Suchergebnisse

This thesis deals on integration of ASEAN. The primary objective of this thesis is to find out the potential of ASEAN to be politically and economically integrated like EU, and the kind of difficulties it may face in a mid way. Since EU is a pioneer and benchmark for any integration and ASEAN takes EU as a reference, I choose EU as a base to compare the progress of ASEAN. As for the theoretical aspect, integration theory and its importance in global scenario is discussed. The research sought after the way ahead for ASEAN. This study is based on a comparative analysis of the development of both EU and ASEAN. The information and literature needed for the thesis will be collected from open source, which is easily accessible to all. After analyzing the historical background, present development and future prospect, I think ASEAN is turning out to be the successful regional cooperation. Even though ASEAN took reference from EU in its development, It don´t need to be like EU. Being the cooperation from different group of differently diversified nations, It can pave its own way forward and can lay good precedent for other upcoming regional co-operations. ; M-IR

In this chapter we discuss what we have conceptualized as "the paradox of democracy", pointing to the conflict between the idea of the sovereign people on one side, and the idea that democracies need representatives and political leaders, on the other. The chapter gives an overview of democratic arrangements that encourage direct participation, including arrangements that feed into and support and arrangements that challenge the representative system. Furthermore, the chapter provides examples of arrangements that actively and intentionally link together representation and direct participation. Lastly, we discuss how the tension between participatory practices and representative democracy can be solved. In a brief and subsequent chapter, a Norwegian Mayor reflects on the conflict between representation and direct participation.

Esipuhe – 7 Foreword– 10 I KANT, FICHTE, SCHELLING, HEGEL, MARX Hartwig Frank, Zur Bedeutung von Kants Ethik für den gegenwärtigen Ethikdiskurs – 14 Jussi Backman, Äärellisyyden loppu: Kant, Heidegger, Meillassoux – 23 Jari Kaukua, Fichten alkuperäisestä oivalluksesta – 42 Susanna Lindberg, Elämän käsite saksalaisessa idealismissa – 56 Carl-Göran Heidegren, Dialectic of Categories, Dialectic of Experience in Hegel – 65 Arvi Särkelä, A Restless Spirit. Immanent Critique as Inquiry into Inquiry in Hegel and Dewey – 74 Arne Overrein, Forsoning, Fremmedgjøring og Filosofi . Bemerkninger om Hegel – 96 Heikki Ikäheimo, Persoonien tunnustaminen, inhimillinen elämänmuoto ja Marxin James Mill-muistiinpanot – 113 Kari Väyrynen, Kaupunki-maaseutu –antagonismi marxilaisessa ekologiassa ja historiallisessa materialismissa – 136 Vesa Oittinen, Diderot neuvostofi losofi en silmin – 151 II FILOSOFINEN ANTROPOLOGIA, PERSOONUUS, MIELI JA RUUMIS Michael Quante, Die Perspektiven der Anthropologie – 169 Johannes Lehtonen, Olemassaolon tunteesta ihmismielen pohjalla – 189 Mikko Yrjönsuuri, Minä ja minun ruumiini. Kolme 1200-luvun teoriaa kehollisuudesta – 207 Matias Slavov, Sensualismi mielenfi losofi assa: Hume ja Condillac Descartesin vastapelureina – 220 Onni Hirvonen, Funktionalistinen mieli ja persoonan rajat – 233 Vili Lähteenmäki, Ajattelu ja ajatteleva olio – 253 Juhana Toivanen, Ihmisenkaltainen eläin. Näkökulmia rationaalisuuteen, ihmisyyteen ja eläimyyteen – 264 Joona Henrik Taipale, Itsen ja toisen välisestä jatkuvuudesta ja epäjatkuvuudesta – 287 Mika Ojakangas, Jacques Lacan: yliminä, halu ja asia – 307 Pessi Lyyra, Mitä halu esittää? – 316 III YHTEISKUNTAFILOSOFIA, KRIITTINEN TEORIA, TUNNUSTUKSEN POLITIIKKA Markku Mäki, Montesquieu ja Englanti – 337 Gorm Harste, From Kant to Clausewitz – An investigation of war systems with Luhmann's systems theory – 375 Kia Lindroos, Valta, kritiikki ja Walter Benjamin – 411 Mikael Carleheden, On Theorizing: C.S. Peirce and Contemporary Social Science – 428 Eerik Lagerspetz, Hans Kelsen's Defence of Democracy – 460 Joonas Pennanen, Limittyvät kontekstit, käytännöllinen järkeily ja harkintatasapaino – 483 Sari Roman-Lagerspetz, Althusser: Between Marx and Lacan – 513 Petteri Niemi, Social Work and Recognition – 534 Jacob Dahl Rendtorff, The Ethics and Politics of Recognition: A Critique of Critical Theory – 560 Arto Laitinen, Michael Walzer on Recognition as a Dominated Good – 586 IV ESTETIIKKA, ETIIKKA JA ELÄMÄSSÄ SUUNNISTAUTUMINEN Bernadette Banaszkiewicz, Intensität, Deutlichkeit, enargeia. Antike Ekphrasis-Konzeptionen bei Theon, Quintilian und Longos – 623 Jussi Antti Saarinen, Taidemaalareiden ykseyden kokemuksista – 651 Henrik Enckell, Carlos Saura's Blood Wedding – 665 Werner Stegmaier, Die Bedeutung der Philosophie von Emmanuel Levinas für die Orientierung des Menschen – 678 Olli Pitkänen, Mitä tarkoittaa pahan selittäminen? Huomioita Jussi Kotkavirran kirjoituksesta Hyvän ja pahan lähteillä – 688 Rauno Huttunen & Leena Kakkori, Moraalin kehitys ja täysi-ikäisyys – Gilligan–Kohlberg –kiista – 709 Ludwig Siep, Ethische Kriterien für medizinische Forschung in Entwicklungsländern – 730 Miira Tuominen, Stoalainen fi losofi nen terapia: elämä sarjana valintoja – 756 Sami Pihlström, Viljely ja aika: Maa, puutarha ja elämän arvo(t) – 770 Juha Räikkä Itsepetos ja uskonto – 797 Olli-Pekka Moisio, Uskonto kritiikkinä ja kriittinen teoria täysin toisen kaipuuna – 805 Risto Eräsaari Viimeiset sanat – 817

During the pandemic model for swedish public management have been discussed. In the societal debate, demands have been made for increased centralization and for the state to take over municipal areas of responsibility. The pandemic's crisis management has revealed a lack of knowledge about municipalities among government authorities and that there are differences in conditions between municipalities for the implementation of the activities. In studies of five municipalities and one region during the period 2020–2021 the results show the local level's ability to handle pandemics, which is also confirmed by international studies. The crisis management of the region/municipalities has shown the strength of a decentralized structure, but also that important development issues must be handled locally for an effective management of future crises. The answer lie in strengthening local self-government and addressing the challenges that exist in the multi-level governance that has come to characterize the public sector. ; I samband med pandemin har den svenska förvaltningsmodellen diskuterats. Det har funnits ett ifrågasättande av kommunernas förmåga att hantera den kris som pandemin innebar. Samtidigt har pandemins krishantering avslöjat så väl brist på kunskap om kommunal verksamhet bland statliga myndigheter som att det föreligger skillnader i förutsättningar mellan kommuner för verksamhetens genomförande. I studier som genomförts av fem kommuner och en region under perioden 2020–2021 visar tvärtom resultatet på den lokala nivåns förmåga att hantera pandemin, vilket även bekräftas av internationella studier. Regionens och kommunernas krishantering har visat styrkan i en decentraliserad samhällsstruktur, men också att viktiga utvecklingsfrågor och blottlagda brister måste hanteras lokalt för en ändamålsenlig hantering av kommande kriser och för en gynnsam utveckling i vardagen. Svaret finns inte i en ökad centralisering, utan en förstärkning av det kommunala självstyret och att ta sig an de utmaningar som finns i ...