Suchergebnisse

Acknowledgements; chapter 1:introduction; a revolution, after all?; radical heidegger as the starting point; notes; chapter 2:metaphysics is politics; truth is not neutral; heidegger and žižek in everyday politics; heideggerian marxism and žižek as the new marcuse?; the problem with the liberal subject; notes; chapter 3:heidegger on revolution; the subject, the worker, the polis; "nur noch die jugend kann uns retten"; heidegger's step and its direction; notes; chapter 4:what is wrong in heidegger's revolution?; a small man living in hard times.

When Žižek (2002b) defines his idea of cybercommunism using an adaptation of the Leninist formula 'Socialism = free access to internet + the power of the soviets', he omits the crucial part about electricity. The cybercommunist idea that the information society is more 'spectral' and 'malleable' than were the previous 'crudely' economical societies conceals the question of what types of communities it favours. The political economy of cybercommunism also demands an analysis of the material conditions of cyber-freedom that can be conceptualised, for instance, in terms of levels of decreasing alienation.

Ekologisten kriisien hillitsemiseksi yhteiskuntien on toteutettava nopea kestävyysmurros. Teollisuuden uudistaminen on tässä tehtävässä ratkaisevassa asemassa. Poliittisen talouden tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota erityisesti valtioiden tärkeään rooliin kestävyysmurroksen ohjaamisessa. Ekologisen kriisin nopean hillinnän vuoksi kasvavaa kiinnostusta on kohdistunut myös uudenlaisen teollisuuspolitiikan ja talouden suunnittelun tutkimukseen. Suunnitelmallista teollista kestävyyssiirtymää koskevat tutkimushavainnot ovat kuitenkin jääneet toistaiseksi hajanaisiksi ja yleistasoisiksi. Artikkeli osallistuu poliittisen talouden tutkimuksen piirissä käytävään kestävyysmurroskeskusteluun analysoimalla teollisen siirtymän roolia kestävyysmurroksessa. Artikkeli keskittyy teollisen siirtymän suunnittelun edellytyksiin Suomen kaltaisessa pitkälle teollistuneessa valtiossa ja ehdottaa teollisen siirtymän edistämiseksi tiedevetoisen suunnittelun ideaa. Artikkeli osoittaa, että tiedevetoisella suunnittelulla voi olla teollista siirtymää ja siihen tarvittavaa tiedontuotantoa merkittävästi edistävä vaikutus. Tiedevetoisen suunnittelun konkretisoimiseksi artikkeli ehdottaa lopuksi teollisen siirtymän suunnitteluyksikköä institutionaalisena ratkaisuna kestävyysmurroksen edistämiseksi kansallisessa kontekstissa.