Suchergebnisse

Kiihtyvä ilmastokriisi, ikääntyvä ja keskittyvä väestö, digitalisaatio ja sen aiheuttama työn murros sekä globaalistuva ja muuttuva talous haastavat kuitenkin hallinnon rakenteita ja toimenpiteitä, jotka on luotu pääasiassa viime vuosisadan aikana. Lisääntyvät kriisit ja poikkeustilanteet haastavat demokraattisen järjestelmän kykyä toimia ja ohjata yhteiskunnallista kehitystä. Ne nostavat esiin jännitteitä esimerkiksi demokraattisen päätöksenteon ja yli vaalikausien ulottuvien kehityskaarien sekä asiantuntijatiedon ja poliittisen päätöksenteon välille. Siksi tarvitaan uusia tapoja varmistaa hyvinvointi kestävällä tavalla.
Julkisen hallinnon strategia rakentaa suomalaisen hallinnon uudistamisen kehyksen, jotta suomalaisella yhteiskunnalla on valmiuksia kehittää vastauksia tämän vuosikymmenen isoihin periaatteellisiin kysymyksiin ja vahvistaa demokraattisen oikeusvaltion tulevaisuutta. Strategian kuusi päämäärää määrittävät suomalaisen hallinnon uudistamiselle yhteisen suunnan. Sen toimintalinjaukset puolestaan tunnistavat konkreettiset muutoksen kohteet, joilla lisätään hallinnon toimintaedellytyksiä ja kyvykkyyksiä, jotta suomalainen yhteiskunta on valmis vastaamaan tämän vuosikymmenen akuutteihin haasteisiin ja muutoksiin. Nämä molemmat näkökulmat ja uudistamisen tasot tarvitaan, jotta suomalainen hallinto kykenee luomaan kestävää hyvinvointia vielä 2030-luvulla.

Ei abstraktia.

We studied the barriers to and enablers of the diffusion of a new working practice. We used the diffusion of innovations theory as the the­oretical framework for this participatory action study. The data included interviews, memos, notes from workshops and descriptions of the environment in which the new practice was applied. The data were analyzed using induc­tive content analysis. In general, the enablers and barriers were related to factors pertaining to both individuals and structures. The main barriers were lack of digital skills, incompatible data systems and characteristics related to the environment of use or the practice itself. The en­abling factors related to the users' competence and the operating environment.

Fixed-term employments among academic personnel at Finnish universitiesThis study focuses on fixed-term employments in Finnish universities. The relative amount of fixed-term employments in different career phases, universities and fields are described. The analyses reveal that the fixed-term employments are considerably more common in universities than in other areas of the labor market. While 71,7% of the Finnish scholars are in fixed-term employments, the equivalent number in the Finnish labor market in total is 14,9%. The role and nature of fixed-term employments in the Finnish academia is further discussed and it is suggested that the transition from the previous to the new career model divides the fixed-term employees into more fortunate and less fortunate ones. The tenure-track assistant and associate professors seem to be favored by of the new career system while the rest of the fixed- term employees seem less fortunate.

Suomalaisen hallinnon kehittämisen uranuurtaja, professori Markku Temmes kuoli Helsingissä 5.12.2020. Markku Temmes oli harvinainen hallinnon kehittäjä, sillä akateemisen uransa lisäksi hän oli luonut pitkän uran johtavana virkamiehenä niin valtiovarainministeriössä kuin Valtion-hallinnon kehittämiskeskuksen johtajana. Juuri tämä teorian ja käytännön yhdistäminen teki Markusta suurenmoisen opettajan ja kiinnostavan keskustelukumppanin. Ennen kuolemaansa hän ehti vielä nähdä komitealaitoksen paluun – instituution, jota hän arvosti ja jonka alasajoa hän 1990-luvulla vastusti voimakkaasti.