Suchergebnisse

The research entitled "The Comparison of Factors Affecting the Success of State Higher Education Institutions in Thailand" aimed at 1) studying the confidence, leadership, and success factors of the state higher education institutions in Thailand; 2) finding the correlation coefficient between the confidence and leadership factors and the success of the state higher education institutions in Thailand; and 3) comparing the success factors of the state higher education institutions in Thailand in different categories of personal information, which were gender, age, status, education level, work experiences, and the university where the teachers worked. The sample group included 1,100 university teachers. Descriptive statistics were used to analyze the general data of the respondents. The hypotheses were tested and analyzed using the t-test and one-way ANOVA analysis. The obtained data were then complexly compared using the Sheffé method and further calculated with the Pearson Correlation to find their correlation coefficient values. Such statistical analyses were completely performed on the SPSS program. The research findings were shown below: 1. The university teachers agreed with the confidence, leadership, and success factors of the state higher education institutions in Thailand at the high level. 2. Leadership and confidence also had a positive correlation with the success of the state higher education institutions in Thailand. 3. The comparative results of the success of the state higher education institutions when considering the personal information, including gender, age, education level, work experiences, academic positions, and monthly income, were not different, except in the category of the university where the teachers worked, the finding suggested a significant difference at the 0.05 probability level. ; การวิจัยเรื่อง "การเปรียบเทียบปัจจัยที่มีผลต่อความสำเร็จของสถาบันอุดมศึกษาของรัฐในประเทศไทย" มีวัตถุประสงค์เพื่อศึกษา 1) ปัจจัยความเชื่อมั่น ภาวะผู้นำและความสำเร็จของสถาบันอุดมศึกษาของรัฐในประเทศไทย 2) ความสัมพันธ์ของปัจจัยความเชื่อมั่น ภาวะผู้นำที่มี ต่อความสำเร็จของสถาบันอุดมศึกษาของรัฐในประเทศไทย และ 3) เปรียบเทียบปัจจัยความสำเร็จของสถาบันอุดมศึกษาของรัฐในประเทศไทย จำแนกตามปัจจัยส่วนบุคคล ได้แก่ เพศ อายุ สถานภาพ ระดับการศึกษา ประสบการณ์การทำงาน และมหาวิทยาลัยที่สังกัดของคณาจารย์ โดยมีกลุ่มตัวอย่างเป็นคณาจารย์ทั้งหมด จำนวน 1,100 ตัวอย่าง วิเคราะห์ข้อมูลทั่วไปของผู้ตอบแบบสอบถามด้วยสถิติบรรยายทดสอบสมมุติฐานโดยใช้ t-test และวิเคราะห์ความแปรปรวนทางเดียว (One-Way ANOVA) ทำการเปรียบเทียบเชิงซ้อน ด้วยวิธีSheffé และทดสอบความสัมพันธ์ด้วยค่าสัมประสิทธิ์สหสัมพันธ์เพียร์สัน(Pearson Correlation)โดยใช้โปรแกรมspss ผลการวิจัยสรุปได้ดังนี้ 1. คณาจารย์มีความคิดเห็นด้านภาวะผู้นำ ความเชื่อมั่น และความสำเร็จของสถาบันอุดมศึกษาของรัฐในประเทศไทยอยู่ในระดับมาก 2. ภาวะผู้นำและความเชื่อมั่นมีความสัมพันธ์เชิงบวกกับความสำเร็จของสถาบันอุดมศึกษาของรัฐในประเทศไทย 3. ผลการเปรียบเทียบความสำเร็จของสถาบันอุดมศึกษาของรัฐด้านเพศ อายุ ระดับการศึกษา ประสบการณ์การทำงาน ตำแหน่งทางวิชาการ รายได้ต่อเดือน พบว่า ไม่แตกต่างกัน ยกเว้นด้านมหาวิทยาลัยที่สังกัดของคณาจารย์ พบว่า มีความแตกต่างกันอย่างมีนัยสำคัญทางสถิติที่ระดับ 0.05

This research aimed to 1) study the level of civil state policy and local development in Chumphon Province, 2) examine the relationship and the influence of the civil state policy on the local development in Chumphon Province, and 3) create a model of civil state policy for the local development in the area of study. The study was mixed in nature-quantitative and qualitative methods. With respect to the quantitative method, the sample of the study comprised 400 people. The study instrument was a set of self- administered questionnaires. In regard to the qualitative method, the small sample group comprised 36 participants. The statistics used for data analysis were frequency, percentage, mean, and standard deviation. The statistics used for hypothesis testing were Pearson's Product Moment Correlation Coefficient and multiple regression by stepwise and data analysis for qualitative result. The results were as follows. 1) The level of civil state policy and local development in Chumphon Province, as a whole, was rated at a high level. 2) The relationship between the civil state policy and the local development in the area of study, as a whole, was also rated at a high level (.807). The predictor variables could explain factors influencing the local development in the area of study with a statistically calculated percentage of 66.50 ( R2 = .665). The sub-variables in descending order of degree were organizational competency promotion, private and people's organization promotion and social power, local people encouragement for more development participation, liberty and rights warranty, equilibrium in development participation, and conflict management with peace orientation. 3) According to the civil state policy for the local development in the area of study, Chumphon Province should develop other strategies namely agricultural products and industrial agriculture development, commerce and tourism investment engagement, utility management, and infrastructure reestablishment and preservation. Finally, government's policies for small and micro community enterprise financial support were crucially needed. ; การวิจัยครั้งนี้มีวัตถุประสงค์เพื่อ 1) ศึกษาระดับนโยบายประชารัฐและระดับการพัฒนาท้องถิ่นในจังหวัดชุมพร 2) ศึกษาความสัมพันธ์และอิทธิพลของนโยบายประชารัฐกับการพัฒนาท้องถิ่นในจังหวัดชุมพร 3) เพื่อสร้างนโยบายประชารัฐกับการพัฒนาท้องถิ่นในจังหวัดชุมพร กลุ่มตัวอย่างที่ใช้ในการวิจัยเชิงปริมาณ จำนวน 400 คน โดยใช้ แบบสอบถามเป็นเครื่องมือประชากรที่ใช้ในการวิจัยเชิงคุณภาพคือการสัมภาษณ์และประชุมกลุ่มย่อย จำนวน 36 คน สถิติที่ใช้ในการวิเคราะห์ข้อมูล ได้แก่ ร้อยละ ค่าเฉลี่ย ค่าเบี่ยงเบนมาตรฐาน สัมประสิทธิ์สหสัมพันธ์ของเพียร์สัน และการวิเคราะห์ถดถอยเชิงพหุ โดยวิธี Stepwise ข้อมูลเชิงคุณภาพ ใช้วิธีการวิเคราะห์เนื้อหาและอธิบายผล ผลการวิจัย พบว่า 1) ระดับนโยบายประชารัฐและระดับการพัฒนาท้องถิ่นในจังหวัดชุมพร โดยรวมอยู่ในระดับมาก 2) การวิเคราะห์ความสัมพันธ์ระหว่างนโยบายประชารัฐกับการพัฒนาท้องถิ่นในจังหวัดชุมพร โดยรวมอยู่ ในระดับสูง (.807) นโยบายประชารัฐที่มีอิทธิพลต่อการพัฒนาท้องถิ่นในจังหวัดชุมพรร้อยละ 66.50 (R2 = .665) เรียงการเข้าสู่สมการตามความสัมพันธ์ คือ การเสริมสร้างศักยภาพขององค์กรพัฒนาเอกชนและองค์กรประชาชน การส่งเสริมท้องถิ่นให้มีส่วนร่วมในการพัฒนา การสร้างเสริมสมรรถนะของประชาชนและพลังทางสังคม การปรับดุลยภาพ การมีส่วนร่วมในการพัฒนาการให้หลักประกันสิทธิเสรีภาพ การจัดการแก้ไขความขัดแย้งในสังคมด้วยสันติวิธี 3) นโยบายประชารัฐกับการพัฒนาท้องถิ่นในจังหวัดชุมพร ควรมีการพัฒนายุทธศาสตร์ด้านการพัฒนา ผลิตสินค้าเกษตรและเกษตรอุตสาหกรรม ส่งเสริมการลงทุนพาณิชยกรรมและการท่องเที่ยว บริหารจัดการสาธารณูปโภค การบำรุงรักษาซ่อมแซมโครงสร้างพื้นฐาน และภาครัฐควรมีนโยบายสนับสนุนงบประมาณการประกอบอาชีพวิสาหกิจชุมชนขนาดย่อม

The objective of this research is to 1) assess civil society policies and promote self-reliance of the elderly in Nakhon Pathom Province 2) study the effectiveness of civil state policy implementation 3) propose mechanisms and guidelines for driving state civil policy effectively as a research Quality by the key informants used in the research were 1) 13 civil society policy executives and civil state policy makers 2) a The elderly were the result of the civil state policy, consisting of 14 persons, 3 experts who participated in the 8 sub-group meetings, were the specific data providers, the research instruments were in-depth interview, data collection. With in-depth interviews and group discussions, issues from in-depth interviews were analyzed using content analysis methods The information is extremely descriptive analytical research on that. The results of the research revealed that: The results of the civil state policy evaluation and promoting self-reliance of the elderly, the majority of the elderly are satisfied with this policy which is a concrete, clear operation, with pride that they can rely on Can only take oneself, but are worried that there may be exploitation from policy implementation, management suggests that policies should be carried out continuously because it will improve the quality of life Including social participation, personal economic support, physical and mental promotion. Effectiveness of civil state policy and promoting the self-reliance of the elderly, some projects are not worth the budget, some people are not fully affected by the policy. Human resource management should use people to match the work. And must comply with the plan and should be sustainable in the implementation of the policy, including the duration of the project implementation is too short resulting in no effectiveness Visual performance is poor mechanism and policy-driven approach to efficiently find the civil state. Strategies and guidelines for driving the public policy efficiently, it is found that the village community should be implemented before the government project, the city or community should be built for the elderly, creating a database of the elderly, the policy must be sustainable, increase the budget Regarding the elderly, increase public relations regarding public policy. ; การวิจัยนี้มีวัตถุประสงค์เพื่อ 1) ประเมินนโยบายประชารัฐกับการส่งเสริมการพึ่งตนเองของผู้สูงอายุ จังหวัดนครปฐม 2) ศึกษาประสิทธิผลการดำเนินนโยบายประชารัฐ 3) นำเสนอกลไก และแนวทางการขับเคลื่อนนโยบายประชารัฐอย่างมีประสิทธิภาพ เป็นการวิจัยเชิงคุณภาพ โดยผู้ให้ข้อมูลสำคัญที่ใช้ในการวิจัยคือ 1) ผู้บริหารนโยบายประชารัฐและผู้ดำเนินนโยบายประชารัฐ จำนวน 13 ท่าน 2) กลุ่มผู้สูงอายุผู้รับผลจากนโยบายประชารัฐ จำนวน 14 ท่าน 3) ผู้ทรงคุณวุฒิที่เข้าร่วมการประชุมกลุ่มย่อย จำนวน 8 ท่าน เป็นการเลือกผู้ให้ข้อมูลแบบเฉพาะเจาะจง เครื่องมือที่ใช้ในการวิจัยเป็นแบบสัมภาษณ์เชิงลึก การเก็บรวบรวมข้อมูลด้วยการสัมภาษณ์เชิงลึก และการสนทนากลุ่มย่อยจากประเด็นปัญหาจากการสัมภาษณ์เชิงลึก การวิเคราะห์ข้อมูลโดยวิธีการวิเคราะห์เชิงเนื้อหา การนำเสนอข้อมูลแบบพรรณนาเชิงวิเคราะห์ ผลการวิจัยบว่า ผลการประเมินนโยบายประชารัฐกับการส่งเสริมการพึ่งตนเองได้ของผู้สูงอายุ ผู้สูงอายุส่วนใหญ่มีความพึงพอใจต่อนโยบายนี้ โดยเป็นการดำเนินงานที่เป็นรูปธรรมชัดเจน มีความภูมิใจว่าสามารถพึ่งพาตนเองได้ แต่กังวลว่าอาจจะเกิดการแสวงหาผลประโยชน์จากการดำเนินนโยบาย ฝ่ายผู้บริหารเสนอว่าควรดำเนินนโยบายอย่างต่อเนื่องเพราะทำให้คุณภาพชีวิตดีขึ้น ทั้งการเข้าร่วมสังคม ช่วยเหลือเศรษฐกิจส่วนบุคคล ส่งเสริมทางร่างกายและจิตใจ ประสิทธิผลการดำเนินนโยบายประชารัฐกับส่งเสริมการพึ่งตนเองของผู้สูงอายุ บางโครงการไม่คุ้มค่ากับเงินงบประมาณ บางท่านไม่ได้รับผลจากนโยบายอย่างเต็มที่ การบริหารทรัพยากรบุคคลควรใช้คนให้ตรงกับงาน ควรมีการวางแผนที่ดีและต้องปฏิบัติตามแผนที่กำหนด และควรมีความยั่งยืนในการดำเนินนโยบาย รวมทั้งระยะเวลาของการดำเนินโครงการสั้นเกินไป ทำให้ไม่เกิดประสิทธิภาพและประสิทธิผลที่ดีเท่าที่ควร กลไกและแนวทางการขับเคลื่อนนโยบายประชารัฐอย่างมีประสิทธิภาพพบว่า ควรทำประชาคมหมู่บ้านก่อนดำเนินโครงการ ภาครัฐควรสร้างเมือง หรือชุมชนสำหรับผู้สูงอายุ การจัดทำฐานข้อมูลรวมของผู้สูงอายุ นโยบายต้องมีความยั่งยืน เพิ่มงบประมาณเกี่ยวกับผู้สูงอายุ เพิ่มการประชาสัมพันธ์เกี่ยวกับนโยบายประชารัฐ

Aikuiskoulutus Suomessa jaetaan ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön. Tämä tutkimus kohdistuu vapaaseen sivistystyöhön ja vapaan sivistystyön oppilaitoksiin: liikunnan koulutuskeskuksiin, opintokeskuksiin, kesäyliopistoihin, kansanopistoihin ja kansalaisopistoihin. Tutkimuksessa tarkastellaan vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtäväkuvan muutosta osana systeemistä järjestelmää. Oppilaitosten toimintaympäristön muutoksiin sopeutumista tarkastellaan erityisesti resurssiriippuvuuden ja alueellisuuden näkökulmista. Tutkimuksen tulokset kootaan yhteen muodostaen vapaan sivistystyön tulkintahorisontiksi toiminnan sisällöllistä muutosta kuvaava resurssiriippuvuusjana. Tutkimus on tekstintulkinnallishermeneuttinen. Tutkimuksen aineisto muodostuu alan tutkimuskirjallisuudesta, vapaan sivistystyön arviointi- ja kehittämisprosessien raporteista sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten vuosina 2012 ja 2013 uudistettujen ylläpitämislupien hakemuksista. Viime vuosina laskenut valtionapu on vapaalle sivistystyölle kriittinen resurssi. Myös lainsäädäntöpohja, valtionapuperusteet ja valtionhallinnon ohjaus- ja toimintakäytännöt ovat muuttuneet ja vaikuttaneet vapaan sivistystyön oppilaitosten yleisiin toimintaedellytyksiin. Resursseja oppilaitokset ovat 1990-luvulta lähtien enenevässä määrin hankkineet myös monilta muilta koulutustoiminnan sektoreilta ja suoraan markkinoilta. Omaehtoisen persoonallisen kasvun tukeminen on ollut vapaan sivistystyön ydinsisältö. Ydinsisältö on muuntunut 1900-luvun aikana enemmän institutionalisoituneeksi koulutukseksi osana koulutusjärjestelmää, tai yleissivistävien harrasteopintojen tukemiseksi institutionalisoituneissa toimintapuitteissa. Vapaan sivistystyön oppilaitosten toiminnan sisältö on jatkuvasti sopeutunut sekä resursseiltaan että alueellisesti yhteiskunnan tarpeisiin. Toiminnan sisältömuutokset ovat olleet luonteeltaan inkrementaalisia ja tehtäväkuvaa koko ajan laventavia. Pitkällä kaarella ja isossa kuvassa tarkasteltuna vapaan sivistystyön oppilaitosten toiminta on aina ollut pääosin sisällöltään konservatiivista ja sopeutuvaa, eikä toiminnan kehysnormistoon koko kaaren aikana ole liittynyt leimallisesi yhteistä transformatiivista tehtävää. Oppilaitosten identiteetti nousee paikallisesta, maakunnallisesta tai valtakunnallisesta toimintatarpeesta. Toiminnan sisältöä perustellaan alueellisella koulutuksen saavutettavuuden tasa-arvolla ja tuotettujen koulutuspalveluiden tarvelähtöisyydellä. Paikallista identiteettiä korostetaan muutospaineessa, eikä aikaisempaa ylipaikallisempaa identiteettiä ole kovin laajasti omaksuttu. Uuden vuosituhannen puolella toimintaa ohjaavan opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta on painotettu rakenteellista ja sisällöllistä muutostarvetta, hyötyä sekä erityisryhmien koulutusta. Jatkuva, 1990-luvulla alkanut, yhteiskunnallinen muutospaine on vaikuttanut ja vaikuttaa vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaympäristöön, mutta muutokseen reagointi on oppilaitosmuodoittaan ja oppilaitoskohtaisesti ollut hyvin erilaista. Oman roolin epäselvyys jatkuvassa toiminnan sisällön muutospaineessa niin resurssien, rakenteen kuin toimintaympäristönkin osalta aiheuttaa oppilaitoksille epävarmuutta oman ydintehtävän sisällöstä. Toisaalta pitkäaikainen systeeminen luottamuspääoma toimintaa ohjaavaan ministeriöön ja eduskuntaan on mahdollistanut hitaan, vaiheittaisen, ja paikallista muutosjoustavuutta hyödyntäneen muutoksen. Koulutussektorin valtiollinen toimintapolitiikkaohjaus (policy) on 2000-luvulla merkittävästi lisääntynyt erilaisten kehittämisohjelmien myötä. Myös kehittämishankkeista on tullut osalle oppilaitoksista resurssienhankinnan arkea. Vapaan sivistystyön oppilaitosten rooli osana oppivaa aluetta on käytettävissä olevan partnerin rooli ja ilmenee leimallisesti omaa koulutus- ja sivistystehtävää ja sen erityisyyttä korostamalla. Oppilaitokset ovat vahvasti identifioituneet tuottamaan alueellisia ja paikallisia koulutuspalveluja. Samalla kohderyhmäajattelu on noussut aikaisempaa keskeisemmäksi osaksi tehtäväkuvaa. Toiminnan suurin yhteinen nimittäjä näyttää olevan vahva tukeutuminen alueyhteisöihin ja niiden konkreettisiin tarpeisiin. ; In Finland there are two different forms of Adult education: vocational adult edu-cation and liberal adult education. In this adult educational research, the focus is in liberal adult education. There are five types of institutions of liberal adult educa- tion: adult education centres, folk high schools, summer universities, sports insti-tutes and study centres. The aim of the research was to increase the understanding of the changes in the missions of liberal adult education institutions. The institu-tions of liberal adult education can be viewed as a system. This study tries to un-derstand the change in the functional environment of liberal adult education insti-tutions observed particularily from the point of view of resource-dependence theory. The point of view is regional. This research is textual analyse utilizing the hermeneutical method. In conclusion, the main purpose is to explain the change of identity of the organizations of liberal adult education by the resoursedependense chain. There are three types of empirical materials in this study. Firstly, the research literature, secondly the reports of evaluation and developing processes of liberal adult education and thirdly the appointments of liberal adult education organizations permissions to support learning institution in years 2012 and 2013. The state covers approximately half of the expenses of liberal adult education institutions. State grants are a critical resource for liberal adult education institutions. The state of grants for liberal adult education organizations has been declining in last years. The ground for legislative regulation and state grants has changed. Also, the states control has changed to be more generalized. The marketorientation of organizations has increased. There has been bigger and bigger pressure to get more and more resources for the other sectors of education and markets. The support of self-motivated individual growth has been the core content of liberal adult education. During the 20th century liberal adult education has become more and more institutionalized. Also, the quantity of hobby-oriented courses in institutionalized frames has increased. The functions of liberal adult education establishments have continuously been adapting to fit both the needs of the local community, and the resources available. The changes in the content of the activities have been incremental and the goals of activities have spread. In the big picture, the actions of liberal adult education organizations have been adaptive and conservative. The action has never been labelled transformative. In the 21st century, the need for changes in structure and amount of organizations has increased. Also, there are needs to change the content of the activities. The state needs more explanations to the benefits of the activity, also the state requires focus to be put on special groups. The liberal adult education organizations can be seen as an actor of state granted service and education system. The 21st century is labelled by new thinking of the welfare state and the change in the role of the state. Governanlity is now a bigger part in the states' role in the activities. Government policing has increased significantly with the development of different advancement programs in the 21st century. Liberal adult education institutions are not a part of the regional development. They are only partners in "learning regions". Their orientation is mostly in educational practices. The identity of the organizations is that of a service provider. The identity is based on local, provincial or nationwide basic. All liberal adult education organizations are linked in many ways to their own environment. The benefit of the action is justified by the equal access for all and the need for educational services. The main common attribute is regionalism and the practical needs of the local community.

The nine articles in this edited volume [Education and Social Class] scrutinise the class question within the Finnish education system, as a hidden, lived and experienced phenomenon, entwined with power. The book is structured around three topical perspectives.
The first part deals with the question of social mobility. Empirical research topics include examples of achieving prestigious fields of education and the inheritance of the most prestigious professions, connections of class position to education through the educational experiences of working-class-based business students, and the ways in which academic world encounters with working-class culture in the university work of working-class and academically educated women.
The second part of the book examines education as a form of capital defining the life course and social class. Topics covered include the connections of life stage of adolescence and class position, Bourdieusian analysis of educational choices and class positions, and opportunities for on-the-job learning and self-development in accordance with the class position of wage earners.
The third part focuses on the education system and its structures. The dynamics of education and reproduction are analysed by using as empirical research objects the cross-generational reproduction of social relations in the curricula of basic education, the meaning of the language used in school as cultural capital, and the links between class position and perspectives that promote the raising of the age of compulsory education.

Siirtymiä ja ajan merkkejä koulutuksessa: Opetussuunnitelmatutkimuksen näkökulmia -teos jatkaa opetussuunnitelmakeskustelua, joka käynnistyi vuonna 2017 julkaistussa ensimmäisessä suomenkielisessä opetussuunnitelmatutkimusta käsittelevässä teoksessa. Teoksen johdantoartikkelin jälkeiset 14 vertaisarvioitua artikkelia jakaantuvat neljään teemakokonaisuuteen, joiden merkittävin yhteinen nimittäjä on huoli saksalais-pohjoiseurooppalaisen Bildung/Didaktiikka -opetussuunnitelmatradition ajautumisesta entistä ahtaammalle oppimisteorioiden jäsentämän, taitoihin ja kompetensseihin rajoittuvan, näennäisesti epäpoliittisen angloamerikkalaisen curriculum-opetussuunnitelmatradition ja sen poliittisen aisaparin, uusliberalismin, puristuksessa. Ensimmäisessä teemassa "Tieto ja sivistys antiikista globaaliin" käsitellään sivistystä ja tietoa suomalaisessa opetussuunnitelmakeskustelussa. Teemassa jäljitetään niitä antiikkiin palautuvia, edelleen ajankohtaisia, historiallisia merkityskerroksia, joita sivistyksen käsitteeseen sisältyy. Lisäksi teemassa avataan spenceriläistä kasvatusajattelua ja sen vaikutusta suomalaiseen opetussuunnitelma-ajatteluun. Ajankohtaista opetussuunnitelmien tarkastelua edustaa pohdinta ekososiaaliseen sivistykseen ja oikeudenmukaisuuteen kasvattamisesta. Teeman päättää kriittinen länsimaisen, valkoista elitismiä ja rodullis-etnistä ylemmyyttä henkivän, sivistyskäsityksen tarkastelu. Toisessa teemassa "Opetussuunnitelmapolitiikan historiallisia ja ajankohtaisia painotuksia" tarkastellaan varhaiskasvatuksen rakenteiden muutosta tehden samalla näkyväksi niitä oletuksia, joita liitämme kasvatukseen ja sen tehtävään yhteiskunnassa. Niin ikään suomalaisen perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessit, erityisesti vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen prosessi sekä paikallistason opetussuunnitelmatyö, ovat käsiteltäviä sisältöjä teoksen toisessa teemassa. Teeman lopussa kyseenalaistetaan historiaan peilaten arkiymmärryksemme siitä, että opetusta on aina suunniteltava tavoitteet edellä. Kolmannessa teemassa "Tiedonaloja ajassa" pohditaan tiedonalalähtöisyyteen perustuvan oppiainejakoisen kokonaisopetuksen yleissivistäviä vaikutuksia, samoin taidekasvatuksen suhdetta kulttuuriin, mediaan ja subjektiin. Lisäksi havainto siitä, miten sekularistisissa kansalaisuustarkasteluissa kansalaisuuden katsomukselliseen perustaan liittyvät kysymykset pyritään sivuuttamaan tai sijoittamaan rajatusti yksilön privaatin elämän alueelle, herättää pohdintaa. Neljännessä teemassa "Korkeakoulupolitiikka muutoksessa" fokus on korkeakoulutusta ja erityisesti yliopistoja koskevassa uusliberalistisessa hallinnassa – siinä, miten kyseinen hallinta puhuttelee yliopistojen tutkija-opettajia tai miten osaamisperustaiset ja työelämäkompetensseja tuottavat opetussuunnitelmat ovat muuttaneet perustavanlaatuisesti käsitystä tiedon olemuksesta populistiseen ja epä-älylliseen suuntaan. Lisäksi neljännessä teemassa esitellään meta-analyysi korkeakoulujen opetussuunnitelmaa koskevien tutkimustekstien taustalla vaikuttavasta opetussuunnitelma-ajattelusta ja -käsityksistä. Teeman lopussa palataan yhden esimerkin välityksellä ammattikorkeakoulun osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittämisen prosessiin. ; This edited book continues the discussion on curriculum, which began in 2017 in the first book on Curriculum Studies in Finnish. The 14 peer-reviewed articles following the introductory article are divided into four thematic sets, the common denominator of which is the concern about the drifting of the comprehensive democratic German and Nordic Bildung / Didactic curriculum tradition into the narrower, competence and skills driven Anglo-American education and curriculum, shaped by the paradoxical alliance of assumedly apolitical instrumental learning theories and neoliberal policy measures. The first theme, "Knowledge and Education from Antiquity to Global", deals with the topics of civilization, education and knowledge in the Finnish curriculum debate. The first article traces back to the antique with the intertwinement of current and historical layers of meanings that are implicated in the modern concepts of civilization and education. In addition, the first theme will open up Spencer's educational thinking and its impact on Finnish curriculum thinking. The space is also given to currently emerging concerns of eco-social education and reactivated issues by global interconnectedness of social and economic justice as educational goals. The theme ends with a critical examination of the Western concept of civilization and modernity related to issues of white supremacy with affiliations of cultural and racial-ethnic superiority. The second theme looks at "The historical and current emphases of Finnish curriculum policy". The first article examines how the theme is reflected in the changing structures of early childhood education. This focus on early education will arguably make more explicit and visible the assumptions we attach to education and its role and goals in globalized society in general. The curriculum processes in Finnish basic education, especially the process of reforming the curriculum in 2014 and the local curriculum work, will also be addressed in the second theme of the book. The last article questions the assumption, often shared by mainstream academic and common sense alike, that curriculum design and teaching planning should always start with objectives. The third theme is "The current issue of disciplinarity in curriculum and teaching". In the first article attention is paid to horizontal integration of school subjects, and to general educational implications predicated on subject-based curriculum and teaching, more generally. The next article deals with conceptual interrelatedness between art education and culture, media, and subjectivity. In the third article, the secularist views on citizenship is scrutinized of the neglect of significant citizenship aspects related to broader worldviews by illusorily positioning them in the sphere of private life out of reach of public interest and debate. The fourth theme, "Higher Education Policy in Change", focuses on neoliberal governance in higher education and universities, first addressing the new ambivalent identities of academic teachers, and how competence, skills and workplace-based curricula have fundamentally altered the concept of knowledge toward an instance of populist de-intellectualization of higher education and neoliberal vocational school. In addition, the fourth theme presents a meta-analysis of the underlying curriculum thinking and conceptions behind research texts on university curricula. Exemplarily, the last article critically unpack the process of developing a skills and competence-based curriculum at the University of Applied Sciences.

Laadunarviointi on keskeinen osa koulutuspolitiikkaa, jonka kansallisena tavoitteena on nostaa suomalaiset Euroopan osaavimmaksi kansaksi koulutuksen mittareilla mitattuna. Sillä on paitsi tekninen, myös hallinnollinen funktionsa. Arviointikäytänteet osana koulutuksen hajautettua hallintaa ja arviointikulttuurin lanseerausta ovat leviämässä kansalliselta tasolta kuntien ja koulujen toimintakäytänteisiin. Tässä tarkoituksessa hallinto tukee yhtenäisten itsearviointimenetelmien ja laadunhallintamallien käyttöönottoa paikallisen tason laaduntarkkailussa. Tämän tutkimuksen keskiössä on kysymys koulutuksen 'laadun' konstruktiivisesta muotoutumisesta perusopetusta koskevassa koulutuspoliittisessa diskurssissa ja arviontikäytänteissä. Foucault'n hallinnan analyyttisen näkökulman kautta tutkimus jäsentää laadun muotoutumisen diskursiivisia reunaehtoja suhteessa laadunarvioinnin totuuksiin ja oikeuttamiseen (rationaliteetti), laadun tuottamisen tapoihin ja käytäntöihin (teknologia) sekä subjektin rooliin laatudiskurssissa. Tutkimuksen aineistona on Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema koulutuspoliittinen teksti "Perusopetuksen laatutyö. Erilaisia tapoja ottaa laatukriteerit hallintaan", joka on kunnille ja kouluille suunnattu laadunarviointia koskeva ohjeistus ja arvioinnin käytännön apuväline. Tutkimuksen tulosten perusteella koulutuksen 'laatu' näyttäytyy ristiriitaisena koulutuspoliittisena empty signifier-terminä, jolla laadun rationaliteetti ja teknologia on sidottu yhteen, palvelemaan samoja yhteiskunnallisia päämääriä. Lähtökohtaiset oletukset 'laadun' yhteiskunnallisen oikeuttamisen ja varsinaisten arviointikäytäntöjen taustalla eroavat kuitenkin toisistaan merkittävästi. 'Laatu' on toisaalta yhteiskunnalliseen muutokseen reagoivaa loputonta liikettä ja kehittymistä laadun idean tasolla ja toisaalta arviointijärjestelmän sisällä tuotettua kuntien ja koulujen systemaattista seurantaa sekä tosiasiana todettua kyvykkyyden mittaamista suhteessa tavoitteisiin. Laadunarvioinnin diskurssi tarjoaa analyysin perusteella laadun muotoutumiselle jatkuvan kehittymisen ideologian ja metodologiset kehykset, muttei välineitä laadun parantamiseen subjektin näkökulmasta esimerkiksi pyrkimällä tukemaan oppilaan oppimisen edellytyksiä. 'Laatu' irrotetaan koulutuksen arjesta, arvoista ja pedagogisista periaatteista neutraalisti tuotetuksi arviointitiedoksi. Laadun subjektit (opettajat ja opiskelijat) esitetään laatutyöhön osallistettavina laadun tuottamisen välineinä. Governed quality? About the nature and definitioning terms of quality in the education policy discourse Abstract Quality assurance is understood as an important part of education policy in which the main goal is to raise Finnish to the most capable people in Europe measured by the indicators of education quality. It has both technical and governmental functions. Quality assurance methods as a part of diffused regime of governing are expanding from the national level into the practices of the municipal corporations and the schools. In this meaning the current regime of governance supports the commissioning of the uniform assurance technigues and models as the forms of local quality control. In the center of this research is the question of 'quality' and the way it is formed in the discourse of education policy and through the modes of quality assurance. The research analyzes the preconditions of this discoursive consept through Foucaults analytic perspective. It pays attension to the truths and legitimation of quality (rationality of government), the quality practices (technique of government) and the role of the subject in the discourse of quality. The data of the research consist of the education policy text "Perusopetuksen laatutyö. Erilaisia tapoja ottaa laatukriteerit hallintaan" (Quality work in Basic education. Ways to take over the quality criteria), published by Ministry of Education and Culture. The text is an instructioning publication for the municipal corporations and schools, amed to support their self evaluation. As a results of the research 'quality' appears as a contradictional 'empty signifier'-concept used as a tool of education policy. By using the consep it is possible to combine the rationalities and the techniques of quality, both serving the societal ambitions. Even so, the main principals behind the legislations of society level and the ideas connected to assurance practices differ from each other significally. On one hand 'quality' is seen as an idea and reaction to the endless movement of the development of society, but on another it is about verifying the 'true' capability of the local actors reaching goals and results; systematic measurement inside the regime of assurance. Thus the education discourse gives for the forming quality two attributes: the ideology of continuing development and the frames of measument, but says nothing about how the subjects/actors could reach those goals in practice by improving the conditions of learning. Governed 'quality' is separated from the ordinary reality of schooling, from the values of teaching and the principals of pedagogy and translated into neutrally produced assurance knowledge. The real subjects of quality (teachers and pupils) are performed as committed instruments of the production of it.

This book approaches contemporary migration to Finland from the perspective of everyday security, presenting an alternative view to theories that examine the links between migration and security from the perspective of securitisation. By treating everyday security as a theoretical concept and as empirical lived reality, the book foregrounds migrants' experiences of (in)security, as well as the perceptions of individuals and groups whose lives are touched by migration. Empirical studies investigate the ways in which security is produced at various levels, transnationally, and in multiple locations where encounters between long-term residents and newcomers occur, highlighting the roles of the welfare state, civic society, and the media. The book explores how everyday security is constructed between interdependent actors on personal, community and societal levels, concluding that the production of everyday security is a mutually beneficial, yet at times painstaking, process for all participants.

What is a state? This volume approaches the question from an anthropological perspective, which means that the starting point of the analysis is not the concept of the state, but instead, what kinds of structures the state consists of, what kinds of effects these structures have, and how states are experienced by the people who inhabit, make, enact, and resist them. The volume introduces a contemporary anthropological approach to the study of the state for a Finnish-speaking audience. This new approach examines the state as a diverse, socially and culturally constructed phenomenon that varies in time and place. Additional aims of the volume are to introduce and translate concepts from political anthropology to the Finnish language, and to make anthropological analyses of the state known to other disciplines that study the state and to the general Finnish-speaking public. Covering a wide variety of ethnographic contexts examining both the effects of the state and the state-like effects of other institutions, the volume contains case studies from Brazil, Uganda, Papua New Guinea, Madagascar, Finland, Bolivia, Cuba, Egypt, Fiji, Solomon Islands, and Ghana. A theoretical introduction presents the development of anthropological thinking with regard to the state and state-like institutions. An afterword reflects on the contribution of the volume in light of the ethnographic context of Indonesia.

Tutkimuksessa tarkastellaan palvelun laadun arviointia moniportaisessa julkisessa organisaatiossa. Laatutyöhön kuuluu keskeisenä osana laadun arviointi. Ongelmallista julkisten organisaatioiden tuottamien palvelujen arvioinnissa on se, että lainsäädäntö jättää usein viranomaisten harkinnan varaan sen, millaisina palvelut tosiasiallisesti tuotetaan eivätkä kunnalliset päätöksentekijätkään välttämättä aseta palvelujen laadulle kovin tarkkoja tavoitteita. Jos em. tahot asettavat palvelun laatua koskevia tavoitteita, ne asetetaan yleensä palvelun lopputulokselle eikä palvelun tuotantoprosessin välivaiheille. Moniportaisissa organisaatioissa ja organisaatiohierarkian eri tasoilla ylempien organisaatiotasojen osuus palvelujen tuottamisessa jää usein arvioinnissa mm. tavoitteiden puutteellisuuden vuoksi vähemmälle huomiolle kuin asiakasrajapinnassa toimivien organisaatiotasojen. Asiaan vaikuttaa myös tulosjohtamiseen liittyvä käytäntö, jossa ylempi organisaatiotaso arvioi alempaansa eikä päinvastoin. Tulosjohtaminen on ankkuroitunut Suomen julkiseen hallintoon aiemmin ja vahvemmalla otteella kuin laatujohtaminen. Selkeiden laatua koskevien tavoitteiden puute hankaloittaa arvioimista, erityisesti tavoiteperusteista arviointia, jossa toimintaa verrataan asetettuihin tavoitteisiin. Tavoitteiden puutteellisuus asettaa paineita arvioida toimintaa eri intressitahojen näkemykset huomioon ottavan monitahoarvioinnin avulla. Palvelun laadun intressitahoja julkisessa hallinnossa ovat palvelujen käyttäjien lisäksi mm. poliittiset päätöksentekijät ja kansalaiset, palvelua tuottavan organisaation johto sekä palvelua tuottava henkilöstö ja moniportaisissa organisaatioissa vielä organisaation eri tasot. Eri intressitahojen näkökulmat ja vaateet palvelun laadulle määräytyvät niiden suhteesta palveluun samoin kuin niiden asema ja tehtävät arvioinnissa ja arviointitiedon hyväksikäytössä. Moniportaisissa organisaatioissa keskeisin intressitaho ylemmän organisaatiotason tuottamalle palvelulle on alempi organisaatiotaso. Alemman organisaatiotason näkökulmasta katsottuna ei ole riittävää arvioida moniportaisissa organisaatioissa ylemmän organisaatiotason toimintaa esim. laatupalkintokriteereiden avulla, vaan ylemmän organisaatiotason toimintaa on tarpeen arvioida palvelukohtaisesti. Tämä puolestaan edellyttää sitä, että palvelukohtaisesti määritellään ylemmän ja alemman organisaatiotason työosuus (osapalvelu) moniportaisen organisaation palveluketjussa. Tutkimuksessa päädyttiin myös näkemykseen, jonka mukaan palvelut on varsinkin ylemmän organisaatiotason toiminnan suhteen syytä suunnitella moniportaisissa organisaatioissa etukäteen eri intressitahojen vaateita yhteen sovittaen. Tutkimuksen tuloksena syntyi arviointikehikko moniportaisten julkisten organisaatioiden tuottamien palvelujen laadun arviointiin. Arviointikehikossa otetaan kantaa siihen, miten arvioinnin eri vaiheissa olisi tarkoituksenmukaista edetä ja millaisia näkökohtia eri vaiheissa on tarpeen ottaa huomioon. ; EVALUATION OF THE QUALITY OF SERVICES IN A PUBLIC MULTI-LEVEL ORGANIZATION The task of the study was crystallized in the following questions: 1. In what way is it justifiable in public organizations to evaluate the activi-ties of upper organizational levels in producing high quality services? 2. Accordingly, in what way is it justifiable to evaluate the guidance and support directed to the school assistants work and carried out by the ad-ministrative level in the Education Department of the City of Helsinki.? The study showed that the way in which it is justifiable to evaluate the qual-ity of services in public organizations is determined by the special features of public administration. These features have an effect on the definitions of the ser-vice and quality in public administration. The definition is especially influenced by the community orientation of public organizations, the lack and the vagueness of the goals which guide the quality of services, and many interest groups of services. In this study the quality of the service produced by a public organization has the following definition: the quality of the service and the process with help of which the users of the service receive the service must satisfy the integrated de-mands of the users of the service and its various interest groups in all the features of quality. In public administration, interest groups for the quality of services include not only the users of the services but also political decision makers, the leaders and the personnel of the organization producing the services ­ and in a multilevel organization, the different levels of the organization. The quality demands made by these groups, their opportunities to evaluate the service and their interests in utilizing the evaluation data at least partly differ from each other. In a multi-level organization the lower level, often the so called performing level of the organization, is one of the interest groups in relation to how the up-per level takes care of its own tasks in the service chain. The culture of manage-ment by results has rooted in the public organizations earlier than quality culture. Management by results assumes that the upper organizational levels evaluate the lower levels and not the other way around. Quality culture, however, places the direction of the evaluation upside down, bottom-up and not top-down. In service chain thinking there is a need for the lower level to give feedback to the upper organizational level about how it has for its own part supported the work of the lower level in producing value added to the ultimate users of the services. From the point of view of the lower organizational level the emphasis in evaluation should be on the quality of those parts of the services that are pro-duced by the upper organizational level. Evaluation should take place by evaluat-ing one service at a time. The main interest of the lower level is in evaluating whether or not the upper level supports the lower level well enough in producing individual services. In order to be able to define what is good enough in each case it is necessary to specify the responsibilities of both the upper and lower organizational levels service by service in the service chain. Multiple constituency evaluation or stakeholder-based evaluation is an approach to evaluation in which activities are evaluated from the points of views of many different interest groups. The choice of the approach is determined by the purpose of the evaluation. Purposes of evaluation can be for instance evaluation for development work or evaluation for accountability. Multiple constituency evaluation is suitable for situations where there is a lack of goals for the quality of public services or the goals are vague. The case example of the study showed the lack and vagueness of goals in the guidance and support directed to the school assistants work and carried out by the administrative level of the Hel-sinki City Education Department. Multiple constituency evaluation is suitable for evaluations for both accountability and for development. However, if there were clear goals defined for the quality of the services the natural choice of the ap-proach in the purpose of evaluation for accountability would be the goal-attainment evaluation.

VTT Working Papers 44 ; VTT on selvittänyt yritysjohtajien näkemyksiä Suomen T&K-ympäristön nykyisestä tilasta ja tulevaisuudesta. Tarkoituksena on saada tarkempaa tietoa siitä, miten Suomi selviää globalisaation haasteista tänään ja tulevaisuudessa. Merkittäväksi nousi ennen kaikkea suomalaisten yritysten tutkimus- ja kehitystyön (T&K) investointien jakaantuminen Suomen ja ulkomaiden välillä. Selvityksen vastaajiksi valittiin toimitusjohtajia liikevaihdoltaan suurimmista suomalaisista yrityksistä (50) ja kansainvälistyvistä innovatiivisista pk-yrityksistä (160). Vastausprosentti oli 49. Selvitys tehtiin yhteistyössä Zef Solutions Oy:n kanssa 29.12.2005-10.1.2006. Selvityksen mukaan suomalaisten yritysten T&K-investoinneista 56 prosenttia päätyy nykyään kotimaahan, mutta kuuden vuoden päästä osuus on enää vain 46 prosenttia. ; VTT has inquired executives' views on the current state and future prospects of Finnish R&D environment. The aim was to get detailed information on, how Finland will confront the globalisation challenges today and in coming years. The division of R&D between domestic and foreign location turned into one of the most significant issues. The CEOs of largest Finnish companies (50) and innovative internationalising SMEs (160) constituted the population of respondents. Total response rate climbed into 49 percent. The study was conducted in co-operation with Zef Solutions Oy 29.12.2005-10.1.2006. According to analysis at the moment 56 percent of Finnish companies R&D investments are made in home country as the amount in six years time will be only 46 percent.

Tämän Pro-gradu tutkielman tarkoituksena oli selvittää varusmiespalveluksen ensimmäisen 9 viikon vaikutusta veren ja syljen kortisolin lepoarvoihin, kortisolin vastetta harjoitteluun sekä korrelaatioita seerumin ja syljen kortisolin välillä eri viikoilla ja päivän aikana. Tutkittavina olivat 41 varusmiestä Kainuun Prikaatista (ikä19.6 ± 0.3 v). Varusmiehet suo-rittivat 45-minuuttia kestävän submaksimaalisen marssitestin viikoilla 2,4,7 ja 9. Syljen ja seerumin kortisoli mitattiin aamulla heti heräämisen jälkeen, ennen harjoitusta ja välittömästi harjoituksen jälkeen. Psyykkistä kuormittumista tutkimuksen aikana mitattiin lyhennetyllä 26 kysymyksen POMS kyselyllä, jonka tarkoituksena oli selvittää psyykkinen kuormitus varusmiespalvelun alussa sekä mielialan muutokset peruskoulutuskauden aikana. Kortisolin aamupitoisuuksien havaittiin laskevan viikosta 2 koko tutkimuksen ajan (p<0.001), syljestä mitattuna. Seerumista mitattu kortisolin aamupitoisuus laski merkitsevästi 7 viikon harjoittelun jälkeen (p<0.01). Kortisolipitoisuuden vaste submaksimaaliseen marssitestiin laski merkitsevästi viikolla kaksi seerumista mitattuna (p<0.05), syljen kor-tisolipitoisuus myös laski, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi. Syljen ja seerumin välillä havaittiin korrelaatio levossa (r=0.49 - 0.85, p<0.001 - 0.023), ennen submaksimaalista harjoitusta (r=0.46 - 0.79, p<0.001 - 0.043), ja harjoituksen jälkeen (r=0.65 - 0.84, p<0.001 - 0.002). Negatiivista mielialaa kuvaavat depressio ja hämmennys laskivat peruskoulutuskauden alusta viikkoon 9 (p<0.01 - 0.001), myös positiivista mielialaa kuvaavan elinvoimaisuuden väheneminen (p<0.05). Tutkimustulosten perusteella syljen kortisolipitoisuudet heijastavat hyvin seerumin kor-tisolipitoisuuksien muutoksia elimistössä sekä levossa että rasituksessa. Mielialan vaihteluita mittaavan POMS-kyselyn perusteella ensimmäinen viikko varusmiespalvelua on henkisesti kuormittavaa. Tätä havaintoa tukee myös korkeampi aamun kortisolipitoisuus varusmiespalveluksen ensimmäisen viikon alussa verrattuna tutkimuksen muihin viikkoihin. ; The main purpose of this study was to examine correlations between serum and saliva cortisol at rest and in response to submaximal exercise during the first 9-week of military service. Changes in the mood were also measured by a shortened POMS-questionnaire to examine the psychological stress, as well as observe changes in the mood state. Healthy male subjects (n=41, aged 19.3 ±0.3) from Signal Battalion Northern Finland par-ticipated in the present study. Conscripts performed 45-minute submaximal marching exercise in the weeks 2, 4, 7 and 9. Serum and saliva cortisol samples were measured immedi-ately after an overnight fast at rest, two hours after a light breakfast before the exercise (pre-exercise) and immediately after the exercise (postexercise). Basal saliva cortisol concentration decreased significantly from week 2 during the entire study (p<0.001). The serum cortisol concentration decreased after 7 weeks of training (p<0.05). In response to submaximal exercise, the serum cortisol concentration decreased significantly (p<0.05) at week 2. The saliva cortisol concentration also decreased, but not statistically significantly. Correlations between the serum and saliva cortisol levels were observed at rest (r=0.49 - 0.85, p<0.001 - 0.023), pre-exercise (r=0.46 - 0.79, p<0.001 - 0.043) and post-exercise (r=0.65 - 0.84, p<0.001 - 0.002). Depression and confusion, which indicate negative mood states, decreased from the beginning of the military service to week 9 (p<0.01 - 0.001). Positive state vigour also decreased (p<0.05). The present study indicates that the saliva measurements of the cortisol reflect serum cortisol concentration at rest and in response to exercise. According to POMS-questionnaire, the first week of the basic military training is mentally stressful. This is supported by the fact, that basal cortisol concentration was higher in the beginning of the military service compared the rest of the service.