Suchergebnisse

The social construction of the concepts of Karelian people, culture, and land develops in temporal flux. In the 2010s, the expansion of internet usage empowered previously unheard voices engaging these concepts in Russia. In this article, Russian-language internet discussions are used to find out how the state of Karelianness was negotiated in Russian-language internet (RuNet) discussions in the 2010s. My research distinguishes how manifestations of (sub)national identifications were dialectically approved and disapproved in accordance with nationalism discourses that I codify as civic, regionalist, and ethnic. The discussions show how the territory of the Republic of Karelia defines the boundaries within which manifestations of Karelianness are considered. Moreover, they depict the critique and rejection of issues such as Karelian culture, language, and descent due to their perceived juxtaposition against Russianness.

Länsimaiselle demokratialle tärkeiden rakenteiden on esitetty kohtaavan haasteita liittyen Venäjän levittämään disinformaatioon sekä näiden maiden omien viestimien valmiuteen levittää sitä. Tavoite kamppailla epäoikeudenmukaisena pitämäänsä länsimaista mediahegemoniaa vastaan luo kosketuspintaa Venäjän ja useiden länsimaiden sisäisten toimijoiden välille, vaikka niiden toimikentät ja taustavoimat ovat huomattavan erilaisia. Mitä Venäjän hallinnon strategisia narratiiveja välittyy kansainvälisten tietovirtaverkostojen välityksellä kansallisten kielimuurien taakse ja millä tavoin? Tässä artikkelissa selvitän näitä kysymyksiä sisällönanalyysin avulla, keskittyen kuuden suomalaisen vastamedian kuratoimiin kansainvälisten uutistoimistojen RT:n (Russia Today) ja Sputnikin aineistoihin. Näiden aineistojen määrällinen ja laadullinen käyttötapa vaihteli eri vastamedioiden välillä huomattavasti. Vähiten RT:n ja Sputnikin aineistoja muokattiin lyhyissä raporteissa aseellisista kansainvälisistä konflikteista ja eniten liittyen länsimaiden sisäisiin jännitteisiin, jotka usein esitettiin etnisten jännitteiden näkökulmasta.

Tarkastelen pro gradussani Venäjällä vuonna 2012 merkittäväksi keskusteluaiheeksi nousseen ulkomaalaisten agenttien käsitettä. Tarkoituksenani on kuvata, ymmärtää ja arvioida kriittisesti ilmiötä, jossa aiemmin epämuodollinen ja erittäin kiistanalaista käsitettä alettiin soveltaa juridisesti venäläisiin kansalaisjärjestöihin. Pyrin kuvaamaan ulkomaalaisten agenttien käsitteen virallisten ja epävirallisten tasojen yhteisoloa, näiden olemusta, ideoita, uskomuksia ja käytännön ilmentymiä. Tarkoituksenani on myös arvioida tämän ilmiön kautta venäläistä politiikkaa sen kansallisen hallintavaltaperinteen ja kansainvälisen hallintavallan näkökulmista. Lähestymistapani tutkimukseen on rakenteellinen ja tutkimusmenetelmäni on foucault'lainen diskurssianalyysi ja tiedon arkeologia. Aineistoni koostuu Venäjän Federaation laista, joka teki kesällä 2012 ulkomaalaisista agenteista juridisen käsitteen, minkä lisäksi käytän primääriaineistonani uutisartikkeleita kolmelta venäläiseltä mediayhtiöltä ensimmäisen vuoden ajalta siitä, kun edellä mainittu laki hyväksyttiin. Lisäksi käytän teorioita hallintapolitiikasta ja Venäjän tutkimuksesta apunani luodakseni näkökulmia tutkimusaiheeseen. Ulkomaalaiset agentit ilmentävät perinteistä venäläistä vertikaalia hallitokulttuuria, joka on konfliktissa globaalien vaikutusten alla olevan kansalaisjärjestötoiminnan kanssa. Ulkomaalaisten agenttien diskursseissa ilmenee perusteellinen ristiriita siitä, ovatko kansalaisjärjestöt näiden ulkomaalaisten tukijoiden poliittisen tahdon ajajia, onko ulkomaalainen agentti-termi oikeutettu ja rikkovatko uudet hallintosäädökset hyvän hallinnon periaatteita, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Ulkomaalaisten agenttien juridinen perusyksikkö Venäjällä, voittoa tavoittelematon järjestö, on käsitteellisesti voimakkaasti valtiopolitiikka sidonnainen. Venäjän epämuodolliset rakenteet suosivat vahvasti toimijoita, joita ei leimata ulkomaalaisiksi agenteiksi. ; In my pro gradu thesis I examine the concept of foreign agents which arose into the focus of Russian public debate in 2012. My goal is to describe, understand and evaluate critically the phenomenon where the formerly informal and controversial concept was taken into juridical implementation on Russian civil movements. I strive to describe the official and non-official co-existence of foreign agent ideas, their essences, beliefs and various appearances. Through foreign agents my goal is also to evaluate Russian politics and society in perspective of the national tradition of governing and global governmentality. I have a structuralist approach and my primary methods are Foucauldian discourse analysis and archeology of knowledge. My research material consists of the federal law making foreign agents juridical concept in 2012 and news articles from three Russian media companies from the time of the first year since introducing the law. Addingly I reflect relevant Foucauldian theories and research on Russia to bring the research better in contact with established framework of social sciences. Foreign agents embody traditional Russian vertical governing which is in conflict with civil movement activities connected with foreign influences. There appears contradiction of whether the foreign agents are advocates of the will of foreign regimes, if the term usage is correct and legitimate, do the Russian government follow principles of good governing, democracy and human rights. The basic units of foreign agents in Russia are non-commercial organizations that unlike the popularly synonymously used non-governmental organizations have strong discoursive connection with governmental politics in Russia. The non-formal structures in Russia tend to favor existence of the non-foreign agent subjects in Russia.

Maailmanpolitiikan kehityskulkujen vaikutukset kohdistuvat Suomen venäjänkieliseen väestöön yhtäaikaisesti sekä Suomen että Venäjän valtiovallan toimien kautta. Tässä artikkelissa tarkastelemme kuinka Suomen ja Venäjän valtioiden poliittinen diskurssi turvallistaa Suomen venäjänkielistä väestöä heidän ulkomaansidonnaisuuksiensa kautta. Aiheessa yhdistyvät kansalaisuuden normien, transnationaalisuuden ja turvallisuuspolitiikan kysymykset. Venäjällä koko 2000-luvun jatkunut diskursiivinen ja juridinen kehitys kuvaa epäluottamusta ulkomaita ja niihin suhteessa olevia kansalaisia kohtaan, mutta samalla valtio on aktiivisesti rakentanut Venäjälle lojaalisuutta vaativaa diasporapolitiikkaa. Suomessa eduskunta on vuosina 2017 ja 2019 kiristänyt kaksoiskansalaisten pääsyä valtion virkoihin, mihin johtaneita prosesseja tarkastelemme aloitetta ajaneen puolustusministerin blogikirjoitusten ja niissä viitattujen dokumenttien kautta. Havainnollistamme, kuinka ihmisten ulkomaansidonnaisuuksien turvallistaminen avaa laajoja mahdollisuuksia perusoikeuksiin puuttuviin toimenpiteisiin.

Tapamme käsitellä kuolleita kertoo yhteiskunnan tilasta ja muutoksista. Käsittelemme artikkelissamme transnationalismia kuolematutkimuksen kautta suomalais-venäläisessä kuoleman kontekstissa. Selvitämme, millaisen ylirajaisen kuolemanmaiseman Suomessa pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Karjalassa sekä Venäjällä Karjalan tasavallassa sijaitsevat hautausmaat muodostavat. Metodologisina valintoina ovat kuljeskelevan etnografian, transnationaalin subjektin ja "väärän katsojan" käsitteet. Näillä tavoitetaan ylirajaista arkea elävän ihmisen tapaa katsoa, kokea ja ymmärtää hautausmaita. Hautausmaat nähdään erityisinä julkisen ja yksityisen tilan affektiivisina yhdistelminä, jotka toimivat kansallisessa kontekstissa, mutta samalla ovat tekemisissä universaalin ilmiön, kaikkia yhdistävän kuoleman kanssa. Hautausmaiden julkista tilaa voidaan käyttää ihmisten yksilöittämiseksi, kansallistamiseksi ja erottamiseksi toisistaan, mutta yksityisen surun ja elämän katoavaisuuden läsnäolo voi myös yhdistää ihmisiä eritasoisten kansallisten rajojen yli.