Suchergebnisse

Kustantaja: Taloustieto Oy, ETLA:n A-sarja ; 29 Tutkimuksessa tarkastellaan Suomessa 1990-luvun vaihteessa toteutetun pääomatulojen verotuksen uudistamisen vaikutuksia kansantalouteen ja kotitalouksien hyvinvointiin. Verouudistuksen vaikutukset investointeihin ja yritysten markkina-arvoon ovat yritysten käyttäytymistä kuvaavien teorioiden näkökulmasta mahdollisesti hyvin suuret. Samalla ne ovat kuitenkin sikäli epäselvät, että lopputulos riippuu olennaisesti yritysten reaktioista verotuksen luomiin voitonjako- ja investointikannusteisiin. Tutkimuksessa osoitetaan, että jos rahoituspolitiikkaa muutetaan suosimaan osingonjakoa ja osakeanteja, kuten uudistuksen tarkoitus oli, pääomakustannukset alenevat ja pääomakantaa voidaan kasvattaa. Myös yritysten osakemarkkina-arvo nousee jonkin verran. Jos toisaalta yritykset pysyvät aiemmassa politiikassaan ja rahoittavat investoinnit pidätetyillä voitoilla, pääomakanta ei juuri muutu, mutta yritysten arvo ja uudistuksen aikaan osakkeita omistaneiden varallisuus maksimoituvat. Yritysten arvon nousun taustalla on osinkojen verotuksen keveneminen, joka nostaa heti osakkeiden arvoa. Kustannus tästä koituu tulevien sukupolvien maksettavaksi alhaisempien verotulojen muodossa. Toistaiseksi ei tiedetä missä määrin yritykset kumpaakin politiikkaa noudattavat pitkällä aikavälillä. Toinen keskeinen elementti verouudistuksessa oli kotitalouksien säästämisen verotuksen kiristyminen. Tämä on tutkimuksen mukaan erityisen ongelmallista, koska samaan aikaan kotitalouksien varallisuuden arvo nousi. Kun todellinen varallisuus on paljon suurempi kuin mitä on haluttua säästämiskannusteiden näkökulmasta, kulutusta lisätään voimakkaasti. Säästäminen ei silloin enää riitä investointien rahoitukseen ja kansantalous velkaantuu ulkomaille. Velkaantuminen puolestaan heikentää tulevien sukupolvien hyvinvointia velanhoitomenojen muodossa. Johtopäätös tutkimuksesta onkin, että pääomatulojen verouudistus, sillä tavoin kuin se on tässä tutkimuksessa käsitelty, toteutettiin tavalla joka pitkällä aikavälillä heikentää hyvinvointia. Lopputulos johtuu ennenkaikkea säästämisen vähenemisestä, mutta sitä heikentää edelleen se, jos yritykset eivät siirrä investointien rahoitustaan pidätetyistä voitoista enemmän osakeantien suuntaan. On korostettava sitä, että tässä tutkimuksessa tarkasteltiin verouudistusta vain veroasteiden muutosten kautta. Mukaan ei voitu ottaa niitä mahdollisesti hyvinkin suuria tehokkuusvoittoja, joita syntyi verotuksen yksinkertaistumisesta ja yhtenäistymisestä. Tutkimusvälineenä käytettiin ETLAssa rakennettua yleisen tasapainon numeerista mallia (FOG). Tutkimustulokset osoittavat muun muassa sen, että verouudistuksia suunniteltaessa on otettava huomioon huolellisemmin talouden toimijoiden reaktiot verotuksen aiheuttamiin kannusteisiin. Tutkimusvälineen kehittäminen edelleen olisi tarpeen, jotta saataisiin luotettavammin arvioitua määrällisiä vaikutuksia. Mielenkiintoisena lisätutkimuksen aiheena on verouudistuksen kanssa samaan aikaan toteutetun rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen vaikutusten ottaminen mukaan analyysiin.

The Nordic welfare model has received a lot of positive attention around the world. High standard of living, small income disparities and substantial social mobility looks like a very attractive package. Moreover, sound public finances and strong emphasis on environmental sustainability suggest that today's success has not been accomplished at the expense of future generations. But is there really a unique "Nordic Supermodel", unshaken by the global economic crisis and capable of producing continuous high growth and world class welfare services when many developed economies struggle with the impacts of global competition and population ageing?This book shows that Nordic performance has not been quite as unique or uniform as often claimed. The recent global and European crisis and country specific shocks have affected also the Nordic countries, some of them very strongly. And there are as many variants of the Nordic model as there are Nordic countries. Going forward, also the Nordic countries will be challenged by ageing, globalisation and technological change, some more than the others. On the other hand many fundamentals remain strong in the Nordic countries, and, what is perhaps most important, the Nordics have proved themselves capable of adjusting. Labour market practices, pension policies, and production of public services have been reformed to match new circumstances. Public policies have been aimed at creating new jobs and helping people in transition, not at protecting uncompetitive businesses. There is a strong, rational tradition of consensual policy making. Further reforms are needed, and some widening of income disparities may be inevitable. The message of the book is, however, that refocused and recalibrated in a realistic scale the Nordic model has good chances of thriving well into the future.

We find that linking statutory retirement ages to life expectancy is a promising way to extend working lives and generate enough tax revenues so that generations enjoying longer lifetimes can also pay for the consequent increase in pensions and public health and long‐term care (LTC) expenditure. We use a numerical economic model, calibrated to the Finnish economy and demographics, in which mortality affects both retirement ages and per capita use of health and LTC services. Uncertainty in mortality projections and the resulting uncertainties in public finances and retirement policy effects are considered explicitly. (JEL H30, H63, H68, J11)

Résumé Lorsqu'on cherche à évaluer la situation budgétaire des systèmes publics de retraites, on doit projeter les évolutions démographiques à un horizon de plusieurs dizaines d'années. L'exactitude de telles projections et les conséquences sur les retraites futures peuvent être analysées à l'aide de simulations stochastiques de population. Les études effectuées sur des pays et utilisant ce type de projections montrent que l'incertitude démographique rend les prévisions de retraites à long terme très imprécises. Ces études montrent que l'ampleur de l'incertitude est bien plus grande que celle obtenue en se fondant sur des scénarios (haut-bas) ou des variantes du même ordre. Cela ne doit pas être interprété comme une incitation à l'inaction ; les pertes importantes de bien-être dans les cas défavorables constituent, au contraire, un bon argument en faveur de politiques actives. Dans l'analyse de politiques de retraites, les projections stochastiques de population peuvent être utilisées pour mettre en évidence les risques démographiques. Une analyse explicite de ce risque est particulièrement utile pour les politiques qui lient le niveau des retraites aux évolutions démographiques, en ajustant par exemple les prestations en fonction des variations de l'espérance de vie ou en passant à un système non provisionné à cotisations définies. JEL Code: H55, J11

A major reform in the Finnish private-sector earnings-related pension system came into effect on January 1st, 2005. It was negotiated in 2001 – 2002 between the central organisations of employers and trade unions and representatives of the central government. This paper describes the reform and analyses its effects on selected macroeconomic variables, on the pension system and on the position of different birth cohorts and different educational groups. The reform appears to be successful in many respects. It simplifies the private-sector pension system and makes it a model that other pension systems in Finland will converge to. The reform rewards postponing retirement. It curbs the increase in contribution rate without endangering the adequacy of replacement rates. The increase in labour supply will have beneficial welfare effects. The new system also responds rather well to uncertain future demographics. Despite this apparent success of the reform there remains a serious doubt of its adequacy, as contribution rates are still expected to rise by several percentage points.

The Nordic welfare model has received a lot of positive attention around the world. High standard of living, small income disparities and substantial social mobility looks like a very attractive package. Moreover, sound public finances and strong emphasis on environmental sustainability suggest that today's success has not been accomplished at the expense of future generations. But is there really a unique "Nordic Supermodel", unshaken by the global economic crisis and capable of producing continuous high growth and world class welfare services when many developed economies struggle with the impacts of global competition and population ageing? This book shows that Nordic performance has not been quite as unique or uniform as often claimed. The recent global and European crisis and country specific shocks have affected also the Nordic countries, some of them very strongly. And there are as many variants of the Nordic model as there are Nordic countries. Going forward, also the Nordic countries will be challenged by ageing, globalisation and technological change, some more than the others. On the other hand many fundamentals remain strong in the Nordic countries, and, what is perhaps most important, the Nordics have proved themselves capable of adjusting. Labour market practices, pension policies, and production of public services have been reformed to match new circumstances. Public policies have been aimed at creating new jobs and helping people in transition, not at protecting uncompetitive businesses. There is a strong, rational tradition of consensual policy making. Further reforms are needed, and some widening of income disparities may be inevitable. The message of the book is, however, that refocused and recalibrated in a realistic scale the Nordic model has good chances of thriving well into the future.