one of the two other elements in question. The interpretations of adjustment in each case result in specific governmental rationalities of reform. There is also the question of how political power is distributed and the tensions arising from it, i.e. a struggle for political power in connection to the political parties´ differentiated position in local governments. A change in local government structure signifies new strategic positions and political strongholds. The positions of the traditional ruling parties, i.e. the Centre Party and the Social Democratic Party, produce opposite dispositions of how and on whose conditions the governmental models are outlined. The study shows that the discussion on local government structure is dominated by a power discourse that strongly emphasises a demand for restructuring in order to form larger municipalities. The power discourse strengthens a rationality that gives priority to restructuring local governments instead of financing or redefining duties. Within the power discourse the conception of local government structure turns into an instrument of governmentality and a perspective which sets aside other possible ways of representing local authorities. Local authorities are perceived as a part of the total structure of administrative units, the characteristics of which may be measured, assessed ­ and changed. A counterdiscourse arises as a reaction to the power discourse and its demand for adjustment to the change of operational environment through a change of local government structure. This counterdiscourse questions the notion of local authorities as a structure that can be steered and governed. Local authorities are seen as unique, autonomous regional institutions where decisions on their development and services must be made as close to the local residents as possible. Thus the counterdiscourse emphasises the local authorities´ territorial autonomy, which secures preserve the unique history and identity of the present municipalities. In the 1990 s the interpretation that the operating environment developed towards regionalisation was characteristic for the change management. The aim to promote regionalisation and conditions influencing regionalisation was strengthened. Regional cooperation represented a compromise between reluctance to merge and securing of industrial development needs and services. The discussion concerning local authority structures was founded upon a two-peaked strategy of adjusting, i.e. the aim was to actively further the promotion of both municipal mergers and regional cooperation. Securing services is the topic in the core of the discussions on local government structures. And this topic is enwrapped in the discourse on equality. However, equality appears to be the ambivalent precondition for the reform. In the power discourse the equal status of citizens is threatened by the differentiation of the financial situation of local authorities. A change of the local government structure arises as the solution. The counterdiscourse emphasises one aspect above all others, i.e. to secure services as close to the local residents as possible. The pursuit of scale benefits, concentration of resources and development measures and cutting down on services are considered risks in the change of local government structures. The fear for the effects of concentrated powers and for the dismantlement of the welfare society at local level will be actualised in the counterdiscourse. From the beginning of the 1990 s to the mid-2000 s there is a discoursive change in the discussion on local government structures. The discussion starts increasingly to circle around the change of operating environments of local authorities. The prerequisites of local governments to secure the services are getting questioned due to migration, changes in the population s age structure and regional differentiation. There seems to be a division into winning and losing local authorities. The financial and operating prerequisites of small and remote local authorities are considered to have weakened. Making provisions for changes in the operating environment emphasises vitality and viability. A condition is that local authorities embrace their financial responsibilities. The responsibilisation in the discoursive change is similar to the responsibilisation frequently applied in connection with the management of welfare drawing on different neoliberal practices. The mentality of liberalisation and responsibilisation can be more widely acknowledged in the development of the relations between local authorities and the state. In political rationalisation the promotion of productivity has become the counterpart of the securing of services. The rhetoric of financial necessities is more strongly than before starting to regulate the discussion. In the 1990 s the emphasis was on effectivity and claims for the streamlining of the bureaucratised governance. In the 2000 s the talk focused on productivity and the demand that more should be achieved despite decreasing resources. The concept of productivity welling from the background assumptions of economic science is problematic for the public sector. It does not measure welfare and wellbeing. Consequently the dispute is not about measures but about goals. What kind of local authorities will be given the responsibility for the services to residents and the development of their close environment? The answer to this question also implies how resources and duties are allocated to local authorities. The discoursive change is all about a reorganisation of the mutual relations between knowledge and power. One politics of truth is replaced with another politics of truth with more explanatory power and penetrating effects than the former one. The responsibilisation of local authorities and the assessment based on financial processes come in the centre of the discussion on local government structures. The definitions of local authority duties, resources and structures also contribute to the revision of local self-government. The strong claim for vital and viable local authorities actually means the articulation of a new kind of basis for the self-government.

Abstract The present study concerns the recruitment of foreign workforce in municipalities and private enterprises which provide local services. We scrutinize in which professions the workforce is required in the future. This research also focuses on ways how the employer can hire the best suitable foreign employees in the organization. As the final step the aim is to develop a model for recruitment of foreign workforce. This topic is currently interesting because of the increase of the share of older population and the decrease of available workforce in Finland in the near future. It is estimated that for example there will be 185 000-210 000 new jobs available in social and health care sectors during 2005-2020. The purpose of this dissertation is to increase the knowledge regarding the recruitment of foreign workforce in the municipality sector. The research was carried out using questionnaires for ten different organizations in Northern Ostrobothnia. These are Pudasjärvi, Kempele, Liminka, Muhos, Hailuoto, Sievi, Lumijoki and Tyrnävä municipalities, Mäntykoti ry in Oulu and the Family home Ojantakanen in Pulkkila. The main research question of this dissertation is: How the recruitment of foreign workforce can be carried out in the municipality sector? The theoretical background of the analysis is based on international human resource management and multicultural literature, knowledge about the quantities of foreigners, and demographic prognosis of population statistics. Methodologically the study is a qualitative study. The research method is content analysis based on research data. The data were collected during 2011-2013 using three questionnaires to municipality and business managers. According to the results of this research the organizations need further information on how to organize the recruitment of foreign workforce the best way. There is need for the recruitment of foreign workforce in the Northern Ostrobotnia, but there are no strategies of how to carry out work-based immigration, or the strategies are inadequate. The personnel and the managers need further education to learn how to meet and orientate foreign employees. ; Tiivistelmä Tutkimus käsittelee ulkomaisen työvoiman rekrytointia kuntiin ja kunnallisia palveluja tuottaviin yksityisiin yrityksiin. Työssä selvitetään, mille aloille työvoimaa tulevaisuudessa tarvitaan ja millä keinoilla työnantaja voi palkata sopivimmat ulkomaiset työntekijät organisaatioonsa. Lisäksi tutkimuksessa on tavoitteena kehittää ulkomaisen työvoiman rekrytointimalli. Aihe on ajankohtainen, sillä väestön ikääntyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen vaikuttavat lähivuosina Suomen työvoiman määrään. On arvioitu, että muun muassa sosiaali- ja terveyssektorilla avautuu 185 000–210 000 työpaikkaa vuosina 2005–2020. Väitöskirjatyön tarkoituksena on lisätä tietoa ulkomaisen työvoiman rekrytoinnista kuntasektorilla. Tutkimusaineisto kerättiin Pohjois-Pohjanmaalta kymmenestä eri organisaatiosta. Nämä ovat Pudasjärven, Kempeleen, Lumijoen, Limingan, Muhoksen, Hailuodon, Tyrnävän ja Sievin kunnat, Oulun Seudun Mäntykoti ry ja Ojantakasen perhekoti Pulkkilassa. Väitöskirjan keskeinen tutkimuskysymys on: Miten ulkomaisen työvoiman rekrytointi voidaan toteuttaa kuntasektorilla? Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu kansainvälisen henkilöstöjohtamisen sekä monikulttuurisuuden kirjallisuuteen ja väestötilastoihin liittyviin demografisiin ennusteisiin. Tutkimusote on laadullinen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2011–2013 kolmella kunta- ja yritysjohtajille suunnatulla kyselyllä. Tutkimustulosten mukaan organisaatiot tarvitsevat lisätietoa siitä, mikä on paras tapa toteuttaa ulkomaisen työvoiman rekrytointi. Pohjois-Pohjanmaalla on tarvetta ulkomaisen työvoiman rekrytoinnille, mutta suunnitelmia työperäisen maahanmuuton toteuttamiseksi ei ole tai ne ovat puutteellisia. Henkilöstö ja esimiehet tarvitsevat koulutusta ulkomaalaisten työntekijöiden kohtaamiseen ja perehdyttämiseen.

Hallinnon uudistaminen liian yksiäänistä ja kaavamaista Jenni Airaksisen väitöskirja Hankala hallintouudistus kohdistuu suomalaisen kunnallishallinnon uudistamiseen. Tutkimus osoittaa, että kaavamaisuuteen ja liialliseen konsensukseen perustuva uudistaminen voi pahimmillaan johtaa toiminnan taantumiseen tai jopa estää muutoksia. Poliittis-hallinnollisella eliitillä on pyrkimys ylläpitää sisäistä kiinteyttään ja tämä estää erilaisten näkökulmien esiintulon uudistamiskeskustelussa. Tämä puolestaan johtaa yksiääniseen uudistamiseen ja liialliseen konsensukseen. Tutkimuksen perusteella uudistuksissa mukana olevilla ihmisillä oli hyvin erilaisia käsityksiä uudistuksen tavoitteesta ja tehtävästä. Nämä käsitykset olivat keskenään osin voimakkaassakin ristiriidassa. Hallintouudistus tulkittiin kuntien haasteiden kannalta oikeanlaisena ja tarpeellisena toimintana, mutta samaan aikaan sen pelättiin johtavan kuntien päätösvallan ja itsenäisyyden menettämiseen. Ristiriitaiset käsitykset eivät kuitenkaan nousseet keskusteluun vaan uudistuksen läpikäyväksi teemaksi nousi konfliktien välttäminen ja konsensuksen tavoittelu, mikä käytännössä johti siihen, että uudistuksen tavoitteet jäivät saavuttamatta. Vaikeiden asioiden välttely johti siihen, että käytännön uudistaminen osoittautui liian hankalaksi. Yksiäänisyyteen pyrkivän ja kaavamaisen uudistamisen mahdollisuudet saada aikaan muutoksia ovat hyvin rajalliset. Rajallisuus korostuu entisestään, mikäli päätöksenteossa pyritään erilaisten mielipiteiden peittämiseen ja uudistusta eteenpäin vievien eliittiryhmien kiinteyden ylläpitämiseen. Hallinnon uudistamisessa tarvitaan uusia ja luovia tapoja ratkaista ongelmia. Uudet ratkaisut voivat kuitenkin syntyä vain, jos uudistamisessa kyetään luopumaan yhden yhteisen päämäärän ja sen tavoittelun ihanteesta ja hyväksytään uudistamiseen liittyvä moniäänisyys. Hallinnon uudistamista tulisi tutkimuksen mukaan tarkastella prosessina, jossa erilaisten tulkintojen ja preferenssien kamppailu on normaalia toimintaa. Tällainen lähestymistapa voidaan suomalaisessa kompromissi- ja konsensushakuisessa kulttuurissa kokea vaikeaksi, mutta mikäli hallinnon uudistamisessa toimivat ryhmät jättävät vaikeat asiat pois agendaltaan konsensustavoitteen nimissä, päädytään hallinnon uudistamisessa helposti hankalaan hallinnon uudistamiseen. HANKALA HALLINNON UUDISTAMINEN näkyy pienten askeleiden kautta tapahtuvina, kompromissiratkaisuista kehittyneinä, pirstaleisina hallinnon uudistamisen osahankkeina, joiden kautta voidaan muutosten toteuttamisen sijaan ylläpitää olemassaolevia rakenteita ja vältellä muutosta. ; Troublesome Nature of Administrative Reform The topic of my research is an administrative reform which is studied as a dynamic and contextualised phenomenon. The aim was to understand the nature and the essence of an administrative reform in the context of local government in Finland. The Regional Support Project (Seutukuntien tuki -hanke) was chosen as an empirical example of a reform in this study. The project was launched by the national government in 2000 as a response to the transition process of local governance of Finland. In this context the municipalities were trying to solve the contradiction of their diminishing resources and increasing demands by increasing voluntary cooperation in service provision and regional development. The aim of the project was to promote inter-municipal cooperation by means of state support and permissive legislation. The empirical data is qualitative and the method of analysis is based on grounded theory. The purpose of the method is to produce a practical theory derived from the experiences of those people who have lived through the administrative reform. The process of analysis was to define emerging concepts and make continuous comparisons to the empirical data and to other conceptual innovations. By linking the discovered concepts to each other, the patterns of social behavior and meaning of action were generated. The empirical data of the study was collected during 2000 2005. The primary data consists of 154 interviews and approximately 60 pages of observation material. The data was collected in the national level steering group of the reform and in all of the eight districts (comprising 55 municipalities) taking part in the project. The secondary data includes official documents of the Regional Support Project produced by the central government, different districts and the municipalities. The grounded theory -procedure revealed four partly conflicting frames. The different frames are the rhetoric and the reality of governance practices, national government as the reformer of autonomous local government, the fear of hollowing out local government and the gap between the elite and the masses. The phenomenon of administrative reform is experienced and interpreted differently depending on the frame adopted. In a situation, where contradicting frames are visible, a conflict is possible and even probable. However, this was not the case in the administrative reform studied. Instead, the most evident patterns of behavior in the reform process were pronounced pursuit of consensus, compromise seeking and avoidance of conflict. My research shows that the core process of an administrative reform is maintaining the cohesion of the elite . With this concept it was possible to connect the discovered contradicting frames to each other. Through an analysis of the interplay between the different frames and the core process, the dynamics of the administrative reform are unfolded. Essential in understranding the dynamics of an administrative reform is the existence of the conflicting frames and coincident objective of maintaining the cohesion of the elite. This combination is likely to lead to a wobbly and slow process and shows the troublesome nature of an administrative reform. The theoretical model created in this research, shows the process of an administrative reform as an application of unisonous instrumental-rational patterns. The possibilities of the above-mentioned approach are highly limited in producing new ways of function. Such limitedness is even more problematic in a multi-actor, network-type situation, where different interpretations of situations are not confronted but concealed in the fear of conflicts. Instead, administrative reform practices could be seen as historically and culturally defined processes of production of meanings, where the struggle of different ideas and interpretations is considered normal. The acceptance of struggle as a part of administrative reform requires that the individuals of the decision-making elites are ready to function in groups, where anxiety is allowed to be present at times. The groups the decision-making elites in administrative reforms are trying to find new creative solutions to the problems they face. Creative solutions develop in situations where genuine negotiation between different meanings and interpretations is present. Negotiation is however not possible in a situation where the fundamental objective of an elite-group is to prevent the individuals of the group from exposing to anxiety. If this is accepted, it is likely to lead to small steps, bad compromises and fragmented application of reform practices. In the context of administrative reforms this is problematic for it can lead to the regression of action or actually supporting the practices already functioning. These insights indicate why the nature of administrative reform is troublesome.

Tutkimuksen aiheena on kunta ja sen muutos. Tutkin sitä, minkälaisena kunta näyttäytyy sen tehtäväkenttää voimakkaasti rajaavan hallinnonuudistuksen kontekstissa, ja minkälaisia vaikutuksia tällaisella hallinnonuudistuksella on kuntiin. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten moniulotteisesta ja laajavaikutteisesta muutoksesta kunnan tehtäviä vähentävässä hallinnonuudistuksessa on kyse. Teen näkyväksi sen, minkälaisia merkityksiä kunnalle annetaan, minkälaisia laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia kuntamuutokseen liittyy, ja mistä kuntamuutoksessa itse asiassa on kyse. Tarkastelen kuntaa alati muuttuvana sosiaalisena konstruktiona. Fenomenologisen tutkimusotteen avulla teen näkyväksi kuntajohdon haastatteluista koostuvaa aineistoa analysoimalla, mistä puhumme, kun puhumme kunnasta. Tällä tavoin rekonstruoin kuntakäsitteen. Tutkimuksen käsitteellisinä lähtökohtina ovat kuntakäsitteen ulottuvuudet, hallinnonuudistusten sivuvaikutukset ja kunnan onttoutuminen analogiana valtion onttoutumisesta. Tutkin aihetta empiirisesti tapausesimerkin avulla, Kainuun hallintokokeilua tarkastelemalla. Kuntaan kohdistuvia vaikutuksia ovat haastatteluaineistoni analyysin perusteella organisatoris-toiminnalliset, johtamiseen liittyvät ja kuntakäsitysten muutokset. Muutospuhuntaa värittää läpileikkaavasti ristiriitaisuus. Grounded theory -menetelmää soveltaen olen muodostanut empirialähtöisen teorian kunnasta. Olen määritellyt neljä kunnan olemusta kuvaavaa perustehtävää: demokratiatehtävä, taloustehtävä, yhteisötehtävä ja hyvinvointitehtävä. Näitä tehtäviä yhdistää, niistä ammentaa ja niitä samanaikaisesti ruokkii määrittelemäni kunnan ydintehtävä, raison d´être, jonka mukaisesti kunta on elämisen edellytyksiä luova itsehallinnollinen paikallisyhteisö. Perustehtävät painottuvat eri tavoin eri kunnissa ja niiden painotukset vaihtelevat eri aikoina myös yksittäisen kunnan sisällä. Kunta voi siis olla kunta monella eri tavalla säilyttäen kuitenkin perusolemuksensa. Tutkimukseni perusteella kunnan tehtäväkentän rajaaminen näyttäytyy eri tavoin eri kunnissa. Tehtävien väheneminen itsessään ei horjuta kunnan asemaa ja merkitystä instituutiona. Muutoksen kokemisessa olennaista on kuntajohdon käsitys kunnasta. Palvelutehtävään nojaavissa kunnissa muutos näyttää vaikeammalta, kun taas sellaisissa kunnissa, joissa kunta nähdään moniulotteisempana kokonaisuutena, muutos näyttäytyy helpompana. Palvelukuntakäsitykseen perustuva näkemys kunnasta saa muutoksen näyttämään lopun alulta. Monipuolisempi kuntakäsitys auttaa näkemään muutoksessa uuden alun, jossa kunta on mahdollista keksiä uudelleen. Kunta ei sen tehtävien vähenemisen myötä onttoudu. Sen sijaan muutos paljastaa palvelukuntakäsityksen onttouden, jossa valtion kunnille määräämiin palvelutehtäviin keskittyneen kunnan idea on kadonnut vuosikymmeniä kasvaneen palvelukuorman alle. Tutkimukseni perusteella kuntamuutos näyttäytyy kumulatiivisena prosessina, jossa ei ole selväpiirteistä alkua eikä loppua, vaan jossa erilaiset sykäykset laittavat liikkeelle uusia muutosvoimia, jotka johtavat uusiin muutoksiin. Muutosten suunta vaihtelee eri kunnissa, mikä lisää kuntien erilaistumista. Kunnan olemassaolo näyttäytyy alati muuttuvana jatkumona, jossa kuntaa jatkuvasti rekonstruoidaan, ja jossa kuitenkin on eräitä kiinteästi mukana kulkevia peruselementtejä, jotka jäsentävät kuntana olemista. Hallinnonuudistuksen myötä kuntiin kohdistunut muutos on avannut mahdollisuuden tehdä näkyväksi kunnan olemuksen eri ulottuvuuksia ja kuntana olemisen monia tapoja. Kuntien erilaisuus ja kiihtyvä erilaistuminen haastaa vuosikymmeniä kuntia koskevaa lainsäädäntöä ohjanneen käsityksen kunnista geneerisenä, homogeenisena joukkona. Tämä ajattelutavan muutos vaikuttaa niin paikallistasolla, valtion kuntapolitiikkaan kuin kuntatutkimukseen. Kunta pakenee yhteen muottiin pakottavaa yhtenäiskunta-ajattelua, ja esiin tulevat monet rinnakkaiset kuntatodellisuudet. ; Local government, change and the change of local government This research concerns the change of local government. I focus on the question, how local government appears in a context of administrative reform that reduces the tasks of local government. I also study what kinds of effects the reform has on local government. The aim of this research is to increase understanding about the multidimensionality and the extension of this kind of reform. The research is em-pirical focusing on one case, the regional self-government experiment in Kainuu region, Finland. In my empirical case study research I show what meanings local government is given to, what kinds of broader societal effects the change of local government is connected to and what the change of local government as a whole is about. I consider local government as a constantly changing social construction. By using phenomenological research setting and by analyzing the interview data, I demonstrate what we talk about when talking about local government. By doing this I reconstruct the concept of local government. The conceptual basis of this research is based on the concept of local government, the side-effects of adminis-trative reforms and hollowing out of the local government as an analogy of hollow-ing out of the state. As a result of my grounded theory based analysis I have built an empirically based theory of local government. I examine the effects of the reform that are re-lated to local government and the meanings that local government is given to in the reform context. The local government related effects are 1) organizational and functional effects, 2) effects related to management and 3) the changes in local government conceptions. The rhetoric about change is contradictory when it comes to change, constancy and the nature of change. In my research I have also defined four main tasks for local government based on the data. These tasks are 1) democracy task, 2) economy task, 3) community task and 4) well-being task. These tasks are combined by the core task, raison d´être, of local government that ac-cording to my definition is as follows: local government is a local self-governmental community creating prerequisites for living. The basic tasks are em-phasized differently in different municipalities and the emphasis varies over time also in single municipalities. Local government can, thus, be local government in various ways still maintaining its basic essence. My research indicates that reducing local government tasks affect differently in different municipalities. Task reduction as such does not destabilize the status and meaning of local government. The way local government leaders understand local government seems to be essential when figuring out how the change is experienced. The change seems to be more difficult in municipalities that lean on the service task while the change seems to be easier in municipalities where local government is seen as a more multidimensional unity. Grounding the local government conception on the service task makes the change appear as the beginning of the end while the more versatile conception helps in seeing a new beginning in the change where it is possible to re-invent local government. Thus, local government will not hollow out due to the task reduction but the change reveals the hollowness of service municipality conception. Instead, it seems that the idea of local government has been lost during the decades when the state has given constantly new tasks to the local level. In the light of my research the change of local government appears as a cumulative process with no clear beginning nor clear end, as a process in which various pulses cause new drivers that lead to new changes. The direction of change varies in different municipalities which increases the differentiation of municipalities. The change fosters change so that the existence of local government can be seen as a constantly changing continuum where local government is continuously reconstructed and where are some firm basic elements that structure the existence of local government. The change that the reform has brought up has opened up the chance to make visible the various dimensions of the essence of local government and the various ways of how local government can exist. The difference and differentiation of municipalities challenge the conception of local government as a generic, homogenous group, the conception that has for decades steered the legislation concerning Finnish local government. This change of mindset will have effects not only on the local level but also on the national policy and research concerning local govern-ment. Local government cannot be categorized in one, single unitary form, but instead, various parallel local government realities emerge.