Suchergebnisse

Artikkeli analysoi erään keskeisen suomalaisen valemedian – MV-lehden (MV-lehti, 2017) – käyttämiä lähteitä lähdeanalyysin avulla. Aineisto koostuu ajanjaksolla 13.–26.2.2017 lehdessä julkaistuista verkkokirjoituksista lähteineen (N=525). Tutkimuksessa lähteet tyypiteltiin ja niiden luotettavuutta sekä käyttötapaa analysoitiin niin määrällisesti kuin laadullisesti. Verkkokirjoitusten suosiota analysoitiin lukukertojen sekä kirjoitusten sosiaalisessa mediassa saamien jakokertojen perusteella. MV-lehti käyttää lähteenään vain sähköisessä muodossa olevaa materiaalia. Joka seitsemännessä kirjoituksessa lähteistöä ei ole lainkaan merkitty näkyviin. Kun lähdeviitteet oli merkitty, viittaukset olivat usein puutteellisia tai epätäsmällisiä. Kirjoituksissa käytettyjen valokuvien yhteydessä lähde oli merkitty kymmenesosaan kuvista ja videoiden yhteydessä kolmeen neljäsosaan. Käytetty lähdemateriaali oli tasoltaan hyvin vaihtelevaa. Sosiaalisen median palvelujen, etenkin Facebookin, käyttö oli runsasta. Lähteinä käytettiin myös voimakkaasti asenteellisia ja jopa rasistisia sivustoja sekä valemediaa. Viranomaislähteiden ja valtamedian käytössä havaittiin myös tiettyä tarkoitushakuisuutta: MV-lehti käytti näitä lähteitä valikoiden oman maahanmuuttovastaisen agendansa pönkittämiseksi. MV-lehden lähteiden käytössä havaittiin tekijänoikeudellisesti ja eettisesti kyseenalaisia ratkaisuja. Esimerkiksi rikoksesta epäiltyjen kuvia ja nimiä julkaistiin vastoin journalistista käytäntöä ja yksityishenkilöiden Facebook- profiilissa olleita kuvia oli kopioitu verkkokirjoitusten kuvitukseksi. Aiempi tutkimus ei ole kiinnittänyt huomiota siihen, miten lähteiden käyttö voi mahdollistaa disinformaation: sen sijaan informaation totuusarvoa ja oikeellisuutta on pohdittu. Uutena näkökulmana tuomme esiin disinformaation näennäisen reliabilisoinnin, joka tehdään epäkorrektin, mutta uskottavalta näyttävän lähteiden käytön avulla.