Suchergebnisse

Työelämään ja organisaatioihin ovat viime vuosina vaikuttaneet monet eri muutokset. Yksi voimakkaimmista muutoksista koskee sitä, missä töitä tehdään eli työnteon tiloja. Tutkimuksissa on tarkasteltu muun muassa tilojen roolia ihmisten välisen vuorovaikutuksen edistämisessä, työntekijöiden oppimisen tukemisessa sekä inklusiivisuuden ja monimuotoisuuden vahvistamisessa. Viime aikoina huomiota on kiinnitetty erityisesti siihen, miten tilat vaikuttavat ihmisten toimijuuteen eli kykyyn ja mahdollisuuksiin toimia tai vaikuttaa erilaisiin työhön liittyviin tilanteisiin. Tässä puheenvuorossa keskityn siihen, miten tilojen ja ihmistoimijuuden välistä suhdetta voidaan tutkia niin kutsutusta sosiomateriaalisesta näkökulmasta erityisesti organisaatioiden ja muuttuvan työelämän kontekstissa. Esitän, että parempi ymmärrys tilojen vaikutuksesta ihmistoimijuuden muotoutumiseen on keskeinen osa tasa-arvoisemman, oikeudenmukaisemman ja sosiaalisesti kestävämmän työelämän rakentamista tilanteessa, jossa lähes kaikki yhteiskunnan tilat voidaan nähdä mahdollisina tietotyön tiloina.

How is it that some organizational practices flow like clockwork and may even energize us but others seem to be stuck in the mud and diminish our capacity to act? In order to understand this, we develop a concept of affecto-rhythmic order that captures how rhythms and affects interrelate in the flow of organizational practices. Adopting a sociomaterial practice perspective, our ethnographic study of a Nordic startup accelerator demonstrates how participants learn and embody a contextual affecto-rhythmic upbeat order and how this enhances their individual and collective capacity to engage with the fast-paced development of business ideas and sales pitching skills relevant in the accelerator setting. As a contribution, the study theorizes and empirically illustrates the entangled nature of rhythms and affects in organizational practices, provides novel insights into inter-corporeal learning and the regulative nature of practices, and shows how affective ethnography can help scholars examine affect and write about it in organizational research.