Suchergebnisse

This edited volume is a handbook of research methodologies for the history of childhood. The history of childhood is a vibrant, multidisciplinary field that incorporates a rich variety of methodological approaches developed in disciplines across the social sciences and humanities, including archaeology, education, ethnology, literature, and history. The volume presents a collection of chapters that engage a range of different research traditions and employ different research material, conceptual tools, and methods of analysis for the historical study of childhood. In doing so, the volume attends to issues specific to the study of children and childhood, such as those related to research ethics and the theoretical complexities of defining 'the child' and 'childhood'. While the central focus is on the history of childhood in Finland, the volume also includes international and transnational cases, contexts, and perspectives.

The present volume is a multidisciplinary collection of research articles exploring language use, language contact and multilingualism in the history of Turku, the first town in Finland, founded around the turn of the fourteenth century. Consisting of an introduction by the editors and nine case studies in the fields of linguistics, history, archeology, and literary and cultural studies, the volume participates in a wider discussion on multilingual communities while offering a closer look into linguistic encounters in Turku and its immediate vicinity. The volume covers the period from the Middle Ages (c. 1100–1500) to the latter half of the twentieth century. The case studies illustrate the wide array of languages, linguistic varieties and registers that the inhabitants and travellers used in their daily lives, the specific contexts in which certain languages were used, and the effects of these linguistic encounters at personal, social or institutional levels.

The present multidisciplinary study deals with the legendary bishop Saint Henry of Finland ‒ both the historical person and his medieval ecclesiastical cult, as well as the vernacular folk tradition including The Death-lay of Bishop Henry. The book contains an English and Swedish summary. - Kuka oli tarunhohtoinen piispa Henrik, josta Suomen evankelis-luterilainen kirkko katsoo institutionaalisen historiansa alkaneen, vai oliko häntä? Milloin Henrikin ja Lallin väitettyyn kohtalokkaaseen kohtaamiseen johtaneista tapahtumista kertova Piispa Henrikin surmavirsi sepitettiin? Entä oliko piispa Henrikin aikalaiseksi väitetty Ruotsin kuningas Erik Jedvardsson eli Eerik Pyhä ammatiltaan pappi? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan filosofian tohtori Mikko K. Heikkilän teos Kuka oli herra Heinäricki? – piispa Henrikin arvoitus, joka käsittelee monitieteisesti suomalaisittain mm. piispa Henrikiksi ja herra Heinärikiksi kutsuttua kirkonmiestä, Suomen varhaiskeskiajan henkilöistä jälkimaineeltaan ehkä merkittävintä. Teos koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa jäljitetään usean eri tieteenalan metodein monen tutkijan historialliseksi henkilöksi olettamaa piispa Henrikiä. Toisessa osassa käsitellään Pyhän Henrikin pyhimyskultin syntyä ja ajoitusta. Kolmannessa osassa pyritään rekonstruoimaan ja ajoittamaan Piispa Henrikin surmavirreksi kutsuttu vanha suomenkielinen runo(laulu). Kaikissa kolmessa osassa käsitellään myös kirkollisen ja kansanomaisen Henrik-perinteen ajallista kehitystä. Herra Heinärikkiä jäljittäessään Heikkilän teos käsittelee Pohjois-Euroopan varhaiskeskiajan yleis-, kieli- ja kirkkohistoriaa laajemminkin.

Finnish psychiatric practice has been heavily based on institutionalization, and mental hospitals have played important cultural and historical roles in Finland. Our multidisciplinary research focuses on the bodily, spatial, affective, and multisensory aspects of the memories of patients, relatives, staff, and their children. The memories were collected and archived in the Finnish Literature Society in 2014–2015. These 92 written pieces cover the period from the 1930s to the 2010s. They reflect significant changes in Finnish psychiatry and provide crucial insights into the various meanings of mental hospitals in people's lives, and the social and cultural forces that shape attitudes to and ideas about mental health problems, psychiatric care, and service users today.
Drawing on our backgrounds in history, artistic research, and visual, cultural and literary studies, we provide new ways of reading and interpreting the memories and experiences in psychiatry. The study discusses memory, mental hospitals as lived spaces, the history of Finnish psychiatry and the relation between the memories of the different groups of writers. The chapters approach memories from the perspectives of affects and atmospheres, violence and abuse, everyday life at the hospital in the 1930s, feelings of fear and safety in the memories of the children of the staff, and the historically and culturally contingent tensions between hospitals and homes.

"Urban planning and development are a meeting ground for different experiences and interpretations pertaining to the desireable city, and the ways in which citizens should genuinely be able to participate in the process. This multidisciplinary book explores broadly the question of how to best approach participation today. Instead of aiming at a singular interpretation, the book sets out to develop tools for a better understanding of the different logics behind urban development and citizen participation. The authors explore themes ranging from governmental structures and settings all the way to individual lifeworlds and experiences, and provide several well-founded propositions on what participation is about.

The articles give voice to actors from the public sphere, from the third and fourth sectors, as well as to citizens in different social roles and positions. The book serves as a text book in disciplines related to urban development and participation, and as an information source for professionals and citizens interested in the topic." - "Kaupunkien kehittämisessä ja suunnittelussa kohtaavat erilaiset kokemukset ja tulkinnat hyvästä kaupungista sekä tavoista, joilla kansalaiset voivat olla prosessissa aidosti mukana. Tässä monitieteisessä teoksessa pohditaan miten osallistumista ja osallisuutta olisi tänä päivänä mielekästä lähestyä. Teoksessa ei tavoitella yhtä oikeaa tulkintaa, vaan luodaan välineitä ymmärtää kansalaisosallistumisen ja kaupunkikehityksen monitahoista logiikkaa. Kirjoittajat tarkastelevat teemoja hallinnon institutionaalisista rakenteista aina yksittäisen ihmisen kokemusmaailmaan saakka ja pohtivat monipuolisesti, mitä osallistuminen ja osallisuus lopulta ovat.
Äänensä tuovat esille niin julkishallinnon toimijat, kolmannen ja neljännen sektorin aktivistit kuin erilaisissa yhteiskunnallisissa asemissa olevat asukkaatkin. Teos on tarkoitettu oppikirjaksi eri tieteenaloille sekä tietolähteeksi osallistumisen kysymysten kanssa työskenteleville ja kaupunkien kehittämisestä kiinnostuneille kansalaisille."

"This book provides the reader with understanding of the phenomenon of silent resistance, collecting and presenting research on it. Regulating, governing or controlling human activity often generates open resistance, which has been studied from the points of view of democracy, civil disobedience or political activism, for example. However, power relations and conflicts can also involve another kind of resistance, which may not necessarily even be recognised as resistance at first. It can be called silent, passive, invisible or everyday resistance. Silent resistance is a way of the subjugated or otherwise marginalised to challenge the dominant rules or systems. Because it does not proclaim resistance but rather tries to stay out of publicity, it is risk-free and low-profile activity that is seemingly non-political – and you can get away with it.
Silent resistance can take many different forms: it may appear, for example, as silence and grumbling, isolation, avoiding and hindering issues or shifting attention to something irrelevant. The importance of everyday resistance rises from the signals of small networks in a situation where open confrontation is not possible or desired, but total inactivity is not an option either. Moreover, silent resistance remaining in the margin cannot be considered separate from open resistance, but as an important part in the process of realising more open resistance. Although power relations serve as the event framework of the phenomenon, silent resistance is a weapon not only in the hands of the subjugated. Its tactics can also be used by those who hold power.
With the articles in the book, the reader can follow the most diverse situations of silent resistance through both historical and contemporary events. The cases outline different forms of silent resistance, as well as its mechanisms and motives. The articles in the collection reveal aspects of sociology, cultural anthropology, cultural research, youth research and historical research. This emphasises the wide spectrum of silent resistance, its loudness and multidisciplinary character.
" - "Kirja tekee näkyväksi vähän käsiteltyä hiljaisen vastarinnan ilmiötä sekä kokoaa yhteen ja esittelee sitä koskevaa tutkimusta. Kun ihmisen toimintaa säädellään, hallitaan tai kontrolloidaan, ilmenee usein myös avointa vastarintaa, jota on tutkittu esimerkiksi demokratian toteutumisen, kansalaistottelemattomuuden tai poliittisen aktivismin näkökulmista. Valta-asetelmiin ja konflikteihin voi kuitenkin liittyä myös toisenlaista vastarintaa, jota ei välttämättä ensin edes huomata vastarinnaksi. Sitä voidaan kutsua hiljaiseksi, passiiviseksi, näkymättömäksi tai arkipäivän vastarinnaksi. Hiljainen vastarinta on alistettujen tai muuten marginaalisiksi jääneiden tapa asettua poikkiteloin hallitsevien sääntöjen tai järjestelmien kanssa. Koska se ei julistaudu vastarinnaksi, vaan pikemminkin pyrkii pysymään poissa julkisuudesta, se on riskitöntä matalan profiilin toimintaa, joka on näennäisesti epäpoliittista ja josta ei jää kiinni.
Hiljainen vastarinta voi saada monia erilaisia muotoja: se saattaa näyttäytyä esimerkiksi vaikenemisena ja jurnuttamisena, ulkopuolelle jättäytymisenä, asioiden välttämisenä, niiden vaikeuttamisena tai huomion siirtämisenä epäolennaiseen. Arkipäivän vastarinnan merkitys nousee pienten verkostojen signaaleista tilanteessa, jossa ei kyetä tai haluta lähteä julkiseen vastakkainasetteluun, mutta ei myöskään haluta pysyä täysin passiivisina. Marginaaliin jäävää hiljaista vastarintaa ei myöskään voida nähdä erillisenä avoimesta vastarinnasta, vaan se on tärkeä osa avoimemman vastarinnan aktualisoitumisen prosessia. Vaikka valtasuhteet toimivat ilmiön tapahtumakehyksinä, hiljainen vastarinta ei ole ainoastaan alistettujen toimintaa. Sen taktiikoita voivat käyttää myös valtaapitävät.
Kirjan artikkeleiden mukana pääsemme seuraamaan mitä moninaisimpia hiljaisen vastarinnan tapahtumatilanteita sekä historiallisten että nykypäivän tapahtumien avulla. Erilaiset tapaukset avaavat ja jäsentävät hiljaisen vastarinnan esiintymismuotoja, samoin kuin sen mekanismeja ja motiiveja. Kokoelman artikkeleissa tulevat esiin sosiologian, kulttuuriantropologian, kulttuurintutkimuksen, nuorisotutkimuksen ja historiantutkimuksen näkökulmat. Tämä korostaa hiljaisen vastarinnan laajaa kirjoa, sen äänekkyyttä ja monialaisuutta. "