Suchergebnisse

Vaikka Petter Forsskålia, Anders Chydeniusta, A.I. Arwidssonia ja J.V. Snellmania ei voi pitää varsinaisesti tiedotusoppineina, heidän sananvapautta ja julkisuutta koskevat pohdiskelunsa nostavat heidät silti jalustalle eräänlaisina alamme suomalaisina arkkivaareina. Heidän näet voidaan sanoa artikuloineen ajattelussaan sellaisia edellytyksiä, joiden vallitessa modernin joukkoviestinnän kehitys käy mahdolliseksi. Luon artikkelissa katsauksen heidän sananvapaus- ja julkisuusnäkemyksiinsä, jos kohta painopiste on kolmen ensiksi mainitun pohdiskeluissa. Taustoitan näitä näkemyksiä eri ajankohtien poliittisia ja taloudellisia oloja koskevilla näkökohdilla ja tarkastelen näiden näkemysten yhteyksiä ajankohtien yleisempiin henkisiin virtauksiin.

Suomen kieltä monilla uudissanoilla rikastuttanut Wolmar Schildt-Kilpinen ujutteli 1840-luvulla kieleemme termejä yleisö ja julkiso. Niistä yleisö vakiintui käyttöön, julkiso sen sijaan ei. Artikkelissa pohditaan, mistä tämä johtuu. Ensi sijassa artikkelissa kuitenkin perustellaan eri tahoille suuntautuvien interventioiden pohjalta julkison käyttökelpoisuutta julkisuudessa keskusteleviin ja toimiviin viittaavana käsitteenä sekä oikaistaan eräitä yksipuolisia näkemyksiä tästä käsitteestä ja siihen nojautuvasta ajattelusta.

The article discusses newspaper news stories in terms of linguistic and literary narratology. It regards the news as a discursive composition, which is produced by the journalist-mobilized news narrator, singling out relevant pieces of information from the discourses of real-life actors, ordering them into definite relationships and binding them together in a linking discourse. The article presents a detailed analysis of the properties of the narrator's linking discourse and of the ways in which the narrator, in making the news, can shape his or her point of view of the discourses of the actors in the news so as to support or undermine them. The article is intended primarily as a methodical experiment, and it concludes that, if appropriately modified, narratological tools and concepts are well suited to the structural analysis of news.

"Der Artikel diskutiert die 'Erzählung' der Zeitungsnachricht vom Standpunkt linguistischer und literarischer Narratologie. Er betrachtet die Nachricht als diskursive Komposition, die der journalistische Nachrichtenerzähler verfaßt, indem er relevante Versatzstücke der Information aus den Diskursen wirklicher Akteure selektiert, sie zu definitiven Beziehungen strukturiert und sie in einem verbindenen Diskurs aneinanderreiht. Der Artikel liefert eine detaillierte Analyse der Eigenschaften des verbindenden Diskurses des Erzählers und der Art und Weise, in der der Erzähler bei der Nachrichten-Produktion seine Meinung über die Diskurse der Akteure, die in der Nachricht erscheinen, so gestaltet, daß er sie unterstützt oder untergräbt. Der Artikel will hauptsächlich ein methodisches Experiment sein, und er kommt zu dem Schluß, daß Werkzeug und Begriffe der Narratologie bei entsprechender Modifizierung gut für eine strukturierte Analyse der Nachrichten geeignet sind." (Autorenreferat)