Suchergebnisse

Tutkimuksessa tarkastellaan palvelun laadun arviointia moniportaisessa julkisessa organisaatiossa. Laatutyöhön kuuluu keskeisenä osana laadun arviointi. Ongelmallista julkisten organisaatioiden tuottamien palvelujen arvioinnissa on se, että lainsäädäntö jättää usein viranomaisten harkinnan varaan sen, millaisina palvelut tosiasiallisesti tuotetaan eivätkä kunnalliset päätöksentekijätkään välttämättä aseta palvelujen laadulle kovin tarkkoja tavoitteita. Jos em. tahot asettavat palvelun laatua koskevia tavoitteita, ne asetetaan yleensä palvelun lopputulokselle eikä palvelun tuotantoprosessin välivaiheille. Moniportaisissa organisaatioissa ja organisaatiohierarkian eri tasoilla ylempien organisaatiotasojen osuus palvelujen tuottamisessa jää usein arvioinnissa mm. tavoitteiden puutteellisuuden vuoksi vähemmälle huomiolle kuin asiakasrajapinnassa toimivien organisaatiotasojen. Asiaan vaikuttaa myös tulosjohtamiseen liittyvä käytäntö, jossa ylempi organisaatiotaso arvioi alempaansa eikä päinvastoin. Tulosjohtaminen on ankkuroitunut Suomen julkiseen hallintoon aiemmin ja vahvemmalla otteella kuin laatujohtaminen. Selkeiden laatua koskevien tavoitteiden puute hankaloittaa arvioimista, erityisesti tavoiteperusteista arviointia, jossa toimintaa verrataan asetettuihin tavoitteisiin. Tavoitteiden puutteellisuus asettaa paineita arvioida toimintaa eri intressitahojen näkemykset huomioon ottavan monitahoarvioinnin avulla. Palvelun laadun intressitahoja julkisessa hallinnossa ovat palvelujen käyttäjien lisäksi mm. poliittiset päätöksentekijät ja kansalaiset, palvelua tuottavan organisaation johto sekä palvelua tuottava henkilöstö ja moniportaisissa organisaatioissa vielä organisaation eri tasot. Eri intressitahojen näkökulmat ja vaateet palvelun laadulle määräytyvät niiden suhteesta palveluun samoin kuin niiden asema ja tehtävät arvioinnissa ja arviointitiedon hyväksikäytössä. Moniportaisissa organisaatioissa keskeisin intressitaho ylemmän organisaatiotason tuottamalle palvelulle on alempi organisaatiotaso. Alemman organisaatiotason näkökulmasta katsottuna ei ole riittävää arvioida moniportaisissa organisaatioissa ylemmän organisaatiotason toimintaa esim. laatupalkintokriteereiden avulla, vaan ylemmän organisaatiotason toimintaa on tarpeen arvioida palvelukohtaisesti. Tämä puolestaan edellyttää sitä, että palvelukohtaisesti määritellään ylemmän ja alemman organisaatiotason työosuus (osapalvelu) moniportaisen organisaation palveluketjussa. Tutkimuksessa päädyttiin myös näkemykseen, jonka mukaan palvelut on varsinkin ylemmän organisaatiotason toiminnan suhteen syytä suunnitella moniportaisissa organisaatioissa etukäteen eri intressitahojen vaateita yhteen sovittaen. Tutkimuksen tuloksena syntyi arviointikehikko moniportaisten julkisten organisaatioiden tuottamien palvelujen laadun arviointiin. Arviointikehikossa otetaan kantaa siihen, miten arvioinnin eri vaiheissa olisi tarkoituksenmukaista edetä ja millaisia näkökohtia eri vaiheissa on tarpeen ottaa huomioon. ; EVALUATION OF THE QUALITY OF SERVICES IN A PUBLIC MULTI-LEVEL ORGANIZATION The task of the study was crystallized in the following questions: 1. In what way is it justifiable in public organizations to evaluate the activi-ties of upper organizational levels in producing high quality services? 2. Accordingly, in what way is it justifiable to evaluate the guidance and support directed to the school assistants work and carried out by the ad-ministrative level in the Education Department of the City of Helsinki.? The study showed that the way in which it is justifiable to evaluate the qual-ity of services in public organizations is determined by the special features of public administration. These features have an effect on the definitions of the ser-vice and quality in public administration. The definition is especially influenced by the community orientation of public organizations, the lack and the vagueness of the goals which guide the quality of services, and many interest groups of services. In this study the quality of the service produced by a public organization has the following definition: the quality of the service and the process with help of which the users of the service receive the service must satisfy the integrated de-mands of the users of the service and its various interest groups in all the features of quality. In public administration, interest groups for the quality of services include not only the users of the services but also political decision makers, the leaders and the personnel of the organization producing the services ­ and in a multilevel organization, the different levels of the organization. The quality demands made by these groups, their opportunities to evaluate the service and their interests in utilizing the evaluation data at least partly differ from each other. In a multi-level organization the lower level, often the so called performing level of the organization, is one of the interest groups in relation to how the up-per level takes care of its own tasks in the service chain. The culture of manage-ment by results has rooted in the public organizations earlier than quality culture. Management by results assumes that the upper organizational levels evaluate the lower levels and not the other way around. Quality culture, however, places the direction of the evaluation upside down, bottom-up and not top-down. In service chain thinking there is a need for the lower level to give feedback to the upper organizational level about how it has for its own part supported the work of the lower level in producing value added to the ultimate users of the services. From the point of view of the lower organizational level the emphasis in evaluation should be on the quality of those parts of the services that are pro-duced by the upper organizational level. Evaluation should take place by evaluat-ing one service at a time. The main interest of the lower level is in evaluating whether or not the upper level supports the lower level well enough in producing individual services. In order to be able to define what is good enough in each case it is necessary to specify the responsibilities of both the upper and lower organizational levels service by service in the service chain. Multiple constituency evaluation or stakeholder-based evaluation is an approach to evaluation in which activities are evaluated from the points of views of many different interest groups. The choice of the approach is determined by the purpose of the evaluation. Purposes of evaluation can be for instance evaluation for development work or evaluation for accountability. Multiple constituency evaluation is suitable for situations where there is a lack of goals for the quality of public services or the goals are vague. The case example of the study showed the lack and vagueness of goals in the guidance and support directed to the school assistants work and carried out by the administrative level of the Hel-sinki City Education Department. Multiple constituency evaluation is suitable for evaluations for both accountability and for development. However, if there were clear goals defined for the quality of the services the natural choice of the ap-proach in the purpose of evaluation for accountability would be the goal-attainment evaluation.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli validoida mittari, jolla arvioidaan ammattikorkeakouluopiskelijan osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) sähköisten palveluiden kehittämisessä. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ammattikorkeakouluopettajien näkemystä siitä tiedosta, taidosta ja osaamisesta, jota ammattikorkeakoulun sote-opiskelijoiden, informaatioteknologian (IT) insinöörien ja IT-liiketalouden opiskelijoiden sekä liiketalouden-opiskelijoiden tulee osata soten sähköisten palvelujen kehittämisestä valmistuttuaan ammattikorkeakoulusta. International Medical Informatics Association (IMIA) on laatinut suosituksen soten tiedonhallinnan biomedicine and health information (BMHI) opetussuunnitelmasta ja sitä sekä palvelumuotoiluosaamiskuvauksia oli käytetty viitekehyksenä laadittaessa opiskelijoiden osaamisen mittaria, jota nyt suomalaiset, virolaiset ja latvialaiset opettajat (n = 17) asiantuntijaryhmänä arvioivat. Mittari oli englanninkielinen. Arviointi tapahtui 4-portaisella Likert-asteikolla ei tärkeä – tärkeä ja ei soveltuva – soveltuva. Niistä laskettiin koko lomakkeen sisällön luotettavuusindeksi (S-CVI/Ave) ja osaamislausekohtaiset sisällönluotettavuusindeksit (I-CVI), joiden hyväksymisrajaksi määriteltiin 0,80 kirjallisuuden mukaan. Kyselyn 82 osaamislauseesta jäi opettajien arvioinnin jälkeen 35 osaamislausetta kuvaamaan opiskelijoiden tarvittavaa osaamista. Koko mittarin tärkeys (S-CVI/Ave) oli ensin 0,84 ja lauseiden vähennyksen jälkeen 0,94. Soveltuvuuden luotettavuusindeksi (S-CVI/Ave) oli ensin 0,72 ja vähennyksen jälkeen 0,91. Monialaisen vastaajaryhmän näkemykset osaamislauseiden tärkeydestä ja soveltuvuudesta oman alan opiskelijoille vähensivät erityisesti soveltuvuuden osalta osaamislauseita. Tutkimus osoittaa, että opettajat eivät vaadi yhtä laajaa osaamislauseiden määrää kuin kansainväliset suositukset esittävät. Mittarin validointia jatketaan selvittämällä kansallisesti ammattikorkeakoulujen opettajien näkemyksiä kandidaattitason opiskelijoiden osaamisen tarpeesta.

Lievän traumaattisen aivovamman saaneita potilaita kohdataan usein erilaisissa päivystystilanteissa. Lievien aivovammojen ilmaantuvuus on arviolta jopa 600 / 100 000 ja nämä vammat aiheuttavat merkittävän määrän sairaalakäyntejä ja -hoitojaksoja. Keskeisimmät asiat lievien aivovammojen akuutissa hoidossa ovat: (i) vamman tunnistaminen, (ii) vakavimpien, jopa henkeä uhkaavien, kallonsisäisten vammojen pois sulkeminen, ja (iii) pitkittyneelle toipumiselle alttiiden potilaiden varhainen tunnistaminen. Pään tietokonetomografialla (TT) on keskeinen rooli pään vamman saaneiden potilaiden hoitoketjussa. Sillä voidaan todeta kallonsisäiset vammamuutokset, jotka liittyvät vakavimpiin aivovammoihin. Lievien aivovammojen diagnostiikassa TT:sta ei ole suurta hyötyä. Lievä traumaattinen aivovamma diagnosoidaankin kliinisten löydösten ja kognitiivisten oireiden perusteella, jotka usein ovat subjektiivisia ja epäspesifisiä. Myös monet muut sairaustilat ja vammat voivat simuloida vastaavanlaisia löydöksiä ja oireita kuin lievä aivovamma. Lievän aivovamman diagnostiset kriteerit ja varhaiset oireet eivät ole suoraan yhteydessä toipumisennusteeseen. Tämän väitöskirjan keskeisin tavoite oli parantaa akuuttien lievien traumaattisten aivovammojen kliinistä tunnistamista päivystystilanteissa. Myös toipumista ennustavia tekijöitä pyrittiin löytämään. Lisäksi tutkittiin Sport Concussion Assessment Tool 2 (SCAT2) –työkalun validiteettia. Tällaista tutkimusta ei ensiapu-olosuhteissa ole aiemmin tehty. Väitöskirja perustuu prospektiiviseen seurantatutkimukseen, joka toteutettiin yhdessä tutkimuskeskuksessa. Potilasmateriaalin muodostivat TT-kuvatut pään vamman saaneet potilaat (n = 3023). Potilaita hoidettiin Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiavussa kahden vuoden ajanjakson aikana (elokuu 2010 – heinäkuu 2012). Tavoitteena oli tutkia työikäisiä lievän aivovamman saaneita potilaita, joilla ei ollut diagnosoituja neurologisia tai psykiatrisia sairauksia. Potilasrekrytoinnissa käytettiin kolmea inkluusiokriteeriä ja yhdeksää ekskluusiokukriteeriä. Lopullinen rekrytoitu potilaskohortti koostui 75 lievän aivovamman saaneesta potilaasta. Näistä potilaista kerättiin perusteelliset tiedot liittyen sosiodemografiaan, vammatapahtumaan, sekä kliinisiin löydöksiin. Kliininen arviointi ensiavussa sisälsi SCAT2- sekä Military Acute Concussion Evaluation – testauksen. Aivot magneettikuvattiin (MK, 3 Teslaa) vamman jälkeisen kahden viikon aikana. Toipumista arvioitiin kahden viikon, yhden kuukauden ja kuuden kuukauden kuluttua vammasta Rivermead Post-concussion Symptoms Questionnaire-kyselyllä. Töihin palaamisajankohtaa käytettiin toipumismittarina. Lievän aivovamman saaneita potilaita verrattiin 40 verrokkipotilaaseen, jotka rekrytoitiin samoja tutkimuskriteereitä käyttäen. Tiukkojen tutkimuskriteerien vuoksi tutkimusaineisto oli erittäin valikoitunut. Seulottujen 3023 potilaan joukosta tutkimukseen otettiin mukaan vain 2.5 % potilaista. Ikä sekä todetut neurologiset ja psykiatriset sairaudet olivat merkittävimpiä syitä tutkimuksesta poissulkuun. Koko aineistossa tasamaalla kaatuminen oli vallitseva (52 %) vammautumismekanismi ja enemmistö kaatuneista oli iäkkäitä. Muihin vammautumismekanismeihin verrattuna tasamaalla kaatumisen seurauksena syntyi yhtä paljon kallonsisäisiä TT:lla todettavia vammamuutoksia. Tasamaalla kaatuneiden joukossa ikääntyminen, pitkäaikainen alkoholin käyttö sekä kaatuneena löytyminen lisäsivät kallonsisäinen vamman riskiä. Retrogradinen amnesia ja perinteiset lievän aivovamman diagnostiset kriteerit eivät olleet yhteydessä vamman toiminnalliseen toipumisennusteeseen tai neuroradiologisiin löydöksiin. SCAT2-osatestien validiteettia tarkasteltiin viidestä eri näkökulmasta. Osatestien validiteetti oli vaihtelevaa. Standardized Assessment of Concussion (SAC) –osatesti (ns. kognitiivinen seulontatutkimus) erotteli aivovammapotilaat verrokeista. SAC-testitulos oli yhteydessä traumaattisiin MK-löydöksiin, parani kuukauden kuluttua vammasta, ja ennusti työhön paluuajankohtaa. SCAT2:n oirekysely erotteli aivovammapotilaat verrokeista, sekä ennusti pitkittynyttä oireilua kuukauden kuluttua vammasta. Valikoiduilla tutkimusaineistoilla saatuja tuloksia ei voida suoraan soveltaa kliiniseen käyttöön lievän aivovamman saaneiden potilaiden hoidossa. Tasamaalla kaatumista ei tulisi väheksyä aivovamman aikaan saavana vammamekanismina. Tasamaalla kaatumiset ovat yleisiä erityisesti iäkkäämmillä henkilöillä, joita usein suljetaan pois lieviä aivovammoja käsittelevistä tutkimuksista. Retrogradisen amnesian ja klassisten aivovammakriteerien kliininen merkitys lienee vähäinen, kun arvioidaan lievän aivovamman saaneen potilaan toiminnallista toipumista sekä aivojen kuvantamisen tarvetta. SCAT2-työkalun osatesteistä oirekysely ja SAC ovat erityisen hyödyllisiä lievään aivovammaan liitettävien oireiden ja kognitiivisten poikkeavuuksien tunnistamisessa, ennusteen määrittämisessä, sekä toipumisen seurannassa. ; Patients with acute mild traumatic brain injury (MTBI) are frequently treated in emergency departments (ED). With an estimated annual incidence of up to 600 / 100,000, MTBI causes a considerable number of hospital visits and admissions. Key points in the acute management of MTBI are (i) injury identification; (ii) exclusion of more severe, even life-threatening, intracranial injuries; and (iii) early identification of individuals at risk for prolonged recovery. Computed tomography (CT) has a crucial role in revealing intracranial lesions related to more severe brain injury, but is not helpful for diagnosing MTBI. Typically, MTBI is diagnosed on the basis of clinical and cognitive symptoms, which are generally based on self-report, and are non-specific because they overlap with other injuries, conditions, and diseases. Furthermore, these diagnostic signs and very early symptoms of MTBI are poorly related long-term outcome. The central objective of this thesis was to improve the clinical identification of acute MTBI among patients with minor head injury (HI) admitted to an ED. Additional emphasis was on discovering clinical factors related to outcome. An additional objective was to test the validity of the Sport Concussion Assessment Tool – Second Edition (SCAT2) in a civilian trauma sample with MTBI. This is a prospective follow-up study performed at a single institution. All consecutive patients who underwent head CT due to an acute HI (n = 3,023) at the Emergency Department of Tampere University Hospital between August 2010 and July 2012 formed the initial patient pool for this study. In order to examine a sample of working aged adults without pre-injury medical or mental health problems who had sustained an acute MTBI, three inclusion criteria and nine exclusion criteria were used during enrolment. The final enrolled sample consisted of 75 patients with MTBI. For the final MTBI sample, a detailed prospective data collection was conducted that included socio-demographics, injury-related data, and clinical information from the ED. The clinical assessment in the ED included the SCAT2 and the Military Acute Concussion Evaluation. Within two weeks from the injury, a magnetic resonance imaging (MRI, 3 Tesla) of the head was performed. Also, 2-week, 1-month, and 6-month follow-up assessments were completed. Post-concussion syndrome symptomatology measured with Rivermead Post-concussion Symptoms Questionnaire and the time to return to work (RTW) were used as outcome variables. Forty community-dwelling, previously orthopedically-injured patients were enrolled as controls using similar study criteria and assessment protocol. Applying strict enrolment criteria resulted in a highly selected sample. Of the initial sample of 3,023 patients with HI, only 2.5% of the patients were recruited. Age and pre-existing psychiatric and neurological problems were the most common causes of exclusion. The strict enrolment process considerably modified the characteristics of the study population of interest. The majority (52%) of the HIs were caused by ground-level falls (GLFs) with an over-representation of older adults. CT-positive traumatic intracranial lesions were as likely to occur in GLFs as in other causes of injury. Age, chronic alcohol abuse, and being found on the ground after a GLF were associated with more frequent lesions on acute CT scanning. Retrograde amnesia and the classic diagnostic criteria for MTBI were unrelated to functional outcome after MTBI. None of these factors were meaningfully associated with traumatic findings on neuroimaging. The scoreable components of the SCAT2 performed variably across five dimensions of validity. The Standardized Assessment of Concussion (SAC; i.e., cognitive screening) component distinguished patients with MTBI from controls, was associated with acute traumatic lesions on MRI, improved over one month post-injury, and predicted RTW. Symptom Scores differentiated patients with MTBI from controls, and elevated initial symptom scores in patients with MTBI were associated with a greater risk of persistent post-concussion symptoms at one month following injury. In conclusion, studying strictly selected MTBI samples has serious limitations in terms of translating research findings into everyday clinical practice. GLFs should not be underestimated as a serious causal mechanism for TBI. They are especially common in the elderly, who are often excluded from MTBI studies. The relevance of retrograde amnesia and traditional diagnostic signs of MTBI seems minor in terms of making estimations of functional long-term outcome or decisions about neuroimaging. The SCAT2 Symptom Score and the SAC appear useful for detecting acute MTBI-related symptoms and cognitive impairment, refining prognosis, and monitoring recovery in civilian trauma patients.

Ex ante assessment of regulatory impact upon businesses: A neo-institutional study on the context, international influences, and Finnish experiences Regulatory impact assessment (RIA) has an established place in the European Union and its member states. This article considers evolving Finnish ex ante RIA concerning certain regulatory costs to firms. Drawing upon a neo-institutional theoretical framework and proposing three generally oriented hypotheses we received the following results. (1) The rationality of theevolving Finnish ex ante RIA of selected administrativeregulatory costs to firms gives rise issuesgiven the low implementation rate of thegeneral natonal RIA guidelines. (2) Reference to the ex ante RIA of regulatory costs to firmsin other countries has served the legitimation of preferred procedures in Finland rather than offerssolid evidence on the rationality of the foreign procedures. (3) Without a stronger contextualization of the evolving Finnish ex ante RIAmof regulatory costs to firms its procedures risk adverse effects because of their confined scope, the uneven quality of their input data, and their weak connections to the general national ex ante RIA. These results suggest the redesign of the Finnish RIA to take better into account the institutional, political, historical and cultural characteristicsof governance in this country. Keywords: regulatory impact assessment, public policy evaluation, public policymaking, lawmaking, legal policy, deregulation ; Peer reviewed