Suchergebnisse

By placing comics in a lively dialogue with contemporary narrative theory, The Narratology of Comic Art builds a systematic theory of narrative comics, going beyond the typical focus on the Anglophone tradition. This involves not just the exploration of those properties in comics that can be meaningfully investigated with existing narrative theory, but an interpretive study of the potential in narratological concepts and analytical procedures that has hitherto been overlooked. This research monograph is, then, not an application of narratology in the medium and art of comics, but a revision of narratological concepts and approaches through the study of narrative comics. Thus, while narratology is brought to bear on comics, equally comics are brought to bear on narratology.

Kriittisen lukutaidon puute ja vajavaiset tiedot tieteellisen tutkimuksen luonteesta saattavat johtaa siihen, että tieteellistä tietoa tulkitaan virheellisesti tai omaksutaan harhaanjohtavaa tietoa. Artikkelissa tarkastellaan kehysanalyysin keinoin lukion oppilaiden tekemiä arvioita rokotekielteisen ja uskomushoitoja markkinoivan verkkotekstin luotettavuudesta. Verkkotekstistä saatettiin esittää hyvin erilaisia tekstin luotettavuutta puolustavia arvioita riippuen siitä, miten luotettavina oppilas piti lähteitä, joita tekstin kirjoittaja käytti todisteena tukeakseen näkemyksiään. Verkkotekstiä luotettavana pitävien oppilaiden arviot muodostivat selkeästi pää­kehysparin, jotka nimettiin tieteellisen tutkimuksen ja yksilöllisen kokemuksen kehyksiksi. Tieteellisen tutkimuksen kehyksessä oppilaat kiinnittivät huomiota siihen, miten verkkotekstin kirjoittaja tukeutuu yleistettäviin ja objektiivisiksi koettuihin asioihin, kuten tutkimustuloksiin, tilastoihin, tunnettuihin lähteisiin ja asiantuntijuuteen. Yksilöllisen kokemuksen kehyksessä oppilaat arvioivat tiedon luotettavuutta sen mukaan, miten kirjoittaja tukeutui tekstissä yksittäisiin asioihin kuten esimerkkitarinoihin sekä kirjoittajan ja lukijan henkilökohtaisiin kokemuksiin. Tulkintakehyksiä käytettiin yksittäin, rinnakkain tai päällekkäin siten, että yksilöl­lisen kokemuksen kehys määritti, miltä osin rokotteita koskevaa tutkimustietoa pidettiin luotettavana. Tulkintakehykset toimivat oppilaiden vastauksissa kahtena tietoteoreettisilta lähtökohdiltaan erilaisina kriteeristöinä, joiden sisällä oppilaat saattoivat arvioida tiedon luotettavuutta eri tavalla. Yksilöllisen kokemuksen ja tieteellisen tutkimuksen kehykset vaikuttavat merkittävästi siihen, miten verkko­tekstin luotettavuutta arvioidaan. Lukio­opetuksessa tulisikin auttaa oppilasta ymmärtämään miten näiden kehysten avulla todellisuuden joitakin alueita koroste­taan muita enemmän.

This article addresses the complexities and dynamics of promoting social change with marginalised communities in the Global South. It builds empirically on a social work ethnographic study about the change process(es) and development of women's social position in rural Nepalese communities. The research results suggest that the tools to promote ethically sustainable social change are based on decolonial and transnational feminist solidarity and its different, overlapping forms: solidarity through dialogue, alliance and exchange. The study argues that international social work and community development need to strengthen the approaches that recognise and deconstruct white and economic power dominance within their research, theory and practice. The research produces knowledge on a context-sensitive transnational solidarity praxis, which contributes to the discussion on social justice and ethicality in international development and social work paradigms.

The article examines artistic exchanges between the USSR and Finland from the viewpoint of the Finnish left. After WWII, Finland was in a difficult geopolitical position; although not occupied by the USSR, it received little support from the West and so remained an independent capitalist democracy, with little foreign leverage. The Soviet influence was felt in many areas, and throughout the Cold War, Finland received many more world-class Soviet artists than any other Western country. This was in part a consequence of Finland's proximity to the USSR, but the Finnish Communist Party, a major domestic political force, also played a role. Immediately after the war, organizations associated with the Finnish Communist Party enjoyed a virtual monopoly over such exchanges, but this began to change in the mid-1950s. Around that time, the USSR began to allow Finnish artists to train and perform at its world-class arenas, and many of those Finnish students had links with the political left. Based on interviews and supported by archival material from Finland and Russia, the article explores the role of the Finnish left in these artistic exchanges. ; peerReviewed

Book review: Marina Frolova-Walker, Stalin's Music Prize : Soviet Culture and Politics. ; nonPeerReviewed