Search results

Sote-alalla tuotetaan, tallennetaan ja hyödynnetään lisääntyvissä määrin tietoa eri toimijoiden yhteistyönä ja tarpeesta. Tietoa tuottavat niin kansalaiset kuin alan ammattilaiset erilaisiin organisaatiotasoisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin järjestelmiin ja rekistereihin. Tiedon laadun merkitys on saanut enenevästi huomiota sote-palveluissa, koska tiedon laatu vaikuttaa yksilöön, organisaatioon ja yhteisöön liittyvään päätöksentekoon. Laadukkaan tiedon muodostumisen edellytyksenä on tiedon tuottajien ymmärrys tiedon merkityksestä ja osaaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittely-yhdistys on järjestänyt tutkimuspäiviä vuodesta 1998 lähtien. Näitä "Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan (SoTeTiTe)" -tutkimuspäiviä pidetään vuosittain ja niissä käsitellään Suomessa toteutettavaa alan monitieteisestä tutkimusta ja kehittämistyötä. Toimivat tietotekniikan ja tiedonhallinnan ratkaisut rakentuvat sote-alalla monialaiselle yhteistyölle, joka edellyttää, että ymmärretään oman asiantuntijuusalueen lisäksi myös muiden asiantuntijuutta. Yhteinen keskustelufoorumi luo mahdollisuuden oppia, jakaa innovaatioita ja keskustella alan vaatimuksista yksilötasosta kansalliseen näkökulmaan asti sekä verkostoitua yhteisön sisällä. Vuoden 2023 tutkimuspäivillä käsitellään tiedon laatua ja sen merkitystä sote-palveluiden kokonaisuudessa. Tässä FinJeHeW-lehden numerossa julkaistaan vuoden 2023 SoTeTiTe-tutkimuspäivillä esitetyt tieteelliset tutkimukset ja hankkeet

Mit engl. Zsfassung

Auditing regulation has been under constant change in the recent decades and it seems to continue to evolve. The latest European Union regulation (537/2014) and directive (2014/56) require mandatory auditor rotation. However the auditing research is not unanimous how the rotation and audit quality are related and there are still issues that have not been studied at all. This study focuses on one of these unstudied issues by examining whether auditors" prior firm specific experience helps the auditors achieve higher quality audits when starting new engagements with previously familiar client. The theoretical framework is based on the research about the relationship between audit tenure and audit quality by Johnson et al. (2002); Geiger & Raghunandan (2002); Chen et al. 2008. In addition the analysis also takes into account other variables such as auditor and client size. The study is conducted by creating regression models and utilizing correlation analysis. The variables used are based on a large sample of Swedish companies over a ten year period. The quality is measured indirectly using modified auditing reports and amount of abnormal accruals as proxies for audit quality. The results indicate that auditors" prior experience does in fact increase the quality of audits during the first years of new engagements. However the models" coefficients of determination are rather low and therefore further analysis on the subject might be beneficial.

Taina Saarinen tarkasteli väitöskirjassaan laadun ja eurooppalaisen korkeakoulupolitiikan erilaisia merkityksiä. Millaista korkeakoulupolitiikkaa laadun nimissä on viime vuosikymmeninä tuotettu ja pidetty yllä, ja keiden toimijoiden tarpeita tämä laadun politiikka tukee?- Laatu on tyhjä taulu, johon voidaan heijastaa erilaisia käsityksiä halutusta korkeakoulupolitiikasta, Saarinen määrittelee.Saarinen osoittaa, että ei ole olemassa vain yhtä laatupolitiikkaa vaan useita. Näennäisesti samaan politiikkaan kohdistuu eri tilanteissa erilaisia odotuksia, ja kukin toimintaympäristö on erilainen. Tämä väistämättä taas vaikuttaa politiikkatoimien vastaanottoon. Koulutuksen globalisaatio ei olekaan yksiselitteistä, vaan kansallisvaltiolla on edelleen – ainakin toistaiseksi – mahdollisuus omanlaiseensa koulutuspolitiikkaan. ; The study analysed higher education policy from the point of view of quality as a discursively constructed higher education policy phenomenon. Theoretically, the aim was to investigate (higher education) policy as a discursive process. Methodologically, the study applied discourse analytical methods in the study of higher education policy texts. The practical purpose of the study was to learn more about current European higher education policies from the point of view of quality and quality policy in higher education. The data consisted of higher education policy documentation from Finland, the European union, the OECD and the Bologna process. The analysis concentrated on the occurrences of quality. A Critical Discourse Analytical frame was applied. In a series of five articles, quality as a concept is examined by drawing on different textual approaches.Quality is mostly taken for granted and it is presented as a self-evident good in present European higher education policies. This might suggest an argumentative tactic to persuade the reader that quality and the activities connected to it are shared, common understanding.Some metaphors refer, for instance, to quality as some kind of force-of-nature, others to its fragile nature and the consequent need for regulation and control. As an evasive concept, quality receives meanings by the operationalisations attached to it. Also, different actors are presented in different ways in the context of quality.Historically, the word quality is practically not used in policy texts until the turn of the 1980s. This might imply that the quality of higher education was either held self-evident, or it was considered to be a marginal concern of the academic community. The dominant values seem to be those of the economy, competition, and regulation. The voice of the academic community is more subdued, and consequently, its values less clearly presented.(Critical) discourse analysis is helpful in raising issues, and making visible policy processes, their development and the values and power relations behind them. In the future, this approach could benefit from complementing it with analyses of situations where policy makers, administrators and the academics engage with these discourses.

Purpose Key audit matters (KAMs) in International Standard for Auditing, 701 seek to enhance the value of the auditor's report by increasing the transparency of how the audit was performed. The purpose of this study is to investigate how professional auditors themselves perceive the impact of KAMs on audit quality and audit effectiveness. Design/methodology/approach Statistical analyses of an electronic survey of certified public auditors (CPAs) in Finland. Findings Regarding the perceptions of KAMs, the authors found two dominant views on auditing: quality and efficiency. In general, the respondents did not consider that KAMs improve audit quality. However, auditors focusing on efficiency considered that KAMs make the audit process more fluent. Further, the use of KAMs may facilitate audit effectiveness and cooperation between auditors and managers. The authors also found three factors related to the KAMs processes and auditing work: effectiveness, risks and workload. Practical implications Auditors may use KAMs to provide focus in their work. This facilitates balancing between the demands for added value while keeping the workload and audit risks at a tolerable level. Originality/value This study contributes to the emerging literature on KAMs as well as to the literature examining practitioner views of changes in auditing regulation. It is, as far as we know, the first study to report survey evidence on how CPAs themselves perceive KAMs and the effects of KAMs on audit work in an European Union country context. ; peerReviewed

Tulkkauksen laatu ja tulkkaustoiminnan arviointi ovat alan keskeisimpiä tutkimusaiheita. Niiden tutkimiseen liittyy monenlaisia haasteita, etenkin tulkkauksen tilannesidonnaisuus. Tähän päivään mennessä tutkimus ei ole pystynyt osoittamaan yksiselitteisiä laatumittareita, joiden avulla voitaisiin arvioida laatua tilannekohtaisesti. Laaduntutkimukseen liittyvistä ongelmista huolimatta ei ole epäilystäkään siitä, että alalle tarvitaan yleisesti hyväksyttyjä laatukriteereitä. Niitä tarvitsevat yhtä lailla käyttäjät kuin ammattilaisetkin, jotka haluavat kilpailla haastavammiksi muuttuvilla markkinoilla. Myös tulkkauksen opiskelijat ja opettajat hyötyisivät yhteisistä laatukriteereistä. Tässä Pro Gradu -tutkielmassa tarkastellaan tarkkuutta simultaanisen konferenssitulkkauksen keskeisempänä laatukriteerinä. Tutkimusaineistona käytetään osa Vuorikosken vuonna 1996 väitöskirjatutkimuksensa yhteydessä keräämästä aineistosta. Aineisto nauhoitettiin Euroopan parlamentin täysistunnossa. EU-viestintä luo mielenkiintoiset puitteet tulkkauksen tutkimiseen, koska Unionin legitimiteetti perustuu monikielisyyteen sekä kaikkien kielten ja kulttuurien väliseen tasavertaisuuteen. Tarkkuuskäsite on keskeisessä asemassa koska EU:ssa harjoitetun yhteisen politiikan vaatimuksena on olla yhtä lailla ymmärrettävä ja sitova kaikille EU:n kansalaisille. Tutkimuksen kohteeksi valittiin neljä yhden minuutin pituista puheenvuoroa, yksi suomenkielinen, kaksi saksankielistä ja yksi englanninkielinen. Tarkkuutta tutkittiin tuotekeskeisesti vertaamalla alkuperäispuheita niiden tulkkeisiin. Puheiden ja tulkkeiden litteroinnit analysoitiin sellaisten laatukriteerien avulla, jotka olivat aikaisemmissa tutkimuksissa osoittautuneet keskeisimmiksi tarkkuuden toteutumisen kannalta. Nämä olivat kattavuus, oikeiden termien käyttö sekä argumentatiivinen yhdenmukaisuus alkuperäispuheen kanssa. Tutkimuksen yhteydessä pohdittiin tarkkuuden suhdetta muihin laatukriteereihin. Haluttiin myös selvittää, onko jokin kolmesta mainitusta kriteeristä muita tärkeämpi ja voiko kriteereitä laittaa tärkeysjärjestykseen. Tutkimus osoitti, että tarkkuuden toteutuminen simultaanitulkkauksessa edellyttää kattavuutta, oikeiden termien käyttöä sekä argumentatiivista yhdenmukaisuutta alkuperäispuheen kanssa. Tarkkuutta voidaan katsoa yhtenä laatukriteerinä, kun taas sen osatekijät voidaan katsoa alisteisina tarkkuuskriteereinä. Kattavuudella ja argumentatiivisella yhdenmukaisuudella todettiin olevan suhteellinen vaikutus tarkkuuden toteutumiselle ja mahdollisen epätarkkuuden asteelle. Niiden määrä ja laajuus ratkaisee, johtavatko niiden kategoriassa ilmenevät poikkeavuudet alkuperäispuheesta lievään, keskitasoiseen vai vakavaan epätarkkuuteen. Sen sijaan jo yksittäiset termivirheet saattavat aiheuttaa vakavaa epätarkkuutta. Poliittisissa yhteyksissä oikeiden termien käytöllä näyttäisi täten olevan toisia kriteereitä suurempi merkitys tarkkuuden toteutumiselle. Tarkkuuskäsite on moniuloitteinen ja haastava tutkimusaihe. Tulkkauksen laatu on tilannesidonnainen ja sen ymmärrettävyys riippuvainen myös vastaanottajasta. Asiasta tarvitaan laajempia ja pätevämpiä tutkimuksia, joiden pohjalta voitaisiin kehittää yleisesti hyväksyttyjä laatukriteereitä sekä menetelmä tutkia tilannekohtaista laatua. Avainsanat: konferenssitulkkaus, simultaanitulkkaus, tulkkauksen laatu, laatukriteeri, tarkkuus

Laadunarviointi on keskeinen osa koulutuspolitiikkaa, jonka kansallisena tavoitteena on nostaa suomalaiset Euroopan osaavimmaksi kansaksi koulutuksen mittareilla mitattuna. Sillä on paitsi tekninen, myös hallinnollinen funktionsa. Arviointikäytänteet osana koulutuksen hajautettua hallintaa ja arviointikulttuurin lanseerausta ovat leviämässä kansalliselta tasolta kuntien ja koulujen toimintakäytänteisiin. Tässä tarkoituksessa hallinto tukee yhtenäisten itsearviointimenetelmien ja laadunhallintamallien käyttöönottoa paikallisen tason laaduntarkkailussa. Tämän tutkimuksen keskiössä on kysymys koulutuksen 'laadun' konstruktiivisesta muotoutumisesta perusopetusta koskevassa koulutuspoliittisessa diskurssissa ja arviontikäytänteissä. Foucault'n hallinnan analyyttisen näkökulman kautta tutkimus jäsentää laadun muotoutumisen diskursiivisia reunaehtoja suhteessa laadunarvioinnin totuuksiin ja oikeuttamiseen (rationaliteetti), laadun tuottamisen tapoihin ja käytäntöihin (teknologia) sekä subjektin rooliin laatudiskurssissa. Tutkimuksen aineistona on Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema koulutuspoliittinen teksti "Perusopetuksen laatutyö. Erilaisia tapoja ottaa laatukriteerit hallintaan", joka on kunnille ja kouluille suunnattu laadunarviointia koskeva ohjeistus ja arvioinnin käytännön apuväline. Tutkimuksen tulosten perusteella koulutuksen 'laatu' näyttäytyy ristiriitaisena koulutuspoliittisena empty signifier-terminä, jolla laadun rationaliteetti ja teknologia on sidottu yhteen, palvelemaan samoja yhteiskunnallisia päämääriä. Lähtökohtaiset oletukset 'laadun' yhteiskunnallisen oikeuttamisen ja varsinaisten arviointikäytäntöjen taustalla eroavat kuitenkin toisistaan merkittävästi. 'Laatu' on toisaalta yhteiskunnalliseen muutokseen reagoivaa loputonta liikettä ja kehittymistä laadun idean tasolla ja toisaalta arviointijärjestelmän sisällä tuotettua kuntien ja koulujen systemaattista seurantaa sekä tosiasiana todettua kyvykkyyden mittaamista suhteessa tavoitteisiin. Laadunarvioinnin diskurssi tarjoaa analyysin perusteella laadun muotoutumiselle jatkuvan kehittymisen ideologian ja metodologiset kehykset, muttei välineitä laadun parantamiseen subjektin näkökulmasta esimerkiksi pyrkimällä tukemaan oppilaan oppimisen edellytyksiä. 'Laatu' irrotetaan koulutuksen arjesta, arvoista ja pedagogisista periaatteista neutraalisti tuotetuksi arviointitiedoksi. Laadun subjektit (opettajat ja opiskelijat) esitetään laatutyöhön osallistettavina laadun tuottamisen välineinä. Governed quality? About the nature and definitioning terms of quality in the education policy discourse Abstract Quality assurance is understood as an important part of education policy in which the main goal is to raise Finnish to the most capable people in Europe measured by the indicators of education quality. It has both technical and governmental functions. Quality assurance methods as a part of diffused regime of governing are expanding from the national level into the practices of the municipal corporations and the schools. In this meaning the current regime of governance supports the commissioning of the uniform assurance technigues and models as the forms of local quality control. In the center of this research is the question of 'quality' and the way it is formed in the discourse of education policy and through the modes of quality assurance. The research analyzes the preconditions of this discoursive consept through Foucaults analytic perspective. It pays attension to the truths and legitimation of quality (rationality of government), the quality practices (technique of government) and the role of the subject in the discourse of quality. The data of the research consist of the education policy text "Perusopetuksen laatutyö. Erilaisia tapoja ottaa laatukriteerit hallintaan" (Quality work in Basic education. Ways to take over the quality criteria), published by Ministry of Education and Culture. The text is an instructioning publication for the municipal corporations and schools, amed to support their self evaluation. As a results of the research 'quality' appears as a contradictional 'empty signifier'-concept used as a tool of education policy. By using the consep it is possible to combine the rationalities and the techniques of quality, both serving the societal ambitions. Even so, the main principals behind the legislations of society level and the ideas connected to assurance practices differ from each other significally. On one hand 'quality' is seen as an idea and reaction to the endless movement of the development of society, but on another it is about verifying the 'true' capability of the local actors reaching goals and results; systematic measurement inside the regime of assurance. Thus the education discourse gives for the forming quality two attributes: the ideology of continuing development and the frames of measument, but says nothing about how the subjects/actors could reach those goals in practice by improving the conditions of learning. Governed 'quality' is separated from the ordinary reality of schooling, from the values of teaching and the principals of pedagogy and translated into neutrally produced assurance knowledge. The real subjects of quality (teachers and pupils) are performed as committed instruments of the production of it.

The issue of the quality of work-life has risen in popularity due to concerns about the economic and social sustainability of European societies. Throughout the continent, global competition, technological change and the intensification of work are common developments which are seen to a ect the well-being of the workforce. Nevertheless, European countries di er substantially in terms of job quality. According to earlier research, employees in Sweden and Denmark (and to lesser extent in Finland) report a higher quality of work tasks than elsewhere in Europe. The aim of this paper was to investigate, in a cross-national context using multivariate techniques, whether job quality in Finland really is divergent from that of other Nordic countries and rest of the Europe. Empirical analyses were based on the fourth wave of the European Working Conditions Survey (EWCS) collected in 2005. In this study we used data from the 25 Member States of the European Union and Norway (n=21,196 interviews). Our results support earlier findings that Finland lags behind other Nordic countries in terms of work discretion and the perceptions of being well paid. Instead, Finnish employees were less worried about health issues. When comparing Finland to Scandinavia, we did not find major di erences in the amount of highly skilled jobs, insecurity nor the quantity of jobs requiring great e ort. We also examined the associations of the dimensions of job quality to job satisfaction. The results indicated that the subjective aspects of job quality were more important determinants of job satisfaction, and that there were only modest di erences in the determinants of job satisfaction between country clusters. ; peerReviewed

This thesis discusses about the challenge of education for migrant children in the rapidly urbanized Chinese society. An ethnographic research was conducted in one of the unregistered migrant schools in Beijing. Through a triangulation of research methods of participatory observation, semi-structured and life history interview, as well as photography, the research, from emic perspectives, analyzes the advantages and disadvantages of the migrant schools in education provision to migrant children, understands the gaps between policy commitments and on-the-ground delivery of public education provision, and raises a few policy recommendations of developing the migrant schools and improving education provision to migrant children. The findings suggest that the migrant schools have played an important role in meeting the unfulfilled demand for education for migrant children in cities. However, the pursuit of short-term profits compromise education quality of such schools, the problem of inequality of quality becomes significant when the migrant schools function to reduce inequality of opportunity. In addition, the findings show that the relationships between the migrant schools and local governments are of critical importance for school development. Based on the research, I would propose that the emerging public-private partnerships in education service provision can be an effective way to diversify and expand service provision channel and benefit the school, the state and migrant children.

Tutkimuksessa tarkastellaan palvelun laadun arviointia moniportaisessa julkisessa organisaatiossa. Laatutyöhön kuuluu keskeisenä osana laadun arviointi. Ongelmallista julkisten organisaatioiden tuottamien palvelujen arvioinnissa on se, että lainsäädäntö jättää usein viranomaisten harkinnan varaan sen, millaisina palvelut tosiasiallisesti tuotetaan eivätkä kunnalliset päätöksentekijätkään välttämättä aseta palvelujen laadulle kovin tarkkoja tavoitteita. Jos em. tahot asettavat palvelun laatua koskevia tavoitteita, ne asetetaan yleensä palvelun lopputulokselle eikä palvelun tuotantoprosessin välivaiheille. Moniportaisissa organisaatioissa ja organisaatiohierarkian eri tasoilla ylempien organisaatiotasojen osuus palvelujen tuottamisessa jää usein arvioinnissa mm. tavoitteiden puutteellisuuden vuoksi vähemmälle huomiolle kuin asiakasrajapinnassa toimivien organisaatiotasojen. Asiaan vaikuttaa myös tulosjohtamiseen liittyvä käytäntö, jossa ylempi organisaatiotaso arvioi alempaansa eikä päinvastoin. Tulosjohtaminen on ankkuroitunut Suomen julkiseen hallintoon aiemmin ja vahvemmalla otteella kuin laatujohtaminen. Selkeiden laatua koskevien tavoitteiden puute hankaloittaa arvioimista, erityisesti tavoiteperusteista arviointia, jossa toimintaa verrataan asetettuihin tavoitteisiin. Tavoitteiden puutteellisuus asettaa paineita arvioida toimintaa eri intressitahojen näkemykset huomioon ottavan monitahoarvioinnin avulla. Palvelun laadun intressitahoja julkisessa hallinnossa ovat palvelujen käyttäjien lisäksi mm. poliittiset päätöksentekijät ja kansalaiset, palvelua tuottavan organisaation johto sekä palvelua tuottava henkilöstö ja moniportaisissa organisaatioissa vielä organisaation eri tasot. Eri intressitahojen näkökulmat ja vaateet palvelun laadulle määräytyvät niiden suhteesta palveluun samoin kuin niiden asema ja tehtävät arvioinnissa ja arviointitiedon hyväksikäytössä. Moniportaisissa organisaatioissa keskeisin intressitaho ylemmän organisaatiotason tuottamalle palvelulle on alempi organisaatiotaso. Alemman organisaatiotason näkökulmasta katsottuna ei ole riittävää arvioida moniportaisissa organisaatioissa ylemmän organisaatiotason toimintaa esim. laatupalkintokriteereiden avulla, vaan ylemmän organisaatiotason toimintaa on tarpeen arvioida palvelukohtaisesti. Tämä puolestaan edellyttää sitä, että palvelukohtaisesti määritellään ylemmän ja alemman organisaatiotason työosuus (osapalvelu) moniportaisen organisaation palveluketjussa. Tutkimuksessa päädyttiin myös näkemykseen, jonka mukaan palvelut on varsinkin ylemmän organisaatiotason toiminnan suhteen syytä suunnitella moniportaisissa organisaatioissa etukäteen eri intressitahojen vaateita yhteen sovittaen. Tutkimuksen tuloksena syntyi arviointikehikko moniportaisten julkisten organisaatioiden tuottamien palvelujen laadun arviointiin. Arviointikehikossa otetaan kantaa siihen, miten arvioinnin eri vaiheissa olisi tarkoituksenmukaista edetä ja millaisia näkökohtia eri vaiheissa on tarpeen ottaa huomioon. ; EVALUATION OF THE QUALITY OF SERVICES IN A PUBLIC MULTI-LEVEL ORGANIZATION The task of the study was crystallized in the following questions: 1. In what way is it justifiable in public organizations to evaluate the activi-ties of upper organizational levels in producing high quality services? 2. Accordingly, in what way is it justifiable to evaluate the guidance and support directed to the school assistants work and carried out by the ad-ministrative level in the Education Department of the City of Helsinki.? The study showed that the way in which it is justifiable to evaluate the qual-ity of services in public organizations is determined by the special features of public administration. These features have an effect on the definitions of the ser-vice and quality in public administration. The definition is especially influenced by the community orientation of public organizations, the lack and the vagueness of the goals which guide the quality of services, and many interest groups of services. In this study the quality of the service produced by a public organization has the following definition: the quality of the service and the process with help of which the users of the service receive the service must satisfy the integrated de-mands of the users of the service and its various interest groups in all the features of quality. In public administration, interest groups for the quality of services include not only the users of the services but also political decision makers, the leaders and the personnel of the organization producing the services ­ and in a multilevel organization, the different levels of the organization. The quality demands made by these groups, their opportunities to evaluate the service and their interests in utilizing the evaluation data at least partly differ from each other. In a multi-level organization the lower level, often the so called performing level of the organization, is one of the interest groups in relation to how the up-per level takes care of its own tasks in the service chain. The culture of manage-ment by results has rooted in the public organizations earlier than quality culture. Management by results assumes that the upper organizational levels evaluate the lower levels and not the other way around. Quality culture, however, places the direction of the evaluation upside down, bottom-up and not top-down. In service chain thinking there is a need for the lower level to give feedback to the upper organizational level about how it has for its own part supported the work of the lower level in producing value added to the ultimate users of the services. From the point of view of the lower organizational level the emphasis in evaluation should be on the quality of those parts of the services that are pro-duced by the upper organizational level. Evaluation should take place by evaluat-ing one service at a time. The main interest of the lower level is in evaluating whether or not the upper level supports the lower level well enough in producing individual services. In order to be able to define what is good enough in each case it is necessary to specify the responsibilities of both the upper and lower organizational levels service by service in the service chain. Multiple constituency evaluation or stakeholder-based evaluation is an approach to evaluation in which activities are evaluated from the points of views of many different interest groups. The choice of the approach is determined by the purpose of the evaluation. Purposes of evaluation can be for instance evaluation for development work or evaluation for accountability. Multiple constituency evaluation is suitable for situations where there is a lack of goals for the quality of public services or the goals are vague. The case example of the study showed the lack and vagueness of goals in the guidance and support directed to the school assistants work and carried out by the administrative level of the Hel-sinki City Education Department. Multiple constituency evaluation is suitable for evaluations for both accountability and for development. However, if there were clear goals defined for the quality of the services the natural choice of the ap-proach in the purpose of evaluation for accountability would be the goal-attainment evaluation.

Verkostoitumisesta tuli 1990-luvulla Suomessa trendi. Sen myötä verkosto on yleistynyt yhteistyön muotona. Verkostoilta odotetaan paljon, mutta toiminnan laatu ja tulokset eivät vastaa aina odotuksia. Toisaalta toimintatapojen kehittämiseen ei ole riittävästi panostettu. Artikkelissa tarkastellaan verkostojohtamista viestinnän ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Näkökulma on luonteva, koska koko verkoston olemassaolo perustuu toimijoiden henkilökohtaisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen. Lisäksi johtaminen on viestintää ja viestintäosaamisen merkitys kaikessa johtamisessa on kasvanut. Aluksi artikkeli avaa näkökulmia, jotka luovat kuvaa siitä, mitä tekijöitä verkostojohtamisessa on hyvä ottaa huomioon. Näitä näkökulmia peilataan kahteen ryhmäviestinnän teoriaan: strukturaatioteoriaan ja funktionaaliseen teoriaan. Artikkeli nostaa yhdeksi verkostojohtamisen haasteeksi toimijoiden tasavertaisuuden ihanteen, koska johtaminen koetaan toisinaan uhkana verkoston toimijoiden tasavertaisuudelle. Strukturaatioteorian mukaan erilaiset ryhmäilmiöt rakentuvat vuorovaikutusprosesseissa. Sen mukaan verkoston rakenne ja toimintatavat ovat suoraan suhteessa verkoston vuorovaikutukseen. Esimerkiksi tasavertaisuuden näkökulmasta johtajan ja muiden toimijoiden roolit syntyvät vuorovaikutuksessa ja siten ne kuvaavat verkoston todellisuutta. Funktionaalinen teoria tarkastelee johtamista toimintoina, jotka edistävät tai vaikeuttavat tavoitteiden saavuttamista. Funktionaalinen teoria korostaa johtajan kahtatoista haastetta: toisaalta vahvistaa koheesiota, toisaalta varmistaa toimiva päätöksentekoprosessi. Kun strukturaatioteoria tarkastelee vuorovaikutuksen suhdetta verkoston rakenteeseen ja toimintaan, funktionaalinen teoria tarkastelee vuorovaikutuksen suhdetta verkoston tuloksellisuuteen. Artikkelissa todetaan, että kumpaakin teoriaa voidaan soveltaa verkostojohtamisen tutkimuksessa, mutta niiden lähtökohdat ovat erilaiset.