Suchergebnisse

Affektit ja tunteet ovat tulleet vahvasti yhteiskunta- ja kulttuuritieteisiin, jopa niin, että puhutaan tutkimuksen affektiivisesta käänteestä (esim. Jokinen ym. 2015; Rinne ym. 2020). Kuolema on yksi emotionaalisimmista tilanteista ihmisen elämänkulussa, täynnä affekteja ja tunteita. Tässä artikkelissa pohdimme affektien ja tunteiden välistä suhdetta yhteiskuntatieteellisesti painottuneessa kuolematutkimuksessa. Tutkimuksemme keskittyy kaikkein syvimpään suruun, lapsen kuolemaan. Lähestymme sitä affektiivisena kokemuksena. Affekti on käsitteenä väljä. Se määritellään joksikin, joka on ennen tunteita, ja joka liittyy ruumiillisiin reaktioihin. Selvitämme, millaisia tunteita ja affektiivisuuksia liittyy lapsen kuolemaan. Tutkimuksessa sovelletaan kuljeskelevan etnografian menetelmää (ks. Davydova-Minguet ym. 2022), jossa kuljeskelu ei tapahdu pelkästään konkreettisissa ja fyysisissä paikoissa, vaan etsimme kuoleman affekteja ja tunteita niin ihmisten haastattelupuheesta, epävirallisista keskusteluista omaisten ja kuoleman ammattilaisten kanssa, Facebook-ryhmästä, kuin hautausmaiden hautamuistomerkeistä. Tämän laajan ja monipuolisen aineiston kautta tarkastelemme myös sitä, miten lapsensa menettänyt kohtaa ja hänet kohdataan yhteiskunnan osana, toisin sanoen miten lapsen sureminen ja sen heijastamat tunteet ja affektit rakentuvat osaksi yhteiskuntaa. Tutkimuksemme kautta tuotamme ehkä enemmän uusia kysymyksiä kuin annamme vastauksia.

Tapamme käsitellä kuolleita kertoo yhteiskunnan tilasta ja muutoksista. Käsittelemme artikkelissamme transnationalismia kuolematutkimuksen kautta suomalais-venäläisessä kuoleman kontekstissa. Selvitämme, millaisen ylirajaisen kuolemanmaiseman Suomessa pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Karjalassa sekä Venäjällä Karjalan tasavallassa sijaitsevat hautausmaat muodostavat. Metodologisina valintoina ovat kuljeskelevan etnografian, transnationaalin subjektin ja "väärän katsojan" käsitteet. Näillä tavoitetaan ylirajaista arkea elävän ihmisen tapaa katsoa, kokea ja ymmärtää hautausmaita. Hautausmaat nähdään erityisinä julkisen ja yksityisen tilan affektiivisina yhdistelminä, jotka toimivat kansallisessa kontekstissa, mutta samalla ovat tekemisissä universaalin ilmiön, kaikkia yhdistävän kuoleman kanssa. Hautausmaiden julkista tilaa voidaan käyttää ihmisten yksilöittämiseksi, kansallistamiseksi ja erottamiseksi toisistaan, mutta yksityisen surun ja elämän katoavaisuuden läsnäolo voi myös yhdistää ihmisiä eritasoisten kansallisten rajojen yli.

This book approaches contemporary migration to Finland from the perspective of everyday security, presenting an alternative view to theories that examine the links between migration and security from the perspective of securitisation. By treating everyday security as a theoretical concept and as empirical lived reality, the book foregrounds migrants' experiences of (in)security, as well as the perceptions of individuals and groups whose lives are touched by migration. Empirical studies investigate the ways in which security is produced at various levels, transnationally, and in multiple locations where encounters between long-term residents and newcomers occur, highlighting the roles of the welfare state, civic society, and the media. The book explores how everyday security is constructed between interdependent actors on personal, community and societal levels, concluding that the production of everyday security is a mutually beneficial, yet at times painstaking, process for all participants.

Borders of desire takes a novel approach to the study of borders: rather than seeing them only as obstacles to the fulfillment of human desires, this collection focuses on how borders can also be productive of desire. Based on long-term ethnographic engagement with sites along the eastern borders of Europe, particularly in the Baltics and the Balkans, the studies in this volume illuminate how gendered and sexualized desires are generated by the existence of borders and how they are imagined. As the chapters show, borders can create new desires expressed as aspirations, resentments, and actions including physical movements across borders for pleasure or work, or collective enactments of political ideals or resistance. The collection also shows how the persistent east/west symbolic border continues to act as a source of these desires in European political and social life