Suchergebnisse

Barbie Zelizer, Pablo J. Boczkowski ja Chris W. Anderson. 2021. The Journalism Manifesto. Cambridge: Polity, 123 s.

This article observes how developments in politics, society, the media, and journalistic ethos impact political journalism content in Finland between 1995 and 2015. The focus is on three newspapers: the dailies Helsingin Sanomat and Aamulehti, and the tabloid Iltalehti. Using a coding scheme developed by Benson and Hallin (2007) and utilizing earlier findings by Kunelius and Väliverronen (2012), the analysis indicates two different approaches to politics at story level: a neutral and policy-oriented style in the two dailies, and a more diverse take by Iltalehti. Within stories, journalistic interventionism increases in all papers until 2010 and then diminishes. Differences emerge between the dailies and Iltalehti in journalistic presence, reporting patterns and sources used. Notably, in recent years, Iltalehti's approach has become more reminiscent of the dailies both at story level and within stories. The findings highlight the impact of the general journalistic ethos and the differing market considerations on the journalistic content.

This article observes how developments in politics, society, the media, and journalistic ethos impact political journalism content in Finland between 1995 and 2015. The focus is on three newspapers: the dailies Helsingin Sanomat and Aamulehti, and the tabloid Iltalehti. Using a coding scheme developed by Benson and Hallin (2007) and utilizing earlier findings by Kunelius and Väliverronen (2012), the analysis indicates two different approaches to politics at story level: a neutral and policy-oriented style in the two dailies, and a more diverse take by Iltalehti. Within stories, journalistic interventionism increases in all papers until 2010 and then diminishes. Differences emerge between the dailies and Iltalehti in journalistic presence, reporting patterns and sources used. Notably, in recent years, Iltalehti's approach has become more reminiscent of the dailies both at story level and within stories. The findings highlight the impact of the general journalistic ethos and the differing market considerations on the journalistic content. ; publishedVersion ; Peer reviewed

Viestinnän tutkimuksessa kansalaismielipiteen selvittely mediasta ja journalismista ylipäätään on yleistä, mutta politiikan julkisuudessa kansalaisarvioita näistä kahdesta on tutkittu varsin vähän. Tässä artikkelissa perehdytään kansalaisten agendaan ja pyritään selvittämään, mitä piirteitä mediasta sekä journalismista pidetään hyvinä ja mitä pahoina. Lisäksi tarkastellaan, miten ihmisten suhtautuminen niihin on viime vuosikymmeninä muuttunut. Asiaa tutkitaan vaalirahakohun aikana kerätyillä aineistoilla (kaksi survey-kyselyä, kaksi laajaa internetin keskustelupalsta-aineistoa ja 23 kansalaisen kohusta kirjoittamat päiväkirjat), joita analysoidaan sekä määrällisesti että laadullisesti. Mielipiteiden tarkastelu osoittaa, että kansalaisten suhtautuminen mediaan ja journalismiin vaalirahakohussa on kahtalaista. Yhtäältä paljastusjuttuja kehutaan avoimuuden lisäämisestä, ja median entistä aktiivisempi sekä poliitikkoja haastava ote on muuttunut aiempia tutkimuksia hyväksytymmäksi. Toisaalta journalistien ja vaalirahauutisoinnin nähdään muuttuneen liian henkilöönkäyviksi ja unohtaneen journalismin perinteiset hyveet kuten tasapuolisuuden.

This book explores the media coverage of three prominent Finnish labor market cases in the newspaper Helsingin Sanomat. It analyzes how this arena supported or undermined the power positions of each side and the reaching of the contract. The cases in study are the first proper general agreement in 1968 (Liinamaa 1) and the endeavors for so-called "social contract" by the Government of Esko Aho (1991) and Juha Sipilä (2015). The study identifies changes and continuities in the political discourses, in the ways of making validity claims in political argumentation, and in media/journalistic interventionism. These content analytical viewpoints illustrate the theoretical ideas about mediatization of politics presented in the book. By analyzing corporatist and pluralist aspects of decision making, the book opens a view in the relationships among labor market organizations, the Government, and the media in the three decades studied. - Teoksessa kuvataan, millainen julkisen politikoinnin areena Helsingin Sanomissa rakentui kolmessa merkittävässä työmarkkinatapauksessa ja miten tämä areena tuki tai horjutti sopimusten syntyä ja osapuolten asemaa. Tarkasteltavina ovat vuonna 1968 solmittu Suomen ensimmäinen varsinainen tulopoliittinen sopimus (Liinamaa 1) sekä Esko Ahon ja Juha Sipilän hallitusten yritykset niin sanotuiksi "yhteiskuntasopimuksiksi" vuosina 1991 ja 2015. Tutkimuksen kohteena olevista jutuista tunnistetaan muutoksia ja pysyvyyksiä, jotka liittyvät niin tulopolitiikan puhetapoihin, julkisen argumentoinnin tapoihin kuin median/journalismin toimintaan. Nämä sisällönanalyysin näkökulmat havainnollistavat kirjassa esitettäviä politiikan medioitumista koskevia teoreettisia ideoita. Päätöksenteon korporatistisia ja pluralistisia piirteitä analysoimalla kirja avaa näkymän siihen, miten hallituksen, työmarkkinajärjestöjen ja median suhde on eri vuosikymmeninä julkisuudessa asettunut.

In this article, we comparatively explore Nordic journalists' perceived roles and influences on their work using survey data from the Worlds of Journalism project (2012-2016). In a European context, a principal component analysis of 18 Western and Southern European countries (N = 10,254) finds that Nordic journalists generally resemble journalists in other democratic corporatist countries, particularly by their relatively low experience of political and economic influences. Restricting the analysis to the Nordic countries (N = 3,246) finds that Swedish and Danish journalists stand out by their stronger adherence to monitorial roles. By their weaker attachment to political roles and weaker experience of political influences, Icelanders differ from Finns, with Norwegians in an intermediate position. The large intranational variation in both analyses suggests that in addition to media systems and national contexts, the role of different beats and positions within news organisations is crucial for understanding journalists' perceived roles and felt influences. ; publishedVersion ; Peer reviewed

Suomalainen journalismi on viime vuosina elänyt kiihtyvässä murroksessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten toimittajat itse kokevat muutoksen ja sen vaikutukset työhönsä ja omaan ammatilliseen itseymmärrykseensä. Artikkelin teoreettisena viitekehyksenä toimii professionalismin diskursiivinen rakentuminen ja fokuksessa on erityisesti se, millaiseen rooliin journalismiprofession ydinarvot – julkinen palvelu, autonomisuus, eettisyys, objektiivisuus ja ajankohtaisuus – asettuvat suomalaistoimittajien omissa tulkinnoissa. Artikkelin tulokset perustuvat määrällisen kyselytutkimuksen ja laadullisten ryhmähaastatteluiden analysointiin. Tulokset osoittavat, että toimittajat kokevat taloudellis­teknologiset muutokset ja niistä johtuvat resurssivähennykset kaikkein suurimmiksi muutoksiksi työssään. Myös yleisöyhteistyön rooli on korostunut. Näiden muutosten keskellä suomalaistoimittajien itseymmärrystä ohjaavat kuitenkin edelleen hyvin vahvasti professionalismin ydinarvot autonomisuudesta, objektiivisuudesta ja julkisesta palvelusta. Näiden pysyvyyttä selittää ainakin se, että niillä sekä motivoidaan omaa työntekoa että legitimoidaan journalismin asemaa suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan ja muuttuvaan mediakenttään. Tulosten perusteella ajankohtaisuuden ideaali on muutoksen keskellä entisestään vahvistunut, kun taas eettisyyteen liittyvät ammatilliset arvot ovat selkein esimerkki ideaalin ja käytännön välisestä ristiriidasta: arvona eettisyyteen halutaan sitoutua tiukasti, mutta toiminnan tasolla siitä joudutaan käymään jatkuvaa neuvottelua.