Suchergebnisse

Background and purpose: Educators' ethical competence is of crucial importance for developing students' ethical thinking. Previous studies describe educators' ethical codes and principles. This article aims to widen the understanding of health- and social care educators' ethical competence in relation to core values and ethos. Theoretical background and key concepts: The study is based on the didactics of caring science and theoretically links the concepts ethos and competence. Methods: Data material was collected from nine educational units for healthcare and social service in Finland. In total 16 semi-structured focus group interviews with 48 participants were conducted. The interviews were analysed with a thematic analysis according to Braun and Clarke. Ethical considerations: The study is approved by the Declaration of Helsinki, the legislation regarding personal data and the General Data Protection Regulation. The study received ethical permission from the University of Jyväskylä. Informed consent was obtained from all the educational units and participants in the study. Findings: The findings are presented based on three general patterns, an ethical basic motive, an ethical bearing and ethical actions. Subthemes are Humane view of students as unique individuals with individual learning, Bearing of tactfulness and firmness, Bearing of perceptiveness and accessibility, Bearing of satisfaction and joy over student learning, Valuing bearing towards each oneself and colleagues, Ability to interact and flexibility, Collegiality and a supportive work community and Educators as role models and inspirators. Conclusion: Educators' personal and professional ethos is crucial to student learning, personal growth and ethical reasoning. Therefore, it is important to further develop educators' training regarding ethical competence. ; peerReviewed

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa opettajien näkemyksiä ammattikorkeakouluopiskelijoiden osaamisen kuvaamiseen kehitettävästä arviointimittarista sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämiseen. Tutkimuksessa arvioitiin aikaisemmin kehitettyä ammattikorkeakouluopiskelijan osaamisen arviointimittaria, joka perustui kansainväliseen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan opetussuunnitelmaan ja palvelumuotoilun osaamiskuvauksiin eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) tasolla kuusi. Tässä tutkimuksessa etsittiin vastauksia siihen, miten tärkeäksi ja sovellettaviksi opettajat kokevat osaamista kuvaavat sisällöt monialaisessa korkea-asteen koulutuksessa.
Delphi-asiantuntijaryhmään osallistui kansallisen hankkeen monialainen opettajaryhmä (N = 73) kolmessa vaiheessa (n = 23, 25, 20). Opettajat arvioivat kyseisen asiasisällön opettamisen tärkeyttä ja osaamislauseen soveltuvuutta opiskelijan asiasisällön hallinnan arviointiin. Arviointi tapahtui neliportaisella Likert-asteikolla (ei tärkeä – tärkeä ja ei soveltuva – soveltuva). Osaamislauseista laskettiin mittarin sisällön luotettavuusindeksi (S-CVI/Ave) ja osaamislausekohtaiset sisällönluotettavuusindeksit (I-CVI), joiden hyväksymisrajaksi määriteltiin 0,80. Arvioinnin jälkeen muodostui 40 osaamislausetta kuvaamaan opiskelijoiden tarvitsemaa yhteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palveluiden kehittämisessä ja käyttämisessä. Tulokset osoittavat, että opettajat eivät vaadi EQF-osaamistasoa kuusi tässä tutkimuksessa monialaiseksi määritetyllä osaamisalueella. Tutkimus vahvistaa kansainvälisen opetussuunnitelmasuosituksen käsitystä, että eri alojen opettajat ja opiskelijat tarvitsevat yhteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämiseen alueella.

Nopea yhteiskunnan digitaalinen muutos (Digital Transformation, DT) on vaikuttanut viimeisten viiden vuoden aikana vahvasti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukehitykseen. Digitalisaatio on synnyttänyt paradigman muutoksen, mihin koulutuksen on pitänyt vahvasti reagoida vastatakseen vaadittaviin työelämän osaamistarpeisiin. Ammattikorkeakoulusta valmistuvalle ammattilaiselle on koulutuksessa taattava riittävät valmiudet toimia työelämässä ja selviytyä muutoksesta. Edellytyksenä on, että sosiaali- ja terveysalan, liiketalouden, palvelumuotoilualan ja IT-alan opettajat hallitsevat digitalisaation kehityksen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ammattikorkeakouluopettajien sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisessa toimintaympäristössä tarvittavaa tiedonhallinnan osaamista. Tutkimus on osa SotePeda 24/7 -hanketta. Hankkeessa mukana oleville Suomen ammattikorkeakouluille (22) lähetettiin huhti-toukokuussa 2019 kyselylomake, joka pohjautui kansalliseen ja kansainväliseen näyttöön perustuvaan tietoon. Lomakkeessa oli 12 osaamisaluetta sisältöineen. Vastauksia saatiin kolmen muistutuksen jälkeen 172.
Aineisto analysoitiin faktorianalyysillä hyödyntäen maximum likelihood menetelmää, ja tuloksena saatiin 18 faktoria. Suurimman latauksen saanut faktori nimettiin tiedonhallinnan ja digitaalisuuden osaamisen faktoriksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan kyselyssä tälle faktorille latautuneita tiedonhallinnan muuttujia.
Korrespondenssianalyysit ja tarkentavat erotteluanalyysit osoittivat osaamisen eroavan eri koulutusaloilla. Sosiaalialalla tiedonhallinnan osaamisessa oli koulutusaloista isommat erot kuin terveysalan opettajilla, joiden osaaminen oli tasaisemmin hyvää ja erittäin hyvää. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan osaamisessa oli muilla tutkimukseen osallistuvilla aloilla isoja eroja oman koulutusalan sisällä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli validoida mittari, jolla arvioidaan ammattikorkeakouluopiskelijan osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) sähköisten palveluiden kehittämisessä. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ammattikorkeakouluopettajien näkemystä siitä tiedosta, taidosta ja osaamisesta, jota ammattikorkeakoulun sote-opiskelijoiden, informaatioteknologian (IT) insinöörien ja IT-liiketalouden opiskelijoiden sekä liiketalouden-opiskelijoiden tulee osata soten sähköisten palvelujen kehittämisestä valmistuttuaan ammattikorkeakoulusta. International Medical Informatics Association (IMIA) on laatinut suosituksen soten tiedonhallinnan biomedicine and health information (BMHI) opetussuunnitelmasta ja sitä sekä palvelumuotoiluosaamiskuvauksia oli käytetty viitekehyksenä laadittaessa opiskelijoiden osaamisen mittaria, jota nyt suomalaiset, virolaiset ja latvialaiset opettajat (n = 17) asiantuntijaryhmänä arvioivat. Mittari oli englanninkielinen. Arviointi tapahtui 4-portaisella Likert-asteikolla ei tärkeä – tärkeä ja ei soveltuva – soveltuva. Niistä laskettiin koko lomakkeen sisällön luotettavuusindeksi (S-CVI/Ave) ja osaamislausekohtaiset sisällönluotettavuusindeksit (I-CVI), joiden hyväksymisrajaksi määriteltiin 0,80 kirjallisuuden mukaan. Kyselyn 82 osaamislauseesta jäi opettajien arvioinnin jälkeen 35 osaamislausetta kuvaamaan opiskelijoiden tarvittavaa osaamista. Koko mittarin tärkeys (S-CVI/Ave) oli ensin 0,84 ja lauseiden vähennyksen jälkeen 0,94. Soveltuvuuden luotettavuusindeksi (S-CVI/Ave) oli ensin 0,72 ja vähennyksen jälkeen 0,91. Monialaisen vastaajaryhmän näkemykset osaamislauseiden tärkeydestä ja soveltuvuudesta oman alan opiskelijoille vähensivät erityisesti soveltuvuuden osalta osaamislauseita. Tutkimus osoittaa, että opettajat eivät vaadi yhtä laajaa osaamislauseiden määrää kuin kansainväliset suositukset esittävät. Mittarin validointia jatketaan selvittämällä kansallisesti ammattikorkeakoulujen opettajien näkemyksiä kandidaattitason opiskelijoiden osaamisen tarpeesta.