Suchergebnisse

This paper explores some language-related aspects in investment negotiation between Finnish and Chinese partners, such as language choices, the role of interpreters, and overcoming misunderstandings. These are seen as sites of both search for common ground in terms of positive politeness (affiliation) and power positioning in terms of negative politeness (autonomy) (Brown and Levinson 1987). This study is based on data obtained by interviewing individuals who work for state investment attraction agency and local governments in Finland and observation in delegation meetings. While misunderstandings occur, overcoming linguistic, contextual and cultural differences in understanding is possible. Common ground is more easily achieved when using English, however changing power relations with China render the use of the Mandarin Chinese necessary as well. ; peerReviewed

Työelämän toimintaympäristöjen muutokset haastavat asiantuntijoiden viestintäosaamisen. Verkostomainen kansainvälinen toiminta ja digitaalisuus ovat johtaneet tilanteeseen, jossa on selkeytettävä, miten teknologian välityksellä viestitään ja millaista osaamista teknologiavälitteinen viestintä vaatii. Teknologiavälitteistä viestintäosaamista lähestytään tässä tutkimuksessa digitaalisen osaamisen viitekehyksen avulla huomioiden myös viestintään liittyvät eettiset tekijät (Ferrari 2013). Tutkimus vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mitä viestintäkanavia viestintään käytetään? Mitä osaamista näillä viestiminen vaatii? Mitä teknologiavälitteisen viestintäosaamisen alueita työelämässä tulisi kehittää? Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella (N=98). Tutkimuksen mukaan asiantuntijatyössä yksikään teknologivälitteisen viestinnän osa-alueista ei yllä edellytetylle osaamistasolle. Osaamiskuilu ei ole kuitenkaan suuri, mutta tulosten mukaan uhkakuvana on sen suureneminen etenkin asiantuntijatehtävissä, joissa vuorovaikutus eri kulttuurien välillä ja verkostomaisuus lisääntyvät. Asiantuntijoilta edellytetään entistä enemmän viestintäosaamista ja ennen kaikkea eettisen toiminnan ymmärtämistä teknologian välityksellä viestittäessä.

Interaction between candidates and constituents via social media is a well-studied domain. The article takes this research further through a synthesis with platform studies, emerging scholarship that applies a critical perspective to the role of digital platforms in society. Examination of candidate–constituent interaction via Twitter and Facebook during the 2015 Finnish parliamentary elections revealed that the types of interaction differ between the two platforms: Facebook was used for formal campaigning and for praising and expressing support, while Twitter was utilized for information and for seeking and sharing opinions. An additional finding is that interaction approaches may be platform-specific, with socio-emotional functions being employed more often by candidates than constituents on Facebook while no such difference existed for Twitter. On the basis of the implication that platforms have a critical role in the nature of candidate–constituent social media interaction, we discuss the implications of platformed interaction for the democratic process, suggesting that campaign strategy may exploit it in ways that may even necessitate regulation. Furthermore, scholars of social media interaction might need to consider the broader ramifications of the findings, and contributions to theory that acknowledge platforms' part in interaction may be needed. ; peerReviewed

This study examines the impact of the following two dimensions of cross-national distance on foreign divestment: (1) economic and (2) institutional distances. It is predicted that economic distance resulting from differences in levels of economic development (GDP per capita) and factor costs will reduce the probability of divestment, mainly due to greater opportunities for arbitrage. It is predicted that institutional distance will have a ∪-shaped relationship with foreign divestment. The economic gains arising from low institutional distance will initially reduce the probability of divestment. However, as the distance increases, the operating costs increase, thereby increasing the probability of divestment. The study examines the moderating roles of ownership advantages and entry strategies on the relationship between cross-national distance and foreign divestment. Ownership advantages, which include host country experience, R&D intensity and parent firm's financial performance, are predicted to have a negative moderating effect. Entry strategies, examined as establishment mode (Acquisition) and ownership mode (Joint Venture), are predicted to have a positive moderating effect. The empirical analysis is conducted using Cox's regression on a sample of 906 Nordic foreign direct investments in the BRIC countries between 1990 and 2015, of which 191 were divested. The results indicate that foreign divestment has a negative and ∪-shaped relationship with economic and institutional distance, respectively. The interactions between GDP per capita differences and host country experience, and between factor cost differences and parent firm's financial performance were found to be significant, as were the interactions between the three ownership advantages and institutional distance. Among the entry strategies, the interaction between economic distance and ownership mode was found to be significant. The concluding section identifies the theoretical and empirical contributions, highlights potential research avenues and lists the key managerial and policy implications. ; Tutkimuksessa tarkastellaan (1) taloudellisen ja (2) institutionaalisen etäisyyden vaikutusta ulkomaisista investoinneista luopumiseen. Oletuksena on, että kansantalouden ja tekijäkustannusten eroista johtuva taloudellinen etäisyys mahdollistaa markkinoiden hintaerojen hyödyntämisen ja näin vähentää investoinneista luopumisen todennäköisyyttä. Oletetaan myös, että institutionaalisella etäisyydellä on ∪-muotoinen suhde investoinneista luopumiseen. Heikkojen instituutioiden hyväksikäyttöön liittyvät taloudelliset hyödyt vähentävät lyhyellä etäisyydellä luopumisen todennäköisyyttä, mutta etäisyyden pidentyessä toiminnasta aiheutuvat kustannuksetkin kasvavat. Tutkimuksessa tarkastellaan omistusetujen ja investointistrategioiden välillistä vaikutusta etäisyyden ja investoinnista luopumisen suhteeseen. Omistusetujen, kuten aiempi kokemus kohdemaasta, painotus tutkimukseen ja kehitykseen ja taloudellinen menestys, välillisen vaikutuksen odotetaan olevan negatiivinen. Investointistrategioilta, eli investointimuoto (yritysosto) ja omistusmuoto (osittain omistettu investointi), odotetaan positiivista välillistä vaikutusta. Työn empiirinen aineisto on 906 pohjoismaisten yritysten BRIC-maissa vuosina 1990-2015 tekemää ulkomaista investointia, joista 191:stä oli luovuttu. Tutkimusmenetelmänä käytettiin Coxin regressiomallia. Tulokset tukevat taloudellisen ja institutionaalisen etäisyyden sekä investoinneista luopumisen välisiä hypoteeseja. Kansantalouden ja kohdemaakokemuksen sekä tekijäkustannuserojen ja luopuvan yrityksen taloudellisen menestyksen välinen vuorovaikutus olivat molemmat tilastollisesti merkittäviä, samoin kuin vuorovaikutus omistusetujen ja institutionaalisen etäisyyden välillä. Investointistrategioissa taloudellisen etäisyyden ja omistusmuodon välillä vallitsi tilastollisesti merkittävä vuorovaikutus. Tutkimuksen johtopäätöksissä tiivistetään työn tärkeimmät teoreettiset ja empiiriset havainnot ja esitetään jatkotutkimusmahdollisuuksia sekä yritysjohdollisia suosituksia. ; fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed|

Tutkijat ovat osoittaneet, että sosiaalisen tuen sekä vuorovaikutus- ja vertaissuhteiden merkityksestä sodasta kärsineiden lasten elämässä tarvitaan lisätutkimusta. Oheinen kvalitatiivinen tapaustutkimus pienentää tätä puutetta aiemmassa tutkimuksessa tarjoamalla lisätietoa kongolaisten pakolaislasten interpersoonallisista vuorovaikutussuhteista ystävien kanssa Suomeen muuton jälkeisessä tilanteessa. Katsottaessa identiteettien muodostusta ja kulttuurien luomista ilmiöinä, näiden neuvottelujen nähdään tapahtuvan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tästä näkökulmasta katsottuna oheinen poikkitieteellinen tutkimus ottaa huomioon myös näiden neuvotteluiden historiallisen kontekstin. Monimutkainen tapahtumaketju maassa, joka tänä päivänä tunnetaan nimellä Kongon demokraattinen tasavalta pakotti tutkimuksessa haastatellut lapset pakenemaan Ruandan pakolaisleireille ja lopulta muuttamaan Suomeen vuonna 2010. Näiden muuttoliikkeiden taustalla oleva konteksti ja UNHCR:n sekä muiden kansainvälisten toimijoiden dokumenttien pohjalta tehty analyysi osoitti, että kongolaisten elämiin ja historioihin ovat vaikuttaneet sekä globaali politiikka että kansainväliset toimijat. Kongolaisten lasten elämiin Ruandan pakolaisleireillä 1996-2012 kaikenkattavasti vaikuttanut ilmiö oli köyhyys. Lisäksi pakolaisleireillä eläneet ihmiset olivat runsaasti vuorovaikutuksessa ympäröivän ympäristön kanssa ja yleinen käsitys pakolaisleireistä suljettuina sekä suojeltuina kokonaisuuksina ei pätenyt tässä tutkimuksessa. Suomessa asuvien kongolaisten lasten haastattelujen pohjalta tutkimus käsitteli myös lasten käsitystä ystävyyssuhteista ja niiden ihmisten välisistä eroista ja samankaltaisuuksista, joita lapset pitivät ystävinään. Tutkimus osoitti, että samankaltaisuus ei ollut lasten ystävyyssuhteita määrittävä tekijä. Lisäksi lapset ymmärsivät ystävyyssuhteidensa merkityksen tekemisen ja erityisesti pelaamisen kautta. Ystävyyssuhteet olivat lapsille tärkeitä ja ne tukivat lasten sopeutumista muutoksiin ja tekivät uusiin asioihin tottumisen helpommaksi. Tutkimalla kongolaisten lasten kokemuksia voimme kehittää uutta ajattelua lapsuudesta, ystävyyssuhteiden muodostamisesta sekä ylläpitämisestä ja historiasta. Mutta tutkimus antaa meille myös mahdollisuuden tarkastella kriittisesti niitä monimuotoisia käytäntöjä ja ideologioita, jotka liittyvät "kulttuurien luomisen" prosessiin. Kyseiset lapset kuuluvat sukupolveen, joka on useiden muutosten, kategorisointien, normien, stereotypioiden, historiallisten vaikutusten, globalisaation ja kansainvälistymisen keskellä. Tutkimuksen löydökset korostavat lasten aktiivista roolia niin sanotussa kulttuurisessa uudelleenluomisessa sekä dynaamisten identiteettien rakentajina. ; Researchers have pointed out that there is a need for further research on war affected children which pays particular attention to the role of attachment relationships and social support available in peer relationships and extended social networks. Thus, this qualitative case study can be seen to reduce a gap in the research by sharing insights on the interpersonal relationship that the Congolese refugee children had with friends in post-migration situation. When looking at the phenomenon of identity and culture creation, these negotiations are seen to happen in interpersonal relationships in interaction with others. From this perspective, the interdisciplinary study in question also takes into consideration the historical context where the negotiations on identity and culture take place. The complex chain of events in the country today known as the Democratic Republic of the Congo forced the children interviewed for this study to flee from the DRC to the refugee camps in Rwanda, and eventually to move to Finland in 2010. This context behind the migrations, as well as the analysis done based on the documents produced by the UNHCR and other international actors, shows that the Congolese lives and histories are highly influenced by global politics and international actors. The overall and all-encompassing phenomenon that characterized and affected children's lives in the Rwandan camps 1996-2012 was poverty. Furthermore, the people living in the camps had a lot of interaction with the surrounding environment, and the general tendency of thinking of refugee camps as closed and protected entities did not apply here. Based on the interviews of the Congolese refugee children living in Finland, the study looked at the children's definitions of their friendships and differences and similarities between people they identified as friends. Looking at the findings of this study, similarity to one another was not the main characteristic defining the friendships of the children in question. Furthermore, the children's friendships manifested themselves through doing, and especially through play. All in all, the friendships of the children had an important meaning to them, and the study shows that friendships supported children's adaptation in transitions and made getting used to new things easier. Giving attention to Congolese children's experiences allows us not only to develop new thinking on theorizing childhood, friendship formation and maintenance, as well as history, but also to critically examine the complex practices and ideologies related to the process referred to as 'creation of cultures'. These children are a generation in the middle of multiple transitions, categorizations, norms, stereotypes, historical influences, globalization and internationalization, and my findings articulate the contribution children – as active citizens – make to the so called cultural reproduction and creation of dynamic identities.

This article investigates early childhood education and care (ECEC) leadership through the concept of community of practice (COP). The focus is on ECEC leaders' perceptions regarding their leadership during the educational changes taking place in the context of Finnish ECEC. The purpose is to increase understanding of how leaders see themselves in relation to the ECEC multi professional working community and practices of distributed leadership. The data are five focus group interviews of ECEC leaders analyzed with directed content analysis within the theoretical frame of domain, practice, and community forming the core of COP in Lave and Wenger. The results show how all three COP components comprise several dimensions in ECEC leaders' perceptions of their leadership. For example, the component of the leadership domain consists of ECEC values, ECEC legislation, and ECEC curriculum. The results indicate that a formal leadership role is essential in leading the community and its vision. Moreover, building flexible leadership structures and supporting multi professional cooperation in the community augment leadership as a community's joint enterprise. ; peerReviewed

This study analyses epistemic practices in broadcast television interviews, focusing on three different interview genres: celebrity interviews, sports interviews and political interviews. In the analysis I examine the linguistic and interactional practices that are used to construct knowledge in the interviews. These practices include mobilization of different types of knowledge, use of assessments to invite first-hand knowledge, negotiation of epistemic stances while disaligning with the question, and use of assessments for claiming or contesting epistemic rights to authority and expertise. The study comprises four articles and a summary. Article I focuses on celebrity interviews and analyzes how different types of knowledge can be invoked by the participants in a way that enables them to manage the level of intimacy of the interview. Article II explores the interviewers´ use of assessments and evaluations in sports interviews in eliciting athletes´ personal experience regarding their preceding performance. Article III examines political interviews, focusing on instances where politicians, in their answering turns, resist some aspect of the question and negotiate an independent epistemic stance. Article IV also investigates political interviews, concentrating on assessments embedded in questioning sequences. The results of article IV show how assessments contribute to the negotiation of institutional identities and rights to knowledge and authority. The data consists of interviews where English is used as a common language between participants who come from different linguistic backgrounds. This study contributes to the literature on second language interaction by bringing new insights into how second language interaction is conducted in the media, a public sphere of society. The results of this study provide new information on how knowledge is socially constructed and negotiated in different interview genres as part of, and often embedded in, actions that characterize those genres.

Vuorovaikutus on läsnä toimittajien työssä monella tavalla. Suhde yleisöön on keskeinen toimittajan työtä määrittävä motivaatio ja työn kohde, ja suuri osa tiedonhankinnasta tapahtuu vuorovaikutuksessa lähteiden kanssa. Lisäksi toimitustyötä tehdään yhä enemmän erilaisissa ammatillisissa tiimeissä ja verkostoissa. Vaikka toimittajan työtä ja itseymmärrystä on tutkittu monesta näkökulmasta, vuorovaikutuksen tarkastelu on jäänyt vähäiseksi. Tässä artikkelissa analysoidaan, miten toimittajat kuvaavat työhönsä kuuluvaa vuorovaikutusta ja siihen sisältyviä jännitteitä. Tutkimusaineistona on Sovittelujournalismi-toimintatutkimushankkeen viidessä työpajaryhmässä eli yhteensä 14 työpajatapaamisessa käydyt keskustelut ja niitä koskevat havainnointimuistiinpanot. Työpajojen tavoitteena oli kehittää ja kokeilla keinoja tarttua konflikteille alttiisiin aiheisiin. Laadullista sisällönanalyysia ja relationaaliseen dialektiikkaan pohjaavaa lukutapaa soveltaen työpajakeskustelujen sisältö jäsennettiin neljän jännitteen kautta: 1) ammatillinen ja henkilökohtainen identiteetti, 2) tunteisiin liittyvä neutraalius ja ilmaiseminen, 3) vastakkainen ja rinnakkainen orientaatio sekä 4) keskustelun seuraaminen ja aktiivinen ohjaaminen. Tuloksia pohditaan suhteessa journalistisen työn ajankohtaisiin haasteisiin ja nostetaan esille vuorovaikutuksen huomioimisen tarve journalistiikan tutkimuksessa ja ammattiosaamisessa.

This paper explores the intercultural communication, cultural adjustment strategies and power relations between Finnish and Chinese representatives in the context of Chinese investment facilitation in Finland. The study is mostly based on interviews of individuals who work either for one of Finland's state agencies tasked with attracting investment or local government. When analyzing aspects of power, the paper's theoretical basis is the Positioning Theory of Harré (1991). Due to the phenomenon of 'rising China', the dominant discursive practice of the Finnish positioning is adaption to a communication and working style seen as typically Chinese. The results show the main aspects of Chinese culture, to which Finns see need of adjusting, are their distinct concepts of time, indirectness and overt hierarchy. ; peerReviewed

Kommunikointi komentajien ja alaisten välillä on perusedellytys sotilasoperaatioiden onnistumiselle. Tällaista kommunikaatiota tarkastellessaan tutkijat ovat nostaneet esille komentajien väliset valtasuhteet, muodollisen vs. epämuodollisen vuorovaikutuksen, spesifin sotilasdiskurssin ja pyrkimyksen maksimaaliseen tehokkuuteen vuorovaikutuksen keinoin. Tämä tutkielma tarkastelee, millä keinoin sotilaskomentajat ilmaisevat keskinäisiä valtasuhteitaan Amerikan sisällissotaan sijoittuvien romaanien dialogissa. Tutkielman pääasialliseksi teoriakehykseksi valittiin vuorovaikutuksellista sosiolingvistiikkaa edustava Brownin ja Levinsonin kohteliaisuusteoria, jonka pääpaino keskittyy keskustelukumppanin "kasvojen" säilyttämiseen tai uhkaamiseen. Koska aineistona käytettiin kaunokirjallisuutta ja koska romaaneissa komentajien valtasuhteita avataan myös dialogin ulkopuolella, kohteliaisuusteorian tueksi otettiin käsitteitä stilistiikan puolelta kerronnan ja ajatusrepresentaatioiden analysoimiseksi. Valtasuhteita käsiteltiin tiukassa yhteydessä armeijainstituutioon ja siitä kumpuaviin hierarkkisiin sotilasarvoihin. Analyysi tapahtui soveltaen valittuja metodeja romaaneista lainattuihin otteisiin. Kasvoja uhkaavat toimet osoittautuivat valtasuhteiden ilmaisun kulmakiveksi. Alaisuuden tärkeimpiä indikaattoreja olivat kunnioittavat fraasit ja kohtelias käytös ylempiarvoisia kohtaan. Valtasuhteiden ilmaisutyylin katsottiin riippuvan kulloinkin kyseessä olevista henkilöistä, kanssakeskustelijoista ja tilanteesta. Henkilökohtaiset suhteet komentajien välillä johtivat usein tilanteisiin, joissa oletusarvoinen hierarkia kääntyi päälaelleen. Kohteliaisuusteoria osoittautui soveltuvaksi metodiksi myös vuorovaikutuksen representaatioiden analysoimiseen, mutta lisää tarkennusta kaivataan sellaisten tilanteiden tarkasteluun, joissa keskustelutilanteen ulkopuolella olevan henkilön kasvoja uhataan. Stilistiikka arvioitiin hyödylliseksi lisäksi teoriakehykseen, mutta ongelmia tunnistettiin universaalisti pätevien päätelmien muodostamisessa stilistiikan tulkitsevan luonteen vuoksi.

Abstract This study examines emerging service markets1 and creates a model to capture both the service provider's activities within market development and the interplay between different market actors. This work aims to identify the key elements behind sustainable market development, specifically examining 1) market activities, 2) the role of innovation and 3) the necessary evolutionary factors, where a market consists of multiple buyers and sellers and comparable market offerings. The empirical part of the study is conducted in the form of a qualitative case study, which is used to analyse the dynamic nature of emerging market development. The study uses a multi-method approach to data collection to capture the market's evolution and relationships between market actors. The study follows emerging energy saving market development taking the perspective of an Energy Service Company in Dubai. As the main outcome of the study, it is argued that the service provider needs to direct its activities to build those relationships necessary to gain market acceptance and a coherent market offering before it can truly exploit market opportunities. As a characteristic of an emerging market, different interpretations of an innovation increase market dynamics, which slows market acceptance. Therefore, the service provider's innovation process needs to serve market needs first; later, when the market has evolved, the innovation process is divided into co-innovation and structured innovation. From the evolutionary point of view, many service markets need to be fostered by market actors, as well as needing government-built regulatory and market support mechanisms. This need is especially valid for services that have other societal goals beyond pure financial interests. For a new service provider, an understanding of emerging markets is essential to appropriately set expectations and to accurately plan for the timing and effort needed for market entry. 1 An emerging market in this study represents the market development phase that occurs when a market has been created. Markets are emerging everywhere regardless of country or other geographical area and should not be confused with developing country-related emerging markets. ; Tiivistelmä Tämä väitöskirja tutkii uusien markkinoiden kehittymistä erityisesti palveluliiketoiminnan ympärille, ja luo mallin, jolla voidaan tarkastella tällaisia markkinoita ja niiden kehittymistä. Mallissa huomioidaan palvelun tarjoajan aktiviteetit markkinoilla sekä vuorovaikutus muiden toimijoiden kanssa. Tutkimuksessa tunnistetaan keskeiset kehitysvaiheessa olevien markkinoiden elementit: 1) markkina-aktiviteetit, 2) innovaatio ja 3) kehittymisen edistämiseen liittyvät tekijät. Mallin mukaan nämä ovat edellytyksenä sille, että markkinoille muodostuu riittävä määrä sekä myyjiä että ostajia, jotta palvelutarjonnasta muodostuisi vertailukelpoista. Tämän tutkimuksen empiirinen osa on suoritettu laadullisena tapaustutkimuksena, jossa analysoidaan markkinoiden kehittymisen dynamiikkaa. Jotta markkinan kehittymistä ja markkinatoimijoiden välistä vuorovaikutusta voidaan tarkastella samanaikaisesti, on tutkimuksessa kerätty sekä haastattelu- että havainnointiaineistoa. Tutkimuksessa on seurattu kehityksen alkuvaiheessa olevan energiansäästömarkkinan kehittymistä ns. ESCO-palvelun tarjoajan näkökulmasta Dubaissa. Tutkimus osoittaa, että markkinoiden kehittymiseksi palvelun tarjoajan täytyy ensin keskittyä luomaan suhteet muihin markkinatoimijoihin, jotta yhdessä voidaan saavuttaa markkinoiden luottamus ja luoda yhteneväinen tarjonta, ennen kuin kilpaillaan markkinaosuuksista. Eri toimijoiden erilaiset tulkinnat markkinainnovaatiosta lisäävät dynamiikkaa ja vaikeuttaa markkinan yleistä hyväksymistä, jotka yhdessä siten hidastuttavat markkinan kehittymistä. Näistä syistä palveluntarjoajan tulisi kohdistaa innovaatioprosessinsa palvelemaan markkinan kehitystarpeita ensin ja vasta myöhemmin se voi keskittyä hyödyntämään mahdollisuuksia yhteiseen ja sisäiseen innovaatioon. Monet palvelumarkkinat vaativat kehittyäkseen toimijoita joiden tehtävä on pelkästään keskittyä edistämään markkinan kehitystä luomalla yhteisiä sääntely- ja tukimekanismeja. Nämä toimija ovat usein valtiollisia, erityisesti silloin kun markkinalla on myös yhteiskunnallisia tavoitteita, taloudellisten tavoitteiden rinnalla. Kehittyvät markkinat ja niiden mahdollisuuksien hyödyntäminen uudelle palveluntarjoajalle on haasteellinen konteksti ja menestyminen edellyttää sekä odotusten että panostusten asettamista realistisesti, jotta kehittyvillä markkinoilla voidaan ylipäätään toimia.

Tunneilmaisu on keskeinen osa työelämän ja sen tiimien vuorovaikutusta. Tunneilmaisulla tarkoitetaan sekä verbaalisia että nonverbaalisia ilmauksia, jotka viestivät ilmaisijan tunteista. Aiemmassa tutkimuksessa tunneilmaisua ei ole juurikaan havainnoitu itsessään merkittävänä osana tiimin vuorovaikutusta. Lisäksi tunneilmaisua on tutkittu lähinnä kvantitatiivisesti, opiskelijaryhmien ja tekstialustojen näkökulmasta.
Artikkelissa tarkastellaan tiimiin ja tiimityöhön kohdistuvaa tunneilmaisua virtuaalitiimeissä. Analysoimme paitsi tunneilmausten sisältöä ja yleisyyttä myös niiden kytkeytymistä tiimin muuhun vuorovaikutukseen. Artikkeli pohjautuu luonnollisesta virtuaalitiimiaineistosta laadullisin menetelmin toteutettuun analyysiin. Aineisto koostuu kahden suomalaisen asiantuntijatiimin kahdesta videoneuvottelualustan avulla käydystä tapaamisesta (223 minuuttia). Menetelmänä käytettiin mikroetnografista lähestymistapaa (Streeck & Mehus 2005).
Tulokset osoittavat, että virtuaalitiimeissä ilmaistaan tiimiin ja tiimityöhön kohdistuvia tunteita laajalla skaalalla. Eniten ilmaistiin huvittuneisuutta, tyytyväisyyttä ja iloa. Kielteisistä tunteista eniten ilmeni huolen, harmituksen ja epävarmuuden tunneilmauksia. Yksi tunneilmaus saattaa ilmaista useampaa tunnetta. Tunneilmaukset kohdistuvat pääasiallisesti tiimin työtehtäviin ja -prosesseihin sekä tiimin jäseniin ja jäsenten välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Myös käytetty vuorovaikutusteknologia herättää tunneilmaisua. Tunneilmaukset kytkeytyvät tiiviisti tiimin muuhun vuorovaikutukseen: yleensä tunneilmaukseen reagoidaan myötäilevällä ja vahvistavalla ilmauksella.
Runsas ja laajaskaalainen tunneilmaisu heijastaa tutkittujen tiimien tiimikulttuuria. Sitä kuvaavat tunneilmaisun salliva normisto, vahva koheesio sekä leikkiä laskeva, tyytyväisyyttä ilmaiseva vuorovaikutus. Tulokset auttavat ymmärtämään tiimien teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen piirteitä. Tietoa voidaan soveltaa virtuaalitiimien vuorovaikutuksen kehittämisessä ja koulutuksessa.

This dissertation and the four separate articles contained therein examine Finnish pastors as builders of the Swedish state from the 1550s to the 1610s. The subject is studied from three perspectives. First, the relationship between the crown and the church (and the pastors) is explored. Second, the study investigates the relationship between the pastors and local communities. The third aspect connects the first two as it sheds light on the pastors' role as intermediators between local communities and the crown. These perspectives provide the essential frameworks in which state build-ing took place: the centers of the realm, the local communities, and interaction be-tween the two. The source material about 16th-century pastors is scarce and fragmented. Due to this fragmentation, several parallel sources were used to approach the theme in a diverse and multi-perspective manner. The prosopographic method was used to compile scattered source data into databases. The created databases were analyzed by qualitative and qualitative methods. The analysis focuses on the activity and per-sonal agency of the pastors in local communities. The research is based on the con-fessional paradigm, new cultural history, new social history and micro-history. The most significant results can be summarized as follows. With the Refor-mation, the king and secular authorities tried to take over the church and its actors, but study of the appointment processes of the pastors revealed that the coup was not entirely successful. Instead, the pastors maintained their relatively free position in the local communities. However, by controlling the salaries of the pastors, the crown could bend them to its will. The relationship between the pastors and parishioners was examined from the viewpoint of bureaucratization. The study shows that pas-tors maintained their trust-based relationship with the peasantry, contrary to many secular office-holders. By studying the role of pastors in conflicts, it was noticed that the pastors passed on information from local communities to central government. This kind of activity benefitted the crown and other secular authorities, local com-munities and the pastors themselves. Thus, it was as an empowering interaction, which advanced the state building process. Overall, the study concludes that, de-spite the increasingly constrained position of the pastors, they maintained their role as important local authorities and actors. This indicates that local communities and their actors were not fully subordinated, and that meaningful state building took place in local communities. ; Väitöskirjassa ja siihen sisältyvässä neljässä erillisartikkelissa tutkitaan suomalaisia kirkkoherroja Ruotsin valtion rakentajina 1550-luvulta 1610-luvulle. Aihetta tarkas-tellaan kolmesta näkökulmasta, joita ovat 1. kirkko ja kirkkoherrat suhteessa hallitsi-jaan ja maalliseen esivaltaan, 2. kirkkoherrat suhteessa paikallisyhteisöihin sekä 3. kirkkoherrat esivaltojen ja paikallisyhteisöjen välissä. Näkökulmien kautta tavoite-taan olennaiset viitekehykset, joissa valtio rakentui: valtakunnan keskukset, paikal-lisyhteisöt sekä vuorovaikutus näiden välissä. 1500-luvun kirkkoherroista kertova aineisto on niukkaa ja hajanaista. Lähde-tietojen pirstaleisuudesta johtuen tutkimuksessa käytetään useita rinnakkaisia lähtei-tä ja menetelmiä, joiden avulla tutkittavaa aihetta lähestytään monipuolisesti. Prosopografisen menetelmän avulla hajanaisia lähdetietoja kootaan yhteen, jolloin syntyy tietokantoja, joita analysoidaan kvalitatiivisin ja kvantitatiivisin menetelmin. Analyysi kohdistuu kirkkoherrojen toimintaan ja toimijuuteen paikallisyhteisöissä. Tutkimus pohjautuu konfessioparadigmaan sekä uuteen kulttuurihistoriaan, uuteen sosiaalihistoriaan ja mikrohistoriaan. Merkittävimmät tutkimustulokset voi tiivistää seuraavasti. Reformaation myö-tä kuninkaan johtama maallinen esivalta koetti ottaa kirkon ja sen toimijat hallin-taansa, mutta kirkkoherrojen nimittämistä tutkimalla havaitaan, että toimenpide ei täysin onnistunut ja kirkkoherrat säilyttivät verrattain vapaan asemansa paikallis-yhteisöissä. Sen sijaan palkkoihin vaikuttamalla maallinen esivalta saattoi hallita kirkkoherroja taloudellisesti. Kirkkoherrojen asemaa ja suhdetta seurakuntalaisiin tarkastellaan byrokratisoitumisen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, että kirkkoherrat säilyttivät luottamukseen perustuvan suhteensa talonpoikaisen rahvaan kanssa toi-sin kuin monet maallisen hallinnon virkamiehet. Tarkasteltaessa pappien roolia risti-riitatilanteissa huomataan, että tuomalla esiin paikallisia ristiriitoja papit saattoivat ajaa maallisen esivallan edun lisäksi paikallisyhteisön jäsenten tai omaa etuaan. Pappien toiminta oli vahvistavaa vuorovaikutusta, joka edisti valtion rakentumista. Tutkimus osoittaa, että kirkkoherrojen taloudellisesti ja hallinnollisesti kiristyvästä asemasta huolimatta he säilyttivät asemansa tärkeinä paikallisina vallankäyttäjinä ja toimijoina. Näin ollen paikallisyhteisöjä ja sen toimijoita ei alistettu täysin esivaltojen vallan alle, ja merkityksellistä valtionrakentamista tapahtui paikallisyhteisöissä.

The aim of this essay is to address the challenges and problems in communicating with horses and interpreting their communication in everyday handling and training situations. We seek ways to learn more about equine communication and agency in the prevention of cruelty against animals and in enhancing animal welfare. We ask how it would be possible to learn to read the subtle signs of equine communication and agency in a sensible, sensitive, and ethical way to increase the health and wellbeing of horses that humans interact with. We have placed this theoretical examination in a multidisciplinary framework that consists of humananimal studies, feminist posthumanities, cultural and literary studies, and equine social science, as well as applied insights from, for example, discussions on power, ethics, and politics. Our emphasis is on the need for situated knowledges, among scientific and tacit knowledges, in order to 'become with' a horse in a relationship based on mutual communication and trust. These different types of knowledges are central to an 'animal politics' that is organised politically on behalf of animals and motivated by an ethics of care and responsibility, echoing recent requests for a relational ethics in interactions with animals in multispecies societies and more-than-human worlds. ; peerReviewed

Interaction between students and teachers is fundamental and has therefore been widely studied in education. However, there have been few studies on intensive spe-cial support being provided to vocational education and training (VET) students. Firstly, the focus of this article is on students' perceptions of interactions with their class teachers. Students (aged 17–34 years) from four Finnish vocational institutions providing intensive special support were interviewed. According to the findings, the demands students placed on their class teachers and for interactions with them were modest and their perceptions of both were favourable. Interactions seemed to be study-orientated and class teachers behaved as active initiators, with students echo-ing their opinions. Students' narratives excluded future career plans, talking about students' strengths or future ambitions or dreams. Secondly, the aim of this study is to review Finnish VET critically. In the reformed VET system, competence-based ori-entation emphasises individual guidance and support. Therefore, as the dialogue between teacher and student seems to enable successful trajectories, it is essential to make this apparent. Part of education's larger purpose is to make room for students' voices and interpretations during their study, which includes both acquiring qualifi-cations to undertake certain work, and subjectification as an empowering element and socialisation of the social, cultural and political order. ; peerReviewed