Saleable Compromises. Quality Cultures in Finnish and US Commercial Radio
Tutkimuksessa selvitetään, mitä on kaupallisen radion laatu ja millainen on kaupallisen radion nykyinen laatukulttuuri Suomessa ja toisaalta Yhdysvalloissa. Työssä tarkastellaan ensin kaupallisen radiotoiminnan ja sen laatukäsitysten historiallista kehitystä kummassakin maassa. Nykyisiä laatukäsityksiä ja niihin pohjautuvaa laatukulttuuria kuvataan puolestaan tutkimalla ohjelmantekijöiden käsityksiä laadusta ja onnistumisesta. Tutkimusta varten haastateltiin kahtatoista suomalaista ja kahtatoista amerikkalaista kaupallisen radioaseman ohjelmapäällikköä ja aamujuontajaa Suomessa ja Yhdysvaltain luoteisrannikon osavaltioissa vuosina 2002 ja 2003. Keskeisimpänä tutkimuskohteena on kaupallisen radion laatukulttuuri eli alan ammattilaisten tapa ymmärtää ja määritellä onnistunut työsuoritus ja tavoiteltu lopputulos ohjelmatoiminnassa. Sen analysoimista varten tutkimuksessa on kehitetty uusi, integroitu teoreettinen lähestymistapa, joka pohjautuu samanaikaisesti useampiin tiedotusopin sekä viestintätalouden, poliittisen taloustieteen, kulttuuritutkimuksen ja laatujohtamisen teorioihin. Integroidun lähestymistavan mukaan kaikki ne markkinat tai kilpakentät, joiden toimintaan kaupallinen radio joutuu osallistumaan, tuottavat toiminnallaan kukin omista tarpeistaan ja tavoitteistaan lähtevän näkökulman median sisältöjen laatuun. Varmistaakseen elinkelpoisuutensa ja olemassaolonsa kaupallinen mediaorganisaatio joutuukin tuotannossaan yhdistämään ja sovittelemaan yhteen näitä joskus jopa ristiriitaisiakin laatunäkökulmia. Tämä malli on myös lähtökohta idealle kuuden ulottuvuuden laatukulttuurista, jota on käytetty tutkimushaastattelujen laadullisessa analyysissa. Historiallinen tarkastelu osoittaa, että vaikka suomalaisen ja yhdysvaltalaisen radiotoiminnan ja sen laatukäsitysten kehitys olikin useista poliittisista, taloudellisista ja kulttuurista eroista johtuen varsin erilaista, kehityksessä on ollut myös monia samankaltaisuuksia ja jopa joitakin yhdistäviä linkkejä. Esimerkiksi 1920-luvun lopulla, kummassakin maassa uudet maanlaajuiset radioverkot toiminnallaan määrittelivät radio-ohjelmiston kansalliset laatustandardit ja niiden tarjonta käytännössä syrjäytti aiemmat paikalliset ohjelmat. Yhdistävänä linkkinä taas voidaan mainita vaikkapa amerikkalaisen formaattiradion pioneeri Gordon McLendon, joka 1960-luvun alussa muutti ideoillaan ja toiminnallaan selvästi radion ohjelma-ammattilaisten laatukäsityksiä sekä radiomaisemaa erityisesti Yhdysvalloissa, mutta myös Suomessa ja Ruotsissa. Työn empiirisen osan keskeisin havainto on, että vaikka kaupallisen radion laatukäsitykset ovatkin viime kädessä aina taloudellisen harkinnan muovaamia, tähän harkintaan vaikuttavat myös yhteiskunnalliset, poliittiset ja kulttuuriset laatunäkökohdat. Nykyisen suomalaisen ja yhdysvaltalaisen kaupallisen radion laatukäsitysten tärkein ero taas on siinä, että Yhdysvalloissa laatukäsitykset ovat yhtenäisemmät ja varsin teolliset, kun taas Suomessa on yhä kaksi rinnakkaista kaupallisen radion laatukulttuuria. Tiettyjä kansallisia eroja lukuun ottamatta teollinen kulttuuri on hyvin samanlainen kuin amerikkalainen vastineensa. Puoliteollisella kulttuurilla sen sijaan on edelleen joitakin selvästi erottuvia ominaisuuksia - kuten musiikkitarjonnan monipuolisuuden arvostus - jotka ovat perua vanhemmista kerrostumista eli aiemmasta yleisradioperinteestä ja toisaalta alkuaikojen paikallisradioiden laatukulttuurista. Eräs mielenkiintoisimpia laatukäsitysten kansallisia eroja puolestaan on, että enemmistö amerikkalaisista vastaajista piti ohjelmatoiminnan sijaan varainkeruuta hyväntekeväisyysjärjestöille sekä aseman henkilökunnan omaa vapaaehtoistyötä asemansa tärkeimpinä yhteisöllisen osallistumisen ja julkisen palvelun muotona, kun taas käytännössä kaikki suomalaiset vastaajat painottivat ohjelmien roolia yhteisöjen palvelemisessa ja yhteiskunnallisesti orientoituneen laadun tuottamisessa. Toisaalta, kilpailustrategisista syistä vain puolet suomalaisvastaajista piti tämänkaltaista yhteisöllistä osallistumista ohjelmatoiminnan kautta enää tavoittelemisen arvoisena. Teos on ensimmäinen suomalainen kaupallista radiota käsittelevä akateeminen väitöskirja, vaikka kaupalliset radiot aloittivatkin toimintansa Suomessa jo vuonna 1985 paikallisradiokokeilun käynnistyessä. Se antaa aineksia tähänastisen kaupallisen radiotoiminnan ja sitä ohjanneen toimilupapolitiikan arvioimiseen, mutta myös kaupallisen radiotoiminnan kehittämistä ja radiotoiminnan digitalisoitumista koskevaan keskusteluun. ; The focus of this study is on the comparative analysis of the quality cultures in contemporary Finnish and US commercial radio, and its major theoretical objective is to understand and define the quality culture in commercial radio. The study examines how the conceptions of quality in Finnish and US commercial radio are historically constituted, what are the major differences and similarities in conceptions of quality in contemporary Finnish and US commercial radio, and what is quality and quality culture in commercial radio broadcasting and how it is composed. The cultural history of the quality conceptions in commercial radio in both countries is examined using qualitative methods from the perspective of political economy and media economics as an historical process of value transformation. The contemporary quality cultures, based on quality conceptions reflecting the underlying values, are studied using an integrated theoretical approach, drawing on multiple theories from communications studies, media economics, political economy, quality management and cultural studies. This approach is the basis for the idea of six-dimensional quality culture, which is the framework for the qualititative analysis of 24 research interviews of people working for commercial radio in Finland or in the US. The major findings of the study are that, although the conceptions of quality in commercial radio have eventually been shaped by economic considerations, these considerations have also been informed by social, political and cultural aspects of quality. The main difference in quality cultures in contemporary Finnish and US commercial radio is that the quality conceptions in the US are more uniform and primarily industrial, while in Finland there are still two main co-existing quality cultures. Despite certain national differences, the industrial culture is very similar to the US counterpart, while the semi-industrial culture still has some distinctive characteristics of the older quality cultures of Finnish radio. Finally, quality in commercial radio broadcasting cannot be presented with any single universal or absolute idea of quality. However, it can be described by using six different perspectives on quality, which are related to different sets of values as well as the different needs and wants of other social groups or systems.
