Social inequalities fuel a debate about the meaning of political equality. Formal procedural equality is criticised for reproducing discriminatory outcomes against disadvantaged groups but affirmative action, particularly in the form of group quotas, is also contested. When opposing conceptions of substantive equality support divergent views about which procedural rule genuinely respects political equality, democracies cannot identify a standard or rule of procedural fairness to be widely accepted as fair. This dispute over procedural fairness can carry on indefinitely and could challenge democracy's legitimacy claim. I argue that democracies can renew their legitimacy claim by embracing this debate and by accommodating it through constitutional deliberation that must be as impartial and meaningful as possible. Impartiality ideally requires the presence of every citizen in this process because each of them has a unique and evolving experience of inequality. Meaningful deliberation is about offering periodic opportunities for constitutional reform, allowing for continuous feedback, reflection, and learning.
In public relations research, the concept of engagement is often theorized but seldom observed in practice. This research focuses on what public leaders learn when they undertake actions centered on learning by listening to society to implement governmental citizen engagement programs. Taking an inductive grounded approach to data analysis which draws on tools and methods of grounded theory as well as including a review of key concepts from public relations literature, a reflexive analysis of an action learning intervention involving the members of a provincial government was conducted. Results show that, when reflecting on interaction with stakeholders of the program, government members: increase their knowledge about both sides of the public organization-society relationship; become more sensitive to what listening is and implies, and, hence, more supportive of two-way communication; are challenged about the authenticity of the motivations behind their listening; become more aware of ways in which they work to build social capital; and, subsequently, increase their willingness to act together with society. This paper shows that reflection on the real implementation of engagement programs gives policy makers a better understanding of normative assumptions, and hence it instantiates public relations theories and concepts about engagement. By identifying acting-by-listening as integral to citizen engagement, it presents implications for the study and practice of public relations in public sector organizations.
The existence of educational curriculum management is a form of collaborative effort or effort to encourage the achievement of learning objectives, especially to improve the quality of teaching and learning interactions. This requires a series of evaluation, planning and implementation that cannot be separated from the unit. On the other hand, learning management is a part of a system with interrelated components. The learning components in an educational structure include students (students), teachers (educators), materials, curriculum, school infrastructure, and learning method strategies. In curriculum management and learning thus interrelated in education to achieve the desired goals. Curriculum management is an important part that influences the success of education in national education. In addition, because the curriculum is a support system to achieve institutional goals in an educational institution, the curriculum has an important role in realizing and creating quality schools. To support the success of the curriculum, the government sector or must be empowered to lead the curriculum. Curriculum management at the institution or school level must be coordinated by management (administrators) and assistant supervisors (administrators) which are developed as a whole in the context of the SBM and unit level curriculum. (KTSP) and the vision and mission of the educational institution. In this study, the method we use is direct observation at the school by interviewing the school and the supporters in making this journal are using library research or literature study which includes theories relevant to the problem in research. The library study itself is a series of activities related to collecting library data, reading, recording and processing data from a research.
Johtajat ja heidän kognitiot ovat kriittisessä roolissa yrityksen kansainvälistymisprosessissa ja sen muotoutumisessa ajan myötä. Vaikka keskeisimmät kansainvälistymistä koskevat teoriat tiedostavat tämän, ymmärrys ja aiempi tutkimus johtajien ja heidän kognitioiden roolista yrityksen kansainvälistymisprosessissa on yllättävän vähäistä. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt tarkastelemaan yrityksen kansainvälistymisprosesseja erityisesti yrityksen ja toimialan tasoilla. Johtajat on nähty rationaalisina toimijoina eikä päätöksentekoa olla nähty merkityksellisenä osana yritysten kansainvälistymisprosesseja. Tutkimukset, jotka ovat huomioineet johtajien päätöksenteon roolin, ovat lähestyneet kysymystä hyvin rajallisista tieteenfilosofisista ja metodologisista lähtökohdista. Tämä on johtanut kapeaan ja yksipuoleiseen ymmärrykseen aiheesta, minkä vuoksi päätöksentekijöiden rooli on jäänyt epäselväksi. Puutteellinen ymmärrys päätöksentekijöiden roolista vaikeuttaa yrityksen kan-sainvälistymisprosessin ymmärtämistä kokonaisuutena, koska kansain-välistymisprosessia ohjaavat päätökset syntyvät lopulta aina johtajien toimesta. Tämä väitöskirja pyrkii avaamaan johtajien päätöksentekoprosessien roolia yrityksen kansainvälistymisessä ensiksi tutkimalla, kuinka kognitiiviset perustat vaikuttavat yrityksen kansainvälistymiseen ja toiseksi esittämällä keinoja, kuinka yrityksen kansainvälistymisen kognitiivisia perustoita voidaan tutkia tulevaisuudessa entistä paremmin. Näitä kysymyksiä lähestytään hyödyntämällä kahden kirjallisuuskatsauksen ja kahden tapaustutkimuksen tuloksia, jotka tarkastelevat yrityksen kansainvälistymisen kognitiivisia perustoita erilaisista teoreettisista tulokulmista. Ensimmäinen kirjallisuuskatsaus avaa kognitiivisesti suuntautuneen kansainvälistymis- tutkimuksen tilaa selvittämällä sekä tutkittuja että vähemmälle huomiolle jääneitä tutkimusalueita näin luoden yhtenäisempää ymmärrystä aiheesta. Toinen kirjallisuuskatsaus tutkii, miten aikaisempi kirjallisuus kansainvälisestä liiketoiminnasta on tarkastellut niitä kognitiivisia eroja, jotka nousevat johtajien kulttuurillisista, kansallisista, etnisistä ja geografisista taustatekijöistä. Kirjallisuuskatsaus integroi nämä löydökset osaksi laajempaan johtajien ja organisaatioiden kognitioihin liittyvää kirjallisuutta. Väitöskirjan ensimmäinen tapaustutkimus tarkastelee heuristisen päätöksenteon kehittymistä yrityksen kansainvälistymisen aikana sekä kontekstisidonnaisen kokemuksen roolia tässä prosessissa. Tutkimuksen löydökset osoittavat, että johtajat pystyvät valjastamaan heuristiikkojen hyödyt päätöksenteossa vasta, kun he ovat kerryttäneet riittävän määrän kontekstisidonnaista kokemusta ja kun sopiva ärsyke laukaisee kertyneen kokemuksen muutoksen käyttökelpoisiksi heuristiikoiksi. Toinen tapaustutkimus puolestaan käsittelee eri historiantutkimuksen menetelmien hyödyntämistä yritysten kansainvälistymisprosessien ja markkinoilta poistumisten temporaalisuuden ymmärtämisessä ja tutkimisessa. Tämä väitöskirja edistää kognitiivisesti suuntautunutta yrityksen kansainvälistymiskir-jallisuutta laaja-alaisesti. Se syventää ymmärrystä siitä, miten johtajien kognitiot muovaavat yrityksen kansainvälistymistä organisoimalla ja tuomalla yhteen aikaisemman tutkimuksen löydöksiä. Erilaisia tieteenfilosofisia tulokulmia hyödyntävät tapaustutkimukset puolestaan edistävät tutkimusta tuomalla esiin uusia piirteitä kognitioiden roolista yrityksen kansainvälistymisessä. Tämän lisäksi väitöskirja tarjoaa jatkotutkimukselle ideoita ja keinoja edistää alan tutkimusta tuomalla esiin kehityskohteita nykyisessä ymmärryksessä sekä havainnollistamalla, kuinka (1) subjektiiviset tutkimusotteet, (2) historialliset tutkimusmenetelmät ja (3) mikroperusteinen tulokulma tarjoavat hyödyntämättömiä mahdollisuuksia edistää alan tutkimusta. ; Individual managers and their cognitions play a crucial role in how a firm's internationalization process unfolds over time. While this is acknowledged in foundational theories of firm internationalization, our understanding of how managers and their cognitions shape the internationalization process remains surprisingly incomplete. This is because prior literature on firm internationalization mainly operates at the firm, industry, or national levels and assumes a relatively high level of managerial rationality, with few studies focusing on how managers and their decision-making processes shape firm internationalization. In addition, the studies that have addressed the cognitive foundations of firm internationalization have done so by drawing on a relatively narrow set of philosophical and methodological alternatives, thus generating a one-sided understanding of the matter. Consequently, scholarship on decision makers' roles in firms' internationalization processes remains underspecified and incomplete, which hampers the field's capacity to fully understand firms' international operations. This dissertation aims to unpack the black box of managers' roles in firm internationalization processes by investigating how cognitive foundations influence firm internationalization and showing how we can further advance the research on the cognitive foundations of firm internationalization in the future. The dissertation approaches these questions through two review studies and two case studies that explore the cognitive foundations of firm internationalization from different perspectives. The first review study investigates the current state of the research field by describing the research domains that have been studied and those that have been underexplored and thus provides an integrative understanding of the research on the cognitive foundations of firms' internationalization processes. The second review study explores how the existing literature has approached the cognitive differences that stem from decision makers' cultural, national, ethnical, and geographical characteristics and the influence that such differences have on firm internationalization processes and integrates these findings into the broader literature on managerial and organizational cognition. The first case study examines heuristic decision-making in firm internationalization and the role of context-specific experience in this process. It advances a theoretical model indicating that managers become able to harness the positive impact of heuristics in internationalization-related decision-making only after they have accumulated a certain level of context-specific experience and when this experience is triggered to transform into usable heuristics by a stimulus of an unexpected event. The second case study explores how different historical approaches can be used to analyze the temporal embeddedness of firms' internationalization and de-internationalization processes unfolding over time. This dissertation contributes to the literature on the cognitive foundations of firm internationalization in two ways. First, it improves the existing understanding of how cognitive foundations shape firm internationalization by reviewing the existing literature to generate integrative understanding of the topic and by empirically explicating novel ways of how cognitions drive internationalization via three philosophical perspectives— qualitative positivism, interpretivism, and poststructuralism. Second, it outlines ways to further advance the research on the cognitive foundations of firm internationalization by pointing out the research gaps that warrant further attention and by proposing that subjective approaches, historical research methods, and the microfoundational approach constitute productive avenues for future research.
