Suchergebnisse

This collection is a timely reflection on the momentous concept of transculturalism. With its historical roots in globalization, transculturation, oriented to (new) aesthetics, seeks new cultural formations, and, with its heterogeneous author- and readership, enlists active participation by the individual

The Jallianwala Bagh massacre in Amritsar in 1919 paved the way for the independence of India and Pakistan. The paper looks at the narrative strategies of representing the incident in two novels that recount it, Salman Rushdie's Midnight's Children and Shauna Singh Baldwin's What the Body Remembers. How do these texts engage with the colonial political situation? How do the two writers see the repercussions of the incident for the time of their narratives? ; La masacre de Jallianwala Bagh en Amritsar en 1919 allanó el camino hacia la independencia de India y Pakistán. Este artículo examina las estrategias narrativas empleadas en la representación de este suceso en dos novelas que lo describen: Midnight's Children de Salman Rushdie y What the Body Remembers de Shauna Singh Baldwin. ¿Cómo abordan estas novelas la situación política colonial? ¿Cómo perciben estos escritores las repercusiones de este suceso en el contexto histórico de la narrativa?

Dieser Band untersucht die Themen 'Bewegung und Wandel' in verschiedenen Gesellschaften. Die einzelnen Kapitel befassen sich mit räumlichen und zeitlichen Mobilitäten in der Sprache, Literatur, Kultur und Gesellschaft. Das Thema wird aus theoretischer, kritischer, historischer und praktischer Perspektive beleuchtet, indem teils kontroverse Themen wie politische Bewegungen, Identität, Körperbilder, Sexualität und Gewalt kritisch beleuchtet werden. Der Band trägt so zum Verständnis der sich ändernden Bedingungen und der verschiedenen Funktionen von Gesellschaften bei.

Kielellinen käänne on ihmis- ja yhteiskuntatieteissä usein käytetty käsite. Harvoin sitä kuitenkaan määritellään tai pohditaan sen enempää. Sosiaalisen konstruktionismin viitekehykseen perustuva kielellinen käänne sekä kuvaa, muokkaa että rakentaa niin teorian kuin käytännönkin tasolla kielen yhteiskunnallistumista ja yhteiskunnan kielellistymistä. Kirjoituksessa kartoitetaan käsitteen historiallista syntyä, sen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnallisessa ja humanistisessa tutkimuksessa sekä ongelmia, joita käsitteen soveltamisessa voidaan nähdä, ja mahdollisuuksia, joita se tarjoaa. Näkemyksemme mukaan kieli voidaan ajatella resurssina, joka suhteutuu makrorakenteisin, ja tutkija voi tietyn tilanteen kielenkäyttöä yksityiskohtaisesti tarkastelemalla tutkia niin kielenkäytön mikrotasoa kuin myös ympäröivän yhteiskunnan makrotasoa. Tutkimuksessa tämä yksityiskohtainen analyysi avaa näkökulman, jonka avulla voidaan pohtia, kuvata ja teoretisoida kielten huokoisia eroja ja rajoja, kielenkäyttäjän toimintaa ja valintoja, kielen kantamia valtarakenteita sekä kielenkäytön ja ympäröivän yhteiskunnan suhdetta. Kielen resurssiluonne mahdollistaa sen, että erilaiset humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset tutkimusalat voivat todellisesti hyödyttää ja hyödyntää toisiaan.