Suchergebnisse

Startup-yritysten roolista journalismin uudistajina on ristiriitaisia näkemyksiä, mutta niiden katsotaan kuitenkin yleisesti tuovan alalle uusia toimintamallejaja haastavan vakiintuneita instituutioita. Sijoittajien merkitys journalistisen startup-yrittämisen kentällä on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka he viime kädessä päättävät, millaiset yritykset saavat mahdollisuuden käynnistää tai kehittää toimintaansa. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme startup-sijoittajia SCOT-teorian kehyksessä journalismin portinvartijoina ja journalistiseen metadiskurssiin osallistuvina keskustelijoina, joilla on alan kehittämiseen liittyvää valtaa ja vastuuta. Tavoitteenamme on tarkentaa kuvaa siitä, millaiset ajattelutavat ohjaavat journalismin rahoittamista startup-kentällä ja miten sijoittajat hahmottavat startup- yritysten roolin ja oman merkityksensä journalismin kehittämisessä. Aineistomme koostuu startup-sijoittamisen asiantuntijoiden haastatteluista, joita analysoimme diskurssintutkimuksen näkökulmasta. Haastateltavien puheessa hahmottuu journalististen ihanteiden ja sijoitusdiskurssin välille ristiriita, jonka valossa journalistinen startup näyttäytyy lähes paradoksina. Satunnaisia uudistavan ajattelun alkuja löytyy tulkinnallisesta joustavuudesta, kun journalismin määritelmää venytetään viihteellisten sisältöjen suuntaan tai pääomasijoittamisen määritelmää vastuullisen sijoittamisen suuntaan. Aineistossa puhuva sijoittaja ei asemoidu vastuulliseksi portinvartijaksi vaan arvioi journalismin näkymiä neutraaliksi rakentuvasta positiosta, jolloin kentälle syntyy vastuutyhjiö.

This paper evaluates the practices of online news media in representing citizens in the midst of the Eurozone crisis from the perspective of civic participation. Our special focus is on the interplay of argumentation and affect as crucial sources of political action. The empirical analysis examines affective and argumentative framing in two multimodal story types, captioned photo galleries and video reviews, and evaluates their capacity facilitating or hindering political agency. Video reviews construct news narratives that incorporate both affective and argumentative elements. Photo galleries, by contrast, emphasize affect at the cost of argumentation and voice resulting in alienation and silencing. The analysis gives grounds to suggest that dramatized visual news narratives about the financial crisis echo discourses of war on terror and unspecific threat. Such discourses legitimize pre-emptive action (austerity measures, police force), which, in effect, participate in producing what it is supposed to fight (economic inequality, social unrest, violence).

Abstract
Financial communication is a form of organizational communication that links strategic and managerial views on the firm with the surveilling gaze of investors and the financial market, thereby functioning as a practice of transparency. In this article, we focus on the interaction between corporate managers and market analysts in an institutionalized, professional genre of financial communication: the earnings call. Our goal is to increase understanding of how the earnings call as a public and interactional genre contributes to the enactment and constitution of financial communication as a professional practice. We conduct a close analysis of four earnings calls, combining a term-based analysis of the conceptual structuring of the calls with a discourse–rhetorical analysis of manager–analyst interaction. The analysis shows how communication of consensus, based on evoking a common body of expertise, alternates with expressions of potential tension in ways that have complex and contradictory effects on transparency. While the evocation of expertise signals common ground and boundaries around the professional practice, the rhetoric of tension constructs boundaries between the professional roles, producing a relation of surveillance. We consider both the ideational consensus and the role-related tension as performative achievements and constitutive elements of the earnings call. Their combination functions to perform earnings call as a site of both specialized expertise and transparency, thus lending legitimacy to financial communication as a professional practice. Through applying a communication-centered theoretical lens, the study adds to the understanding of professions as constructed in and through professional relations, and through the communicative practices that structure and stabilize these relations.

Sijoittajaviestintä on vahvasti säännelty organisaatioviestinnän alue, jossa informaatiolla on usein välittömiä taloudellisia seurauksia. Sääntelyllä pyritään edistämään erityisesti informaation saatavuutta, läpinäkyvyyttä ja tasapuolisuutta. Tässä artikkelissa tarkastellaan tulosjulkistustilaisuuksia, joissa pörssiyhtiöt julkistavat osavuosituloksensa ja analyytikot esittävät kysymyksiä yritysjohdolle. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, millaisia tiedosta neuvottelemisen käytänteitä tulosjulkistustilaisuuksissa ilmenee, sekä pohtia, miten niiden kautta voidaan osaltaan tukea tai ehkäistä tasapuolisuuden vaatimuksen toteutumista. Tarkastelun kohteena on rajankäynti informaation ja tiedon, julkisen ja salatun sekä eksplisiittisen ja implisiittisen välillä. Aineistona on kuuden tulosjulkistustilaisuuden kysymys – vastaus-osiot. Niiden diskurssianalyyttinen tarkastelu tuo esiin tulosjulkistustilaisuudelle ominaisia salaamisen ja läpinäkyvyyden käytäntöjä, jotka liittyvät tilanteen julkiseen ja vuorovaikutteiseen luonteeseen vahvasti normitetussa ympäristössä. Siinä missä läpinäkyvyyden on nähty tuottavan uusia salaamisen käytäntöjä, tiukat salaamisen vaatimukset näyttävät puolestaan johtavan uusiin läpinäkyvyyden käytäntöihin, jotka mahdollistavat esimerkiksi keskeneräisen ja jäsentymättömän informaation esiin nostamisen. Analyysi tuo esiin, että keskustelussa rakentuvan tiedon läpinäkyvyys ja tasapuolisuus on osittaista ja näkökulmasidonnaista ja sitä kautta taloudellisen tiedon mikropolitiikan tulosta.

This paper focuses on the dynamics and interplay of meaning, emotions, and power in institutional work. Based on an empirical study, we explore and elaborate on the rhetorical strategies of emotion work that institutional actors employ to mobilize emotions for discursive institutional work. In an empirical context where a powerful institutional actor is tasked with creating support and acceptance for a new political and economic institution, we identify three rhetorical strategies of emotion work: eclipsing, diverting and evoking emotions. These strategies are employed to arouse, regulate, and organize emotions that underpin legitimacy judgments and drive resistance among field constituents. We find that actors exercise influence and engage in overt forms of emotion work by evoking shame and pride to sanction and reward particular expedient ways of thinking and feeling about the new institutional arrangements. More importantly, however, the study shows that they also engage in strategies of discursive institutional work that seek to exert power—force and influence—in more subtle ways by eclipsing and diverting the collective fears, anxieties, and moral indignation that drive resistance and breed negative legitimacy evaluations. Overall, the study suggests that emotions play an important role in institutional work associated with creating institutions, not only via "pathos appeals" but also as tools of discursive, cultural-cognitive meaning work and in the exercise of power in the field.

Purpose
– The purpose of the paper is to discuss and illustrate how contemporary market discourses rearticulate socio-political relationships and identities, including the rights, duties, and opportunities of individuals and categories of individuals as citizens. More specifically, the purpose is to analyze how "economic citizenship" is articulated and negotiated in the intersection of (Nordic) welfare state ideals and shareholder-oriented market discourses. The paper further elaborates on how different identity markers, especially gender and class, intersect in these articulations and contribute to exclusionary practices.


Design/methodology/approach
– The paper approaches the articulation of economic citizenship through an empirical study that focusses on business media representations and online discussions of a major factory shutdown in Finland. Drawing from discourse theory and the notions of representational intersectionality and translocational positionality, the paper analyzes how gender and class intersect in the construction of economic citizenship in the business media.


Findings
– The study illustrates how financialist market discourses render citizenship intelligible in exceedingly economic terms, overriding social and political dimensions of citizenship. The business media construct hierarchies of economic citizens where two categories of actors claim full economic citizenship: the transnational corporation and the transnational investor. Within these categories, particular systems of privilege intersect in similar ways, rendering them masculine and upper middleclass. Whether interpreted as hegemonic or counter-hegemonic, the financialist discourses rearticulate the social hierarchies and moral landscape in Finnish society.


Originality/value
– The paper contributes to critical/feminist management studies by elaborating on the role of the business media as an important site of political identity work, positioning, and moral regulation, where neoliberal ideas, based upon and reproducing masculine and elitist systems of privilege, appear as normalized and self-evidently valued.