Suchergebnisse

Finland was to our knowledge the first country in Europe to establish a professional special competence for healthcare information technology (eHealth) since 2012 to physicians and since 2015 to dentists. The special competence requires two year full time service and theoretical studies after a qualified medical specialist consultant status. Those who have earned the title are thus already experienced medical doctors and dentists. The new competence gives them an ability to utilize their knowledge about health care processes for the benefit of the new eHealth and mHealth services. By the end of year 2016 total 87 professionals have been enrolled to the program and 58 physicians and 3 dentists have already graduated. Those graduated have found positions as leading healthcare information technology experts or in administrative tasks in regional or national eHealth and mHealth projects. The special competence program is a joint effort of Finnish Society of Telemedicine and eHealth, Finnish Medical Association and Finnish Dental Association.

We report the large-scale deployment, implementation and adoption of the nationwide centralized integrated and shared Kanta health information services by using the Clinical Adoption Framework (CAF). The meso and macro level dimensions of the CAF were incorporated early into our e-health evaluation framework to assess Health Information System (HIS) implementation at the national level. We found strong support for the CAF macro level model concepts in Finland. Typically, development programs were followed by government policy commitments, appropriate legislation and state budget funding before the CAF meso level implementation activities. Our quantitative data point to the fact that implementing large-scale health information technology (HIT) systems in practice is a rather long process. For HIT systems success in particular citizens' and professionals' acceptance are essential. When implementation of the national health information systems was evaluated against Clinical Adoption Meta-Model (CAMM), the results show that Finland has already passed many milestones in CAMM archetypes. According to our study results, Finland seems to be a good laboratory entity to study practical execution of HIT systems, CAF and CAMM theoretical constructs can be used for national level HIS implementation evaluation.

We report the large-scale deployment, implementation and adoption of the nationwide centralized integrated and shared Kanta health information services by using the Clinical Adoption Framework (CAF). The meso and macro level dimensions of the CAF were incorporated early into our e-health evaluation framework to assess Health Information System (HIS) implementation at the national level. We found strong support for the CAF macro level model concepts in Finland. Typically, development programs were followed by government policy commitments, appropriate legislation and state budget funding before the CAF meso level implementation activities. Our quantitative data point to the fact that implementing large-scale health information technology (HIT) systems in practice is a rather long process. For HIT systems success in particular citizens' and professionals' acceptance are essential. When implementation of the national health information systems was evaluated against Clinical Adoption Meta-Model (CAMM), the results show that Finland has already passed many milestones in CAMM archetypes. According to our study results, Finland seems to be a good laboratory entity to study practical execution of HIT systems, CAF and CAMM theoretical constructs can be used for national level HIS implementation evaluation.

Intro -- Contents -- List of Figures -- List of tables -- Preface -- Abstract -- Introduction -- Materials and methods -- Methods to create a prioritized list of variables -- Methods to extract and compare data for availability, usability and experienced benefits -- Methods to harvest log data -- Methods to analyse log data results -- Notes on compatibility of the common eHealth measures -- Differences in data collection methods -- Differences in foci of monitored functionalities -- 1. Benchmarking of HIE functionalities -- 1.1 Detailed clinical notes -- 1.2 Patient summaries -- 1.3 Laboratory test results -- 1.4 Imaging results -- 1.5 Immunisation data -- 1.6 List of patient's prescriptions -- 1.7 Sending electronic prescriptions for dispensing from any pharmacy -- 1.8 Active list of patients current medication -- 2. Benchmarking of Patient Portal functionalities -- 2.1 Patient's viewing of own medication data -- 2.2 Electronic medication renewal -- 2.3 Electronic appointment booking -- 2.4 Patient-produced measurement data -- 2.5 Asynchronous communication between patients and professionals -- 2.6 Additional Patient Portal indicators -- 3. Benchmarking HIS usability and experienced benefits -- 3.1 Overall satisfaction -- 3.2 Satisfaction with system reliability -- 3.3 Experienced response time/responsiveness -- 3.4 Experienced error recovery -- 3.5 Experienced ease of learning -- 3.6 Potential for saved time with ideal system functionality -- 3.7 System integration -- 3.8 Experienced impact to care process and outcomes -- 4. Generic (administrative) indicators -- 4.1 Availability of Common information structures -- 4.2 Data Security and Consent management -- 4.3 ICT Costs: Proportion of ICT-costs of the total budget in public organisations -- 5. Discussion and conclusions -- 5.1 Summary of the results -- 5.2 Limitations of the results.

Suomi tavoittelee digitalisaation edelläkävijyyttä uudistamalla julkisten palvelujen prosesseja ja sähköistämällä palveluja. Terveydenhuollossa sähköisten asiointipalvelujen käyttöönotolla tavoitellaan yhä parempia terveydenhuollon palveluita ja kustannushyötyjä. Sähköisten asiointipalveluiden käyttö on viime vuosina lisääntynyt, mutta käyttömäärä on edelleen alhainen digitalisaation toteutumiseksi. Sähköisten asiointipalveluiden käytön lisääntymisen yhdeksi haasteeksi on havainnoitu hoitoprosessien uudistamattomuus.
Etelä-Pohjanmaan sähköisten asiointipalveluiden parantamiseksi, tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten terveydenhuollon hoitoprosessit huomioidaan sähköisten asiointipalveluiden kehittämistyössä Etelä-Pohjanmaalla. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkittiin, millaisia sähköisiä asiointipalveluja terveydenhuollossa on käytössä ja kehitteillä, millaiseksi sähköisten asiointipalveluiden käytön yleisyys arvioidaan, millainen sähköisten asiointipalveluiden ja terveydenhuollon hoitoprosessien yhteenliittymä on, millä tavoin sähköisten asiointipalveluiden kehittämistyötä toteutetaan ja mitkä ovat Covid-19-pandemian vaikutukset sähköisiin asiointipalveluihin terveydenhuollossa.
Tutkimuksen lähtökohta kuvattiin kirjallisuuskatsauksella, jossa haettiin tietoa terveydenhuollon sähköisistä palveluista Pohjoismaista. Tiedot terveydenhuollon hoitoprosessien huomioimisesta sähköisten asiointipalveluiden kehittämistyössä kerättiin terveydenhuollon ja tietohallinnon ammattilaisten haastatteluista.
Terveydenhuollossa on käytössä erilaisia sähköisiä asiointipalveluja, joita on tarpeen kehittää sujuvamman asiointikokemuksen mahdollistamiseksi. Sähköisten asiointipalveluiden käyttöönottojen yhteydessä tehdään muutoksia hoitoprosesseihin, mutta prosesseja ei uudisteta suunnittelemalla, miten sähköisten palvelujen hyödyt saavutetaan. Sähköisten asiointipalveluiden kehittämistyötä toivottiin edistettävän ja sisällyttämään työhön prosessisuunnittelu entistä vahvemmin. Sähköisten palveluiden ja prosessien muotoilulle yhtenäiseksi kokonaisuudeksi on olemassa hyvät edellytykset. Tulevaisuudessa on tärkeää määritellä sähköisten asiointipalveluiden hyötytavoitteet ja tehdä strategia niiden saavuttamiseksi. Sähköisten asiointipalveluiden hyödyt konkretisoituvat, kun määritellyt prosessivaiheet digitalisoidaan siten, että ne ovat osa työkäytänteitä ja kansalaisten asiointia.

Potilas- ja asiakastiedon käsittelyyn tarkoitetut ohjelmistot ovat kaupallisia sovelluksia, joiden tuotemerkit eroavat toisistaan esimerkiksi käytettävyyden perusteella. Aiemmat terveydenhuollon potilastiedon ja sosiaalihuollon asiakastiedon sähköisten tietojärjestelmien kertomusosioiden tuotemerkkien selvitykset ovat perustuneet kyselytutkimusten henkilö- tai organisaatiovastaajien otoksiin sekä erillisiin kyselyihin tai tietopyyntöihin. Selvitimme osana virkatyötä terveyskeskuksissa ja sairaanhoitopiirien sairaaloissa käytettyjen sähköisten potilaskertomusten markkinaosuudet vuonna 2017 sairaanhoitopiireittäin ja erityisvastuualueittain kaikissa kunnissa ja järjestämisen kuntayhtymissä. Vuonna 2017 terveyskeskuksissa oli käytössä kuusi potilaskertomusten tuotemerkkiä, kun luku oli yhdeksän vuonna 2002. Väestöjen perusteella markkinaosuus oli suurin Efficalla (43 %) ja Pegasoksella (36 %), kun se oli 7 % Lifecarella, 6 % Mediatrilla, 5 % Graafisella Finstarilla ja 1 % Abilitalla. Terveyskeskusten potilaskertomusten kuudella tuotemerkillä oli neljä valmistajaa. Sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskukset käyttivät 1–5 potilaskertomusta. Yhtä potilaskertomusta käyttivät yhdeksän sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskukset. Sairaaloissa oli käytössä viisi eri sähköistä potilaskertomusta (Abilita, Effica, ESKO, Mediatri ja Uranus) vuonna 2017, kun luku oli seitsemän vuonna 2001. Sairaanhoitopiirien potilaskertomusten viidellä tuotemerkillä oli viisi valmistajaa. Sama tuotemerkki oli käytössä yhdeksän sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Erityisvastuualueilla oli käytössä alueen terveyskeskuksissa 4–5 ja erikoissairaanhoidossa 2–4 eri potilaskertomusta. Sähköisten potilaskertomusten markkinat olivat erittäin keskittyneet (HHI=3300) vuonna 2017.

Portable breast monitoring devices, which could be used outside the hospital and even for self-monitoring of risk groups, are considered as promising eHealth applications for future telemedicine. Microwave technique is one of the most promising emerging techniques for portable monitoring devices since it enables low-cost, high accuracy, and user-friendly devices. The technique is based on detecting differences in radio channel responses since tumors have different dielectric properties than the breast glandular or fat tissues. Breast density categories affect the detectability of the tumors with also microwave technique. This paper presents a study on breast tumor detectability with different simulation and measurement models tailored to correspond different breast types. The simulations are carried out using electromagnetic simulation software with human voxel models as well as developed breast models. The evaluation results show that even small-sized breast tumors can be detected with microwave technique within all the breast density categories. Differences in channel responses caused by tumors are breast-type dependent. The results highlight the importance of developing extensive reference databank covering all the breast density categories for microwave-based breast tumor detection applications.

Interests towards wireless portable medical diagnostics and monitoring systems, which could be used outside hospital e.g. during pandemic or catastrophic situations, have increased recently. Additionally, portable monitoring solutions could partially address widely recognized challenges related to healthcare equality in rural areas. Microwave based sensing has recently been recognized as emerging technology for portable medical monitoring and diagnostics devices since they may enable development of safe, reliable, and low-cost solutions for future's telemedicine. The aim of this paper is to present the basic idea of microwave -based medical monitoring and discuss its possibilities, advantages, and challenges. In particular, we show that microwaves could be exploited in three pre-diagnostics applications: 1) Detection of abnormalities in the brain with a helmet type of monitoring device, 2) Detection of breast cancer with a self-monitoring vest, 3) Detection of blood clots in leg with an antenna band. The technique is based on detecting differences in radio channel responses caused by the abnormalities having different dielectric properties than the surrounding tissues. Our results of realistic simulations and experimental measurements show that even small-sized abnormalities, e.g. tumors, can change channel characteristics in detectable level.

Terveydenhuollossa on käytössä entistä enemmän potilaiden omahoitoa tukevia sähköisiä terveyspalveluja, jotka mahdollistavat aktiivisen osallistumisen omaan hoitoon. Omahoitopalvelujen lisääntyessä uudet sähköiset terveydenhuollon palvelut ovat myös osa ammattilaisten arkea, mikä vaikuttaa työhön ja työn sisältöön muuttaen ammattilaisten toimintaprosesseja. Terveydenhuollon ammattilaisten toimintaprosesseja tarkastellaan ammattilaisen ja potilaan välisenä vuorovaikutuksena sekä asiantuntijatyönä. Tutkimuksen kohteena on erikoissairaanhoidon omahoitopalvelu, Terveyskylän digihoitopolut. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata digihoitopolkujen vaikutuksia terveydenhuollon ammattilaisten toimintaprosesseihin erikoissairaanhoidossa.
Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina neljässä yliopistollisessa sairaalassa digihoitopolkuja käyttäville ammattilaisille (n=11). Aineisto kerättiin kesän 2019 ja kevään 2020 aikana. Tiedonantajista suurin osa oli sairaanhoitajia (n=8). Muut tutkimukseen osallistuneet (n=3) toimivat lääkärinä, kuntoutusohjaajana ja ravitsemusterapeuttina. Aineiston analyysimenetelmänä oli teoriaohjaava sisällönanalyysi.
Tulokset osoittavat digihoitopolkujen vaikuttaneen terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden väliseen yhteistyöhön muuttamalla potilaan ja ammattilaisen välistä vuorovaikutusta sekä lisäämällä potilaan osallistamista. Potilaiden tuottama tieto digihoitopoluilla mahdollisti uudella tavalla valmistelevan toiminnan ennen vuorovaikutustilannetta. Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävien luonne muuttui. Toimintaprosessit monipuolistuivat ja työn tekeminen uudistui, kun työssä voitiin käyttää uusia menetelmiä. Tulosten perusteella ammattilaisten osaaminen kehittyi ja työtehtävien osaamistarpeet uudistuivat. Digihoitopolkujen arvioitiin lisäävän ajankäytön suunnitelmallisuutta, kun työnjako muuttui ja työajan käyttö tehostui.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että digihoitopolut muuttivat terveydenhuollon ammattilaisten toimintaprosesseja. Toimintaprosesseissa muuttuivat ammattilaisen ja potilaan välinen vuorovaikutus ja toteutettavien tehtävien luonne. Työnjako ja työajan käyttö tehostuivat. Tuloksia voidaan hyödyntää sähköisiä terveyspalveluja suunniteltaessa.