Suchergebnisse

Abstract
The purpose of this article is to initiate discussion into the role narratives could play in military studies. Narratology is an old and well-established research paradigm that first emerged as part of the linguistic turn. Yet its potential has not been depleted. It is the study of narratives or stories. There are plenty of topics not yet approached from this perspective especially in the field of military studies. The military academia needs to broaden its scope of research and allow for alternative orientations and theories to be used to address traditional dilemmas, create new research paradigms and enrich the variety of analysis. Critical security studies approach shared topics with military studies by embracing the aesthetic turn that differentiates between the representation and the represented. The argument in this article is that to produce comprehensive information on its research topics military studies would benefit from embracing them as people experience them and not focus on their ontology. The article does not offer a methodological toolbox to the reader but rather an introduction to some classics of narratology and offers a few insights how this type of approach could be used in military history, strategy, operational art or even leadership studies.

Tutkimukseni tarkoituksena on ollut suunnata narratiivinen tutkmusote Ronald Reaganin presidenttikausiin ja määritellä millaisin tarinoin ja kerronnan keinoin hän muokkasi amerikkalaista kansallisuskontoa, identiteettipolitiikkaa ja laajemminkin koko politiikan suuntaa. Amerikkalaisessa kontekstissa uskonnon ja politiikan yhteenliittyneisyys on yleisessä tiedossa, mutta profeetallisen roolin ja jeremiadin tarinamallin soveltaminen avaa uusia näkökulmia. Väitöskirja luo narratiivista perustaa profeetallisen politiikan teorian käsiteelle ja samalla demonstroi miten Reagan sitä käytti. Suomalaisen lukian auttamiseksi väitöskirjassa on laajasti selitetty politiikan ja uskonnon rajapintoja ja esitelty narratiivisesti muokattu kansalaisuskontokin varsin joustavana diskurssina, johon jokainen voi liittää mieltymyksensä mukaisia elementtejä. Reaganin tutkiminen poliittisena narraattorina tai tarinankertojana on ollut aspekti, joka Reagan-tutkimuksesta on toistaiseksi puuttunut. Aiempi tutkimus on pysynyt lähinnä retoriikan tutkimuksen tasolla. Siten väitöskirja laajentaa poliittiseen johtamiseen keskittyvää varsin suppeaa narratiivista tutkimusta ja esittelee myös uusia teoreettisia käsitteitä kuten useasta osin päällekäisestä ja toisiaan tukevien tarinoiden luomista tarinamaailmoista syntyvä "storyverse" jonka huolellinen manipulointi on keskeinen osa narratiivista poliittista johtamista. Reaganin poliittinen tyyli nojasi monipuoliseen tarinankerrontaan, joka yhdisti elementtejä uskonnosta ja politiikasta kansalaisuskonnoksi amerikkalaista unelmaa kohtaan. Hän käytti niin uskonnollisia tarinoita kuin myyttejä sekä "maalaisjärkeä" politiikkansa oikeuttajina. Näillä keinoilla Reagan muokkasi Yhdysvalloista tarinamaailman nimeltä Amerikka, jolla oli suorastaan myyttisiä ominaisuuksia, ja joka määritelmällisesti oli amerikkalaisen unelman toteutuma. Reagan toimi sekä poliittisten tarinoidensa kertojana että niiden henkilöhahmona, usein jopa sankarina. Muokatessaan uutta narratiivista identiteettiä johtamalleen yhteiskunnalle Reagan sivutuotteena loi myös itselleen poliittisen persoonan, kerronnallisen hahmon, joka kansalaisten silmissä korvasi historiallisen Reaganin. Reaganin profeetallinen politiikka nojasi menneisyyden kulta-ajan luonnosteluun lukuisin tarinoin ja nykypäivän kuvaamisen poikkeavaksi "oikeasta" tavasta elää. Tarinoiden logiikan mukaisesti kaikki poliittiset päätökset kuluvassa hetkessä joko jatkaisivat synkkää nykyisyyttä tai avaisivat mahdollisuuden uuden, entisyyden kulta-aikaakin loistavamman tulevaisuuden aktualisoitumiselle. Keskeiseen asemaan politiikassa nousee tämä visio tai näky tulevaisuudesta, jonka toteuttaminen koetaan poliittisen toiminnan päämääräksi. Profeetallisessa politiikassa jokainen hetki kuvataan tärkeän valinnan hetkeksi, jossa päätetään siirrytäänkö kohti valoisaa tulevaisuutta. Pienimmälläkin poliittisella päätöksellä on merkitys tulevaisuuden airueena. Politiikalla pyritään miltei paratiisillisen tilan luomiseksi, mutta toisaalta tavoitteet luodaan niin käsinkoskettelemattomiksi, etteivät ne toteudu konkreettisestä minään tiettynä ajan hetkenä. Yhteiskunnan kuvataan narratiivisesti jokaisen poliittisen päätöksen myötä siirtyvän aina lähemmäs politiikan lopullisen tavoitteen toteutumista, mutta samalla tarinankerronnan keinoin sitä siirretään kauemmaksi ja kauemmaksi kuten horisontissa siintävää kangastusta. Vain pitämällä politiikan tavoite saavuttamattomana (mutta kuvaten se saavutettavissa olevaksi) estetään poliittisen prosessin pysähtyminen. Reagan ansaitsi lempinimen "the Great Communicator" ja tämä väitöskirja auttaa lukijaa ymmärtämään miksi entisestä näyttelijästä tuli myöhemmin arvostettu presidentti ja jopa ikoninen hahmo, jonka toiminnasta 2000-luvun vaaleissa sekä demokraatti-, että republikaanikandidaatit ovat omaksuneet osia. Reaganin presidenttikaudet jättivät leimansa presidenttiyteen instituutiona ja tämä väitöskirja kertoo miten Reaganin narratiivit ja hänen vanhoille tarinoille antamansa uudet merkitykset edelleen ohjaavat amerikkalaista politiikkaa ja identiteettiä. ; The aim of this thesis is to establish Ronald Reagan as a political narrator and to research the way he used stories to justify his politics. Reagan blended religion together with politics to create a narrative version of civil religion where religious, mythical and nationalistic narratives combined together into a web of stories. Each story gives birth to a storyworld and these together form a narrative construct called a "storyverse" where storyworlds overlap and their pervasive boundaries allow for the transportation of the story recipient from one world into another without notice. The manipulation of the citizen as a story recipient within the storyverse allowed Reagan to use multiple storylines to legitimize his policies. I have chosen to call Reagan's narrative policymaking with the term "prophetic politics." This theses has a dual purpose. Firstly, it will explain the way Reagan narratively created his personal version of civil religion and through that reshaped American identity politics. The thesis will provide insight into how narratives played a crucial part in Reagan's entire political style and leadership. Secondly the thesis drafts a theoretical framework towards a fuller theory of prophetic politics and ways to understand the mechanisms of narrative political leadership. Reagan not only acted as the narrator of his extensive political storytelling, but he also narrated himself into the stories he told as a character. While his storytelling created a narrative identity for himself he also turned the USA into a mythical America which can be assessed only as a storyworld. It was unmarred, sinless and without a blemish of evil in its purposes. By the blending of the stories people believed in Reagan could narratively depict America and its politics to be almost a part of the divine plan instead of only serving the national interests of USA. At the heart of prophetic policymaking lies the purpose of emplotting history and saturating it with a higher meaning. Reagan depicted the age of the Founding Fathers as a Golden Age in American history. His contemporary times were narrated to be marred with wrong decisions. The future was depicted as a causal result of the decisions made in the present. The citizenry could choose not to accept the guidelines provided by Reagan and to continue the gloomy and hopeless situation of the present moment. Or they could choose the path narrated by the prophetic politician and make the decisions he advocates. Following the story logic this path will lead into a future far more glorious than the golden path narrated to have existed long ago before the people went astray. Prophetic politics of Ronald Reagan were not about returning into the past golden age but with the inventions of technology and other advances of humanity to boldly go into a future full of promises and the fulfillment of the American Dream. What Reagan did with his prophetic politics was to provide the people with a vision of a glorious future which was always narrated as something intangible and unverifiable. Like a mirage it moved just a little bit further with every step taken towards it. Narrated as this, the goal of politics seems to be always just a few political decisions away, but still manages to be just outside the grasp. This elusiveness of the goal manages to keep politics away from a state of stagnation since after each decision there are more decisions to be made. As a byproduct it does not allow for the opposition to question the effectiveness of politics since there is no way to verify whether the goals have been fulfilled or not. There is always the vision, beckoning people onwards, shimmering just above the horizon of each decision made. Narrating and renarrating this vision was the essence of Reagan's political leadership and many of the policies and especially the political stories he used are still a part of the American political culture.